Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olomme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
202
oikeus- ja laillisuustajuntaa. Näistä peruskäsityksistä, joiden
sinänsä ei olisi tarvinnut olla välttämättömässä ristiriidassa,
johduttiin kuitenkin käytännössä aivan vastakkaisiin
tuloksiin.
Vanhojen suomenmielisten ajatustavan mukaan
suomalaisten virkamiesten tuli pysyä paikoillaan ja koettaa
lievittää venäläisten mullistushankkeita, jotta paremman ajan
tultua helpommin voitaisiin voittaa takaisin, mitä oli
menetetty. Neuvottiinpa alistumaan asevelvollisuuslakiinkin, koska
jyrkällä vastustuskannalla pelättiin suotta ärsytettävän
venäläisiä vallanpitäjiä, mitä pidettiin vaarallisena. Olihan
meidän pienen, vähäväkisen kansamme vastustajana
Euroopan väkirikkain valtakunta, missä oli vaikutusvaltaisia
kansalaispiirejä, jotka vallan mielettömästi vihasivat
maatamme ja sen erikoisasemaa.
Perustuslaillisella taholla sitävastoin periaatteessa kaikki
myöntyminen Bobrikovin hankkeisiin katsottiin
hyödyttömäksi. Ainoakaan Suomen mies ei olisi saanut olla
myötävaikuttamassa niiden toimeenpanoon. Jo kesällä 1900
venäjänkieltä koskevan julistuksen johdosta perustuslailliset
jäsenet erosivat senaatista; vanhat suomenmieliset sen
jälkeen miltei yksin johtivat kotimaista hallitusta.
Samoin kuin aikoinaan kielitaistelu erotti nyt
valtiollinen taistelu monet läheiset ystävät, jopa sukulaisetkin
toisistaan. Luonnollista oli, että tällöin kuten tavallisesti
kiivaiden puoluetaistelujen aikana molemmin puolin eksyttiin
liioitteluihin, jopa halpamaiseen kansalaisvainoonkin ja
parjaukseen. Kun toisin ajattelevat koetettiin kuvata kansan
onnesta piittaamattomiksi, ammuttiin yli maalin. Että
väitettiin paljon semmoista, jolle myöhempi kokemus ei
ole antanut tukea, oli myös luonnollista,
Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olomme.
Ajatellessaan maamme tulevaisuutta kirjoitti J. V.
Snellman kerran: »Pääseekö Suomi kovasta päivästä? Historia ei
anna mitään toiveita siitä. Kunpa se vain ei tulisi ennenkuin
tuo suuri uudistus on tapahtunut, ennenkuin se täällä kohtaa
yksimielisen kansan.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
