Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Työväenliike
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2Ö5
Työväenliike.
Vähäväkisen kansanosamme oloihin aikaisemmin ei paljon
kiinnitetty huomiota, mutta aivan kokonansa niitä ei ollut
kuitenkaan unohdettu. V:n 1872 valtiopäivillä J. V.
Snellman lausui, että »suuri osa maaseudun työväkeä elää kurjissa
majoissa saaden palkkaa, joka tuskin riittää vaatteisiin, ja
että sen lapset kulkevat puolialastomina kesät talvet». Yrjö
Koskinen Kirjallisessa Kuukauslehdessä v. 1874
julkaisemassaan kirjoituksessa »Työväen# seikka» viittasi Ruotsin
esimerkkiin, jossa yhteiskunnallinen taistelu oli jo käynnissä
ja ennusti, että työväen kysymykset ja sosialismi »kerran
meillekin tulevat ja tullessaan ne epäilemättä tuovat
taisteluita, joita kenties ei käy välttäminen, mutta joiden kiivautta
olisi terveellinen jotenkin lievittää».
Tällaiseksi lievityskeinoksi 1880-luvulla, jolloin niin moni
muu aatteellinen harrastus sai alkunsa, ryhdyttiin
perustamaan työväenyhdistyksiä. Ensimmäiset niistä syntyivät
Helsinkiin ja Vaasaan v. 1883. Aloite läksi sivistyneistöstä,
joka ohjasi niitä oman ajatustapansa mukaisesti.
Työväenyhdistykset ottivat osaa isänmaallisiin juhliin ja
kunnioittivat merkkimiehiämme ripustamalla heidän kuviaan
(Porthanin, Lönnrotin, Uuno Cygnaeuksen y. m.) huoneistojensa
seinille. Valtiollisiin asioihin ei kajottu.
1880-luvulla alkoi työväenyhdistyksille syntyä
amma-teittain ryhmittyneitä alaosastoja, ammattiosastoja.
Seuraavalla vuosikymmenellä yhtyivät samaa työtä harjoittavat
osastot monen ammatin alalla koko maata käsittäviksi
ammattiliitoiksi. Nämä järjestöt rupesivat valvomaan
työväen taloudellisia etuja, kun sen sijaan työväenyhdistykset
huolehtivat työväen sivistystarpeista. Kun vuosisadan
lopussa vallinneen taloudellisen nousukauden aikana hinnat
kohosivat, eivätkä työpalkat samassa suhteessa nousseet, tuli
työväen asema vaikeammaksi. Senvuoksi
ammattiyhdistysten oli helppo saada työväki innostetuksi lakkoihin.
1890-luviilla olikin monia melko suuriakin työlakkoja.
V. 1895 alkoi Helsingissä ilmestyä työväen oma
sanomalehti Työmies kirjailija Matti Kurikan toimittamana. Aluksi
se oli viikkolehti, mutta muutettiin v. 1898 jokapäiväiseksi.
Se koetti innostuttaa työväkeä valtiolliseen toimintaan muut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
