Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
199
Ylimmän hallitusvallan taholla ilmenneestä uhkaavasta
asenteesta ja Venäjän sanomalehdistön loppumattomista
vihanpurkauksista huolimatta valtiopäivät
asevelvollisuusasiassa toivat ilmi maassamme vallitsevan oikeuskäsityksen.
Ne katsoivat, kuten säätypäätöksessä sanotaan, korkeampaan
maailmanjärjestykseen kuuluvaksi velvollisuudekseen pitää
kiinni maamme perustuslaillisista oikeuksista, joiden mukaan
asevelvollisuuslakia ei voitu muuttaa hallitsijan
yksipuolisella päätöksellä. Sotilasrasitusta valtiopäivät kyllä olivat
valmiit lisäämään, mikäli se ei mennyt yli maan
kanto-kyvyn.
Vaikka asian käsittelyn jouduttamiseksi ylimääräiset
valtiopäivät oli katsottu tarpeellisiksi, ei sen lopullisella
käsittelyllä sitten enää, kun Suomen säädyt siitä olivat tehneet
päätöksensä, Pietarissa pidetty suurta kiirettä. Kansamme
päättäväinen esiintyminen sortotoimenpiteitä vastaan oli
nähtävästi ylimmissä hallituspiireissä synnyttänyt epäröintiä.
Vasta v. 1901 annettiin uusi asevelvollisuuslaki. Se
poikkesi paljon säätyjen päätöksestä ja oli sen vuoksi laiton.
Suomen nuoriso sen nojalla olisi saattanut joutua pah elemaan
venäläisissä joukoissa. Maamme entinen sotavoima
hävitettiin. Jotta uusi asevelvollisuuslaki saataisiin vähemmän
kammottavaksi, luvattiin toistaiseksi vapautus
sotapalveluksesta. Suomessa ei kuitenkaan tartuttu tähän syöttiin,
vaan nuoriso jäi pois uuden asevelvollisuuslain nojalla
toimeenpannuista kutsunnoista. Teko oli uskalias ja tuotti paljon
vaikeuksia ja ristiriitoja, paitsi kutsuntaiässä olevalle
nuorisolle, myöskin niille viranomaisille, joiden tehtävänä oli
venäläisten laittomasti säätämän asevelvollisuuslain toimeenpano.
Keisari lähetti ankaran käskykirjeen, jossa ilmoitti
kutsunta-lakon johdosta tulleensa vakuutetuksi, ettei Suomen
siihenastinen perustuslaillinen hallitustapa ollut kasvattanut
kansassamme kunnioitusta esivaltaa kohtaan. Nöyrään ja
matelevaan mahtikäskyihin alistumiseen se ei ollut tosiaankaan
kasvattanut. Keisarin lausuma uhkaus ei vaikuttanut mitään
vastarinnan kannattajiin.
Rettelöimisillään sotilasasiassa Venäjän hallitus sai aikaan,
että Suomen entinen sotavoima hajoitettiin eikä sitten enää
venäläisenä aikana sen tilalle uutta suomalaista armeijaa
saatu perustetuksi ja että maamme säästyi niiltä verivir-.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
