Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Eduskuntauudistus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
212
tittu myöntyväisyydestä venäläisten vaatimuksiin, erosi
kohta suurlakon jälkeen ja sai seuraajakseen L. Mechelinin
n. s. perustuslaillisista ryhmistä muodostaman hallituksen.
Ruhtinas Obolenskin oli myös pakko erota ja hän sai
seuraajakseen salaneuvos Nikolai Gerardin. Sitten
Steinheilin ja Rokassovskin päivien ei ollut maatamme
kohtaan yhtä suopeamielistä kenraalikuvernööriä kuin Gerard.
Hän tahtoi toiminnassaan tunnollisesti noudattaa lakia ja
oikeutta.
Uusi hallitus katsoi ensimmäiseksi ja kiireellisimmäksi
tehtäväkseen laillisten olojen palauttamisen. Epäpätevät,
epäluotettavat ja toimiinsa laittomalla tavalla tulleet
virkamiehet erotettiin. Muutenkin olomme koetettiin saada
vakiintuneelle kannalle.
[Eduskuntauudistus.
Säätyjakoisella eduskunnalla oli aikoinaan
kieltämättömät ansionsa. Mutta jo aikoja sitten sen puutteet olivat
käyneet ilmeisiksi. Useaan kertaan oli ollut kysymys
äänioikeuden laventamisesta porvaris- ja talonpoikaissäädyn vaaleissa.
Niinpä v:n 1885 valtiopäiville hallitus jätti esityksen
porvaris-säädyn vaalioikeudesta ehdottaen,, että pienin vuositulo,
jonka nojalla saataisiin äänioikeus, olisi 800 markkaa ja että
valitsijan äänimäärä saisi kohota enintään 25:een. Suurta
edistystä tämä ei olisi tiennyt, mutta senkin aatelisto ja
porvaristo hylkäsivät. Talonpoikaissäädyssä useita kertoja tehtiin
aloitteita äänioikeuden myöntämisestä maaseudun
tilattomalle väestölle, mutta tulosta niistäkään ei ollut.
Mutta kävi niinkuin Snellman ennusti käyvän kieliasiassa:
kun oikeutettua uudistusta liian kauan lykätään, ottaa aika
kerran laiminlyönnit takaisin kukkuran kanssa. Ennen
suurlakkoa kaksikamarijärjestelmää maassamme olisi pidetty
suurena edistysaskelena. Suurlakon jälkeen siitä ei tahdottu
kuulla puhuttavankaan. Yksikamarijärjestelmän
kannattaminen tuli suorastaan sielulliseksi pakoksi, samoin yleinen
ja yhtäläinen äänioikeus sekä miehille että naisille.
Tätä tarkoittavan esitvksen hallitus antoikin viimeisille
V
(vv:n 1905—06) säätyvaltiopäiville. Ainoastaan muutama
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
