Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Sortoaika alkaa uudelleen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
ääni aatelistossa nousi puolustamaan
kaksikamarijärjes-telmää.
Uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki vahvistettiin v.
1906. Maailman vanhanaikaisimmasta eduskunnasta Suomi
siirtyi eduskuntaan, joka rakentui pitemmälle meneville
kansanvaltaisuusperiaatteille kuin minkään muun maan
eduskunta siihen aikaan.
Sortoaika alkaa uudelleen.
Kuten aikaisemmin niin useasti saatiin tälläkin kertaa
kokea, että vapaampi, maamme etua tarkoittava
hallitusjärjestelmä Venäjän vallan aikana Suomessa päättyi lyhyeen.
Mechelinin senaatin oli pakko erota keväällä 1908. Jo
sitä ennen oli kenraalikuvernööri Gerard syrjäytetty ja hänen
tilallensa nimitetty kenraali Wladimir Böckmann.
Viimeksimainittukaan ei ollut Venäjän Suomi-vihollisille
mieluinen; hän sai eronsa marraskuulla 1909. Uudeksi
kenraalikuvernööriksi nimitettiin kenraalimajuri Frans Albert
S e y n. Hänestä saatiin mies, joka oli valmis noudattamaan
kaikkia venäläisten sortajäimme mielitekoja.
Menettelytavoissaan hän ei ollut yhtä väkivaltainen kuin Bobrikov,
mutta päämäärä hänellä oli sama: Suomen valtiollisten
oikeuksien hävittäminen viimeistä piirtoa myöten.
Mechelinin senaatin tilalle syntynyt kokoomushallitus erosi
lokakuulla 1909. Senaatti joutui sen jälkeeri koko- ja
puolivenä-läisten miesten haltuunt
Kesäkuulla 1908 Venäjän virallisessa lehdessä julkaistiin
keisarin vahvistama ministerineuvoston pöytäkirja, jonka
mukaan kaikki vähänkin tärkeämmät Suomen asiat oli
alistettava Venäjän ministerineuvoston käsiteltäviksi,
ennenkuin ne esitettiin hallitsijan ratkaistaviksi. Tästä
määräyksestä Suomen senaatille ja kansalle ei edes annettu mitään
virallista tietoa, vaikka se mitä lähimmin koski
perustuslaillista asemaamme ja itsemääräämisoikeuttamme.
V. 1909 ratkaistiin Suomen sotilaskysymys suomalaisia
kuulematta. Mitään suomalaista sotavoimaa ei tullut olemaan.
Sen sijaan oli Venäjän valtakunnan rahastoon maksettava
n. s. sotilasmiljoonat. Näiden mielivaltaisten tekojen kruu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
