Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Benton ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
961
Bentley" (Lpz. 1868) ; Jebb, „Richard Bentley"
(Lond. 1882; saks. Berl. 1885).]
Benton /bentn], Thomas Hart
(1782-1858), pohjois-amer. valtiomies; oltuaan ensin
asianajajana ja 1812 Englantia vastaan
käydyssä sodassa everstinä hän asettui S:t Louis’n
kaupunkiin Missourin valtiossa; oli Missourin
edustajana senaatissa 1820-50 ja demokraattien
puolueen toimeliaimpia miehiä. B. harrasti
varsinkin Mississipin länsipuolella olevien
seutujen kehitystä ja halusi saada Euroopasta
näihin aikoihin alkavan suuren siirtolaistulvan
kääntymään sinne ehdottaen m. m. että
uutis-asukkaille tarjottaisiin maata huokeasta
hinnasta. Hän oli neekeriorjuuden kannattaja,
mutta vastusti sen ulottamista -
pohjoisvaltioihin ; menetti tämän johdosta paikkansa
senaatissa, mutta oli vielä 1852-54 edustajahuoneen
jäsenenä; julkaissut oman aikansa historiaa
valaisevan teoksen „Thirty years view" (1855-56)
ja „Abridgement of the debates of the congress
1789-1856".
Bentsaalivilireä ks. M a 1 a k i i 11 i v i h r e ä.
Bentsaldehydi, karvasmanteliöljy,
hiilen, vedyn ja hapen kem. yhdistys (C,H,0) ;
syntyy emulsiinin vaikuttaessa amygdaliiniin
(ks. t.) ja on sitä sentähden
karvasmanteli-vedessä (ks. t.). Suuremmissa määrin
valmistetaan sitä toluolista ja käytetään
väriteolli-suudessa varsinkin malakiittivihreän
valmistukseen. Puhdas b. on väritön,
miellyttävänhajui-nen; kiehumap. 179°. Ilmassa se hapettuu
helposti bentsoehapoksi (ks. t.).
Bentsiini, petroleumia tislattaessa saadut
helpoimmin haihtuvat aineet. Käytetään
kaasu-moottorien käyttövoimana sekä rasva-aineiden
liuottamiseen, tahrapilkkujen poistamiseen.
Bentsiinimoottori ks. M o o 11 o r i.
Bentsoe, hyvälle tuoksuvia hartseja, joita
saadaan eräistä harvinaisista, Sti/raceæ-heimoon
kuuluvista puulajeista n. s. bentsoepuista.
Parhain b. saadaan pohjoisesta Siamista; käy
kaupassa S i a m-b e n t s o e n nimellä. Se on
läpinäkymätöntä, maidoukarvaista hartsia,
muodostunut usein mantelin tapaisiksi kappaleiksi,
jotka löyhästi ovat liittyneet yhteen
suuremmiksi möhkäleiksi. Sillä on miellyttävä vaniljin
tapainen tuoksu; sisältää noin 12-38 %
bentsoe-happoa. Toinen b. laji on Sumatran b.,
joka ei sisällä ensinkään tai ainoastaan vähän
bentsoehappoa, mutta sen sijaan suuremman
määrän kanelihappoa. — Bentsoea käytetään
suitsutusaineeksi ja hajusteiksi, eräisiin
rinta-lääkkeisiin ja sekoitetaan usein ihraan, jotta
tämä saisi miellyttävän hajun. B.
Bentsoehappo (acidurn benzoicum), hiilen,
vedyn ja hapen kem. yhdistys (C7H,0,),
orgaaninen happo, jota on bentsoessa (ks. t.), syntyy
myös kasveja syövien eläinten virtsassa olevan
hippuurihapon käydessä sekä karvasmanteliöljyn
hapettuessa. Bentsoehappoa valmistetaan
tavallisesti bentsoehartsista, myös hippuurihaposta ja
toluolista. Bentsoehartsista valmistettu b.
sisältää jonkun verran eetterisiä öljyjä, jotka
antavat sille omituisen hajun. Puhdas b. muodostaa
valkoisia, kiiltäviä neulasia tai lehtiä, haihtuvat
vesihöyryjen kera; sulamisp. 121°. Kovasti
kuumennettaessa b. hajoaa bentsoliksi ja
hiilidioksidiksi. B:a käytetään väriaineteollisuudessa
31. Painettu ">/009.
962
ja lääkeaineena. Bentsoyliksi nimitetään
bentsoehapon „radikaalia" C,H50.
Bentsoyli-kloridi, CiH^OCl, väritön neste, kiehumisp.
198°, saadaan bentsoehaposta ja
fosforitriklori-dista; sillä on laaja käytäntö kemiallisissa
töissä. TT. B.
Bentsoehartsi ks. Bentsoe.
Bentsoli, Faradayn 1825 keksimä hiilivety,
jonka kokoumus on C„H„, saadaan kivihiilitervaa
tislaamalla (ks. t.). B. on väritön neste,
kiehumisp. 80,5°, om.-p. 0,9; liukenematon veteen,
helposti liukeneva alkoholiin ja eetteriin. Palaa
savuavalla liekillä. Bentsolia voidaan valmistaa
usealla eri tavalla, mutta tehdasmaisesti sitä
saadaan yksinomaan kivihiilitervasta tislaamalla
sitä useaan kertaan. Koska b. helposti liuottaa
rasva- ja hartsiaineita, käytettiin sitä
aikaisemmin yleisesti n. s. pilkkuvetenä poistamaan
tahroja vaatteista. Nykyään käytetään tähän
tarkoitukseen enimmäkseen bentsiiniä (ks. t.).
Kemiallisessa teollisuudessa valmistetaan b:sta
useita tärkeitä tuotteita, varsinkin
nitrobentso-lia, josta edelleen saadaan aniliinia ja monia
muita varsinkin väriteollisuudessa tärkeitä
aineita. W. B.
Bentsoliderivaatit, kemiallisia yhdistyksiä,
jotka johtuvat bentsolista C„H, siten, että sen
vetyatomit korvataan muilla atomeilla tai
radikaaleilla. Tällaisia bentsoliderivaatteja ovat
esim. nitrobentsoli, aniliini, karbolihappo ja
monet muut. (ks. Bentsoli).
Bentsosoli, valkoista, kiteistä jauhetta.
Käytetään tuberkuloosissa 1-10 g annoksissa
päivittäin guajakolin tai kreosootin asemesta, joista
se eroaa edukseen siinä, että se on mautonta eikä
vaikuta kiihottavasti ruuansulatukseen.
Bentsoyli ks. Bentsoehappo.
Bentsoylikloridi ks. Bentsoehappo.
Beutzen, Louis (s. 1864), Norjan
oppikoulujen voimisteluntarkastaja ja „Den gymnastiske
Centralskole i Kristiania" nimisen
keskuslaitoksen johtaja. B. toimi aikaisemmin aliopettajana
main. laitoksessa sekä voimistelunopettajana
erinäisissä oppilaitoksissa. Hän ou usean
vuoden ollut „Centralforeningen for udbredelse af
idræt" nimisen liiton hallituksen jäsenenä sekä
julkaissut sarjan voimistelutauluja koulujen
voim.-opettajia varten (1892) ; näissä yleisesti
noudatetuissa tauluissaan hän liittyy läheisesti
ruots. Hjalmar Lingin edustamaan suuntaan.
-Iskm-,
Benuë, joki Länsi-Afrikassa, ks. B i n u ë.
Benvik, maatila Närpiössä; ollut ennen
Bladh-suvulla.
Benzelius [-tse’-], ruots. pappissuku, joka on
antanut Ruotsin kirkolle 4 arkkipiispaa ja 2
piispaa, oli lähtöisin Bentsebyn tilalta Luulajan
pitäjästä, jossa sen kantaisä Henrik
Jakobsson (k. 1654) oli lautamiehenä.
1. Erik B. v a n h. (Henri ci) (1632-1709),
Upsalan arkkipiispa. Toimittuaan v:sta 1665
alkaen ensin historian ja moraalifilosofian, sitten
jumaluusopin professorina Upsalan yliopistossa,
hänet 1687 nimitettiin Strängnäsin piispaksi ja
1700 Ruotsin arkkipiispaksi. Sekä
jumaluusoppineena että käytännöllisenä kirkonmiehenä
B:lla oli suuri vaikutusvalta Ruotsin kirkon
elämässä. Lujan oikeaoppisuutensa ja taitonsa
vuoksi nauttien Kaarle XI:n luottamusta hänelle
Benton—Benzelius
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
