- Project Runeberg -  Kirjapainolehti / 1889 /
8

(1889-1890)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

— Kuollut. Latoja Matti Simanainen kuoli vähemmän aikaa
keuhkokuumetta sairastettuansa tMllft 13 pmtt Helmikuuta 22 vuoden
ikäisenä Vainaja, joka oli syntyperää Joensuusta ja tänne hiljattain
saapunut, oli työssä Hufvudstadsbladetin liudassa kirjapainossa.

— Sanomalehti Tyomies-Arbetaren sanoo lehdestämme, että
^rigäUys muistuttaa enemmän asioit sija-sanomalehdestä Imin
virkavelji-sestä yhdistysclimestä".

Emme tahdo niveta kyiifisotaan tämän lehden kan-^a vaan
ainoastaan valaista että lehtemme. Kirjanpainajani yhdistyksen päätöksen
mukaan, on oleva ammattilehti.

— Talonkauppa. Kirjanpainaja Backman Kuopiossa on 22,000
markalla myynyt talonsa notario Horg’ille.

Kirje Poriata.

21 p. Holtnlk. IS81I.

Pientä erehdystä Kirjapainolehdessä N:o I pyydämme oikaista
siihen suuntaan ettfei Porissa ole perustettu mitään uutta kirjapainoa,
vaan että herra O. 1’alauder’in omistama kirjapaino nu siirtynyt herroille
F. A. Juselius. F. VV. Petrell, Reinh. Grönvall, Edv. Krook ja Oskar
Lilius, jotka nimellä »Satakunnan kirjakauppa" harjoittavat seka kirja-

Imino- että kirjakauppaliikottä täällä. Kirjapainoa on kumminkin
ny-tvään paljon parannettu ja on uusia koneita tilattu siihen.

_ _____ -1- Ö.

— Tyonlakoista ja niiden ajasta ulkomailla. \Vicn’issä on
talven kuluessa tapahtunut suuria kirjapainotyönlakkoja. Syynä näihin
ovat olleet alhaiset palkat. Latojan keskitulo" on ollut 110 ^u:
kuukaudessa, mutta sitä on vielä haittanut ett’ei työmies ole varmuudella
saattanut. laskea vastaisia tulojansa, koska on tapahtunut että milloin
hyvänsä on saatettu ilmoittaa, vaikkapa hän olisikin jonkun ajan
työskennellyt 20 markan viikkopalkalla, että „kvllä hiin saapi olin paikallansa
mutta palkka alennetaan-’ työnpuutteen tähden. EttÄ syy taas näihin
epävarmoihin tuloihin on ankara kilpailu kirjapainoliikkeen alalla,
esiintyy muun muassa eräässä lähetyksessä 1’rag’ista, jossa mainitaan „että
useat kirjapainot, Saksassa ovat lähetelleet kiertokirjeitä, joita
tarkastaessa ei voi tietää annetaanko latominen taikka’painaminen ihmiseksi,
eli onko niissä ensinkään noudatettu minkäänlaisia typogratillisia
narus-aatteita. Kuinka kilypi hintamääritysten paikallisten ja muitten
lisäysten ohessa, kysytään, jos yksi arkki pientä Hi sivuista 8:vou, korpus
frakturia välikkeillii, tarjotaan ympäri maailman 10:llä Saksan markalla
latomisesta ja painamisesta 1,(100 kappaleen painoksessa, yksi arkki
bourgeois Irakturilla 14 markasta latomisesta ja painamisesta 1,000:1ta
kappaleelta j. n. e."

Kun nyt teoksia painetaan sellaisella hinnalla, niin on selvä, että
työmiesten tulot ovar pienet ja heidän on täytyminen kärsiä puutetta.

Wienissä, jossa on l’/, milj. asukasta,’ja eläinä siis kallista, ovat
kaikki lfttojat ja painajat, paitse sanomalehtien latojia, lakanneet työstit.
(30,000 tlorinin työlakkokassa oli jo ennemmin koottu). Työttömyyden
vallittua noin parin viikon ajan ovat työmiehet osaksi voittaneetkin
pyydetyt etuisuudet; mutta kun kirjapainojen omistajat kivonkovuau ovat
kicltäyucet eroitfamasta niitä työnlakkoajalla otettuja työmiehiä, ei enää
saattanut olla sijaa kaikille entisille, jonka vuoksi usea sata vieniliiistä
typografia menetti entisen paikkansa. Näiden ..poissuljettujen" eduksi
kokoilevat, typografit, kaikkialla keski-Europassa rahoja ja suuria
summia kuuluu lceräytyvänkiu.

Myöskin liirjasinvatajat \Vien’issä ovat laatineet itselleen uuden
edullisemman palkkamäiiritelmän. He eivät vähemmällä kuin
typografitkaan saaneet vaatimnksiansa hyväksytyiksi ystävällisellä
suostumuksella vaan valitsivat viimeisen keinon — tvönlakon. Sitte rasta kun
kirjasinvalimot jäivät tyhjiksi myöntyivät isännät, jonka jälcstä taas
ryhdyttiin työhön.

Kehoitcttuina ammatti voijien onnistumisesta Wien’issä, lakkasivat
600 latojaa ja painajaa työstänsä myöskin Prag’issa kuu eivät hyvällä
saaneet vaatimuksiaan myönnetyiksi. Hekin saivat palkkansa
korotetuiksi lyhyen tvönlakon kuluttua. Tässäkin tiuis jäi suuri joukko
typografeja vajan aiseksi entisestä paikastaan ja keräyksiä tehdään myöskin
heidän edukseen.

Mutta eiiiä yksin etelässä riehu palkanylennys taistelu vaan
myöskin meidän pohjoiset virkaveljemme Kristianiassa koettavat parantaa
taloudellista tilaansa. Kirjapainoväestö siellä on laatinut uuden
palkka-raääritelmän, vaan isänniit kieltäyvät sitä hyväksymästä Typografit
kokoilevat: nyt työnlakkorahastoa noin 3 ii 4,000 kruunua lienee jo
koossa! ja isänniit tekevät suostumuksia Kyöpenliaminassn, jossa he
uhkaavat. työiilakkoajalla painattaa suurimmat teokset.

’ Myöheminät tiedot Kristiauiasfa (5 p. Flelmik.i kuuluvat että
kaikki typografit ovat suostuneet keskenään jättämään (laikkansa D p:nii
Helmikuilta.

Bcrgen’is8äkin kuuluvat typografit niinikään koettavan saada
suurempia palkkaetuja. Kirjanpainajain yhdistys 011 antanut pyynnön
isännille että he vähintäin 20 kruunua viikossa maksaisivat, työmiehillensä
sekä opista päässeille 18 kr. ensimäisena vuotena. Tähän asti 011
viikko-palkka ollut 18 kr., josta niikyy ett’ei palkkavaatimukset ole suuret,
koska on kysymys ainoastaan 2 kruunun ylennyksestä. Jotkut ovat jo
myöntyneetkin siihen toivottuun ylennykseen, toiset ovat ennestään j"
maksaneet niin paljon, mutta moniaat ovat kicitäyueet ylentämästä, jonka
vuoksi tvönlakko tulee viimeksi mainittuja kohtaamaan.

Tähän saapi Kirjapainolehdeu toimitus lisätä: Eipä ihme. että
muutamat maamme kirjain kustantajilta havaitsevat edulliseksi painattaa
teoksensa ulkomaalla

«f

Sekalia.

— Kirjnpainoliike, josta ei kuulu mitattu. Viime syksynä
haki ja sai herra Jtilander luvan perustaa kirjapainon tännn
pSAknti-punkiin. Lieneepä tuo jo tullutkin asetetuksi jonnekin Eerikin kadun
varrelle, vaan sieltä ei ole uäkynyt eikä kuulunut mitään ilmestyvän.

Eräs pääkaupungin vanhimmista pikapainimista, joka hyvillä
päivillään muun ohessa painoi satoja tuhansia kappaleita sanomalehtiä ja
nopeudella edisti painetun sanan leviämistä maailmaan, kuuluu nyt.
viruvan erään sepän pihalla täällä pääkaupungissa, josta, kuteu kerrotaan,
on aikomus kehriltä sähkölennätinlankaa. Vielä mainitaan että tämän
koneen aineesta saadaan 627 virstan pituinen lanka rai niin pitkä että
se riittäisi Tampereelta VViipuriin ja sieltä vielä Helsinkiin.

V

tv t< ty tv tv tv tv tv W

G. MANEMANN & POIKAIN

DUMNVlUMO

HELSINGISSA.

Perutettu e. 1843, KanarmhJatii< 33.

Kustannuselulotuksia suuremmista ja pienemmistä I
kirjapainoista laaditaan pinn ja huokealla ynnä
täydellisiä pienempiä kirjapainoja, viikkotahtien
painamista varten, hankitaan -1 ja 6,000 -Sht/£ hinnalla.

« co u ce % c« w -><»,>*o5 o



f

m

mim & khmpp.

TUKHOLMASSA

edustavat Päi-asioitsljoina

GENSGH & HEYSEN KIRJASINVALIMOA

Hamburg’Issa,

H. BERTHOLD:in MESSINKIYIIVATEHDA STA

Berlin’issä.

KLEIN FORST & BOHN NACHFOLGER’ia

Johannesberg’issä.

Di- ii smipii.
»

Hyr»ät varastosta Tukholmassa t:a Telahjlfä (ralsmassa). Viriä seka
kaikkia Kirja- ja Klvipainojan lamaalnalla.
Hankkivat ja kokoonpaneva! täydellisiä kirjapainoja sekä kalkkia
apukoneila Kirjansitojilta.

Kustannusehdotuksia pyynnöstä.

GUM/ELIUS & KUMPP.

TUKHOLMASSA.

J 5irtici’uk*sn pnrl l|lgtftn hirj»f>aino-onk©ynt> iSHj.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:38 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjapaino/1889/0008.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free