Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wahingolliset eläimet ja metsästyslakimme turvattomat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
säätänyt lain liioiteltujen ja walheellisten
metsästysjuttujen perusteella ilman
tarpeenwaatimaa tieteellistä
tarkistusta.
Walaistukseksi ylläolewaan otamme
tässä puheeksi metsästyslain
wahingolliset eläimet ja tarkastamme niitä
yksitellen, ei ainoastaan metsästyksen,
waan myöskin eläinsuojeluksen, tieteen
ja maanwiljelystalouden näkökohtia
silmällä pitäen.
Ensiksi kuitenkin muutamia yleisiä
näkökohtia.
Ei morda mitenkään siweellisessä
suhteessa Puolustaa fttä, että waltio,
antamalla wuotuisiv, amustuksia metsästysyhdisryksille kaswattaa yhdistyksiä, joiden toiminta m. m. tarkoitaa
sellaisten metsälintulajien tappamista,
joista suuri Nrehm sanoo, että ne itse
aftassll °owat olemassa ihmisten Huwikst. Waltio tekee edelleen kaksinkerroin määrin pakottaessaan lain amulla kuntia maksamaan tapporahoja s e l°
la isist a k i n ~m et’sä s>k aja n
Mu hingo l I i s i sit a elä i,mi s»
ta", joiden tiedemiehet o -
mat se lit t a neeit enemmän
hyödyttämän kuin wahin»
goittllman maanwiljelysta. Sellainen laki turmelee ’simeellisesti kansan ja olisi senmuoksi hetimiten muutettawa. Nuorukainen, jonka
sallitaan tai jota Manhemmat henkilöt
kehottamat «tappamaan lintuja
sen wuokst, että niitä lutsutaan Ivahingollisiksi, Vaikka ne eiwät ole tehneet hänelle pienintäkään Pahaa, alkaa ennen pitkää huwikseen surmata
ilman siimekkäitä lapsia, jatulee säännöllisesti täiysilllsmuisekst waituttuvan
luonteeltaan komaksi, tunteettomaksi ja
julmaksi. Olen tästä nähnyt useita
esimerkkejä.
Ia sMen eräs toinen seikka. lo>°
kaisen tulisi chatella, miten woimakkaasti ihmisen tunne-elänckän waikut»
taa, onko lintuja luonnvKsa
wai eikö. Hahdon ainoaÄaan
simumennen huomauttaa parista seikasta. 1) Kun juhannuksen aikaan
lintujen laulu taukoau, olemme huomaaminamme jotain syksymäistä luonnossa, maikka on sydänkesän aika, jolloin luonto koreilee täydessä kukkaloistossaan. 2) Seutu, jossa ei näy ilmassa leijailewia lintuja, ja mesistöseutu, jossa ei näy medessä uiskentelemia lintuja, tuntuu meistä autiolta
ja kolkolta, olkoon kastmkunta miten
hymyilemä tahanlsa. Niin moimakkaasti Maikuttamat linnut meidän,
maahan kytkettyjen olentojen, tunteisiimme.
Niitä lintuja, jotka tässä suhteessa
.Vaikuttamat moimakkaimmin meihin
ihmisiin, tulee eläinten ystämien ensi
kädessä koettaa suojella ja pysyttää
maassa.
Niille linnuille taas, jotta elämän
sään tm ruumiinratenteensa puolesta
omat erityisesti merkillisiä, tulee tiedemiesten waatia suojelusta eikä milloinkaan sallia, että metsästäjät kuolemalla ja Hamityksellä ahdistamat niitä hämittääkseen ne sukupuuttoon
~metsästäjäin mahingollisina elaiminä".
Nähdessämme nyt yksityiskohtaisesti
tarkastamaan niitä eläimiä, joilta
metsästyslaki kieltää suojeluksensa,
moimme jakaa ne neljään luokkaan:
1) Metsästäjän mahingolliset eläimet, j>ois>ta kunta, jossa eläin on ammuOu, on welwollinen maadittaissa
maksamaan tapporahoja;
2) Metsästäjän mahingolliset eläimet, joita, missä hymänsä niitä wa°
paudessa ivaan tawataan, saadaan
tappaa tai pyydystää ja pitää hymä»
nään!
3) Muut Vahingolliset eläimet, joita, samoinkuin ~metsästajan wahinMllisia eläimiä!", saadaan tappaa, pyydystää ja Pitää hywänäön;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
