Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eridu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Erserum—Esikaupunki
268
*Ergerum. Suurvaltain sodassa venäläiset
valloittivat Ein helmik. 16 p. 1916.
Ersinhän (anneen. Erisai), kaupunki Turkin
Armeeniassa, Erserumin maakunnassa lähellä
Eufratin läntistä lähdejokea Kara Su’ta. N.
23,000 as., muhamettilaisia ja armeenialaisia.
K. T-t.
*Erslcv, Kristian S o p h u s August,
tuli 1915 valtioarkistonhoitajaksi: 1910 ilmestyi
,,Det 16 aarhund rede".
Ertel, Traugott Le brecht (1778-1858),
saks. hienomekaanikko, joka 1820 otti haltuunsa
Reichenbachs työpajan Miinchenissä, minkä
osasi kehittää siihen kuntoon, että se 1800-luvun
keskivaineille saakka kykeni täyttämään ensiluok
kaisten tähtitieteellisten kojeiden tarpeen Saksassa,
Venäjällä, Italiassa y. m. E:n kuoleman jälkeen
hänen poikansa Georg (1813-63) ja Gustav
(1829-75) jatkoivat liikettä, joka nykyään on
vieraiden käsissä.
*Erzberger, Mathias, oli syksyllä 1918
Saksan aselepokomissionin jäsenenä, tuli
rauhanteon jälkeen kesällä 1919
raha-asiainministeriksi; luopui 1920, kun häntä vastaan oli
esittänyt raskauttavia syytöksiä
omanvoiton-pyynnistä ent. ministeri H e I f f e r i c h, joka
myöskin tämän johdosta syntyneessä
oikeudenkäynnissä ainakin osaksi näytti syytöksensä
toteen. J. F.
♦Eräjärvi. 1,924 as. (1918); kunnan
palovakuutusyhtiö, osuusmeijeri ja jauhomylly,
Tiirikais-ten höyrysaha ja jauhomylly, Keski-Suomen
kivi-louhimo o.-y.; Vetterkullan kartano;
Koppalan-salmen ja Tiirikaisten satamapaikat. — Kirkko
korjattu 1916 I. Launiin piirustusten mukaan,
alttaritaulun paikalla kipsinen saman
muovailema Vapahtajan veistokuva.
Escherich [ehrih], Karl (s. 1871), saks.
hyön-teistieteilijä, n. s. sovelletun hyönteistieteen
ete-vimpiä edustajia ja uranuurtajia Euroopassa,
Tharandtin metsäakatemian professorina v:sta 1907,
Karlsruhen tekn. korkeakoulun professorina v:sta
1913, Münchenin yliopistossa sovelletun
eläintieteen professorina vista 1914. Käytyään
tutkimusmatkoilla Vähässä-Aasiassa (1894), Algeriassa
(1902), Abessiiniassa (1906) ja Ceylonilla’ (1910)
hän 1911 kävi Yhdysvalloissa tutustumassa siellä
korkealle kehitetyn sovelletun entomologian
menetelmiin; perusti kotia palattuaan „Deutsche
Gesellschaft für angewandte Entomologie"
seuran 1912 ja alkoi seur. v. julkaista sarjaa
„Zeitschrift für angewandte Entomologie". Muita
julkaisuja: „System der Lepismatiden" (1903),
„Kcimblätterbildung bei den Musciden" (1901),
,,Die Ameise" (2:nen pain. 1917), „Die Termiten
oder weissen Ameisen" (1909), „Termitenleben
auf Ceylon" (1911), „Die angewandte
Entomologie in den Vereinigten Staaten" (1912), „Die
Forstinsekten Mitteleuropas" (I, 1913; II, 1920).
J. A. IV.
Esehstruth [eStrntJ, Nataly von (s. 1860),
saks. romaanikirjailijatar, kirjoittanut kevyitä
ajanvietekertomuksia. Hänen kirjojaan on
käännetty paljon m. m. ruotsiksi ja ne ovat suosittua
lukemista. E:n kootut teokset ovat vista 1899
alkaen ilmestyneet kahtena kuvitettuna sarjana
„Gesammelte Werke" (25 os.) ja „Illustrierte
Romane und Novellen" (33 os.).
Esijälsi ks. J o h t o j ä n n e, III Os.
♦Esikaupunki. Paikallisliikenteen
viimeaikainen nopea vilkastuminen on suuresti edistänyt
asutuksen siirtymistä kaupunkien rajoille ja
ympäristöihin niin, että eieja on syntynyt melkein
kaikkien kaupunkiemme äärille. Seuraavassa
taulukossa annetaan 1919 toimitettuun
asuntolaskel-maan perustuvia tietoja huomattavimpien eiie.nme
suuruudesta y. m.
Esikaupunkien
kiinteis- asuinhuo- asukasluku
Emäkaupungin töjen neiden asukas- ssa emä-
n imi. luku luku luku kaupungin
as.-luvusta.
Helsinki..............2.165 9.294 14052 9.0
Turku................1.426 5.757 12.411 31,3
Viipuri................2.753 11.712 22.836 101,:
Tampere............863 3,817 7,580 20.5
Vaasa................357 1,503 3.028 17.4
Oulu..................150 986 2.878 19.8
Pori..................— 1,332 2,474 18.3
Lahti..................642 2,732 5,492 88.7
Pietarsaari..........255 823 1.247 21,4
Lappeenranta . . . 483 2,322 4.426 17C.5
Porvoo................83 555 881 14.7
Jyväskylä............— 721 1.699 f33.:
Hämeenlinna. ... 93 345 611 10,3
Mikkeli..............206 830 1.846 44.6
Hanko................221 S03 1,621 41,6
Kajaani..............— 278 899 26,8
Sortavala............133 421 1.099 37.*
Kokkola..............80 489 860 26.8
Salon kauppala . . 213 1,001 1,857 114,2
Eit ovat maassamme saaneet syntyä ja
kehittyä vapaina siitä säännöstelystä, jota
kaupunkeihin nähden aina on pidetty tarpeellisena.
Ainoastaan harvoissa niistäon, soveltamalla kesäk. 15p.
1898 taajaväkisistä yhdyskunnista annettua
asetusta,saatu aikaan erinäisiä järjestyssääntöjä. Olot
ovatkin niissä sentähden yleensä päässeet
kehittymään turmiolliseen suuntaan. Niinpä on
toimitetuissa asunnontarkastuksissa todettu, että Turun
eiien asunnoista 1905 n. 70 % ja Tampereen
1909 n. 60% olivat terveydellisessä suhteessa
ala-arvoiset. Erittäinkin on eiien köyhäinhoito
monelle maalaiskunnalle osoittautunut ylivoimaiseksi
tehtäväksi. Varsinkin Viipurin e.-olot ovat
päässeet kehittymään sille kannalle, että maalaiskun
nan talous niiden takia on joutumaisillaan
sekasortoiseen tilaan, niin että valtion jo on ollut ryh
dyttävä sitä rahallisesti tukemaan. — Useat kau
pungit ovat aikojen kuluessa ryhtyneet toimiin
eiien liittämiseksi itseensä. Tällaisista tapauksista
ovat rnainittavimmat seuraavat; Tampere-Kyttälä
1876, Oulu-Tuira 1886, Pori-Aittaluoto 1893,
Hel-sink’-Kumtähti y. m. 1905, Oulu-AIalaanila 1910,
Helsinki-Böhle y. m. 1912, Oulu-Toppila y. m.
1916 ja Tampere-Hatanpää y. m. 1919. Maan
arvon viime vuosina noustua huimaavasti on
tällaisia e.-liitoksia kuitenkin sattunut harvemmin.
— Emäkaupungit eivät sanottavasti ole
puuttuneet eiien oloihin, milloin nämä eivät ole
sijainneet kaupungin omistamalla maalla.
E.-olojen järjestämisestä nostettiin kysymys m. m. vin
1919 valtiopäivillä, jotka päättivät kehoittaa
hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin eiien
erottamiseksi asianomaisista maalaiskunnista ja e.-oloissa
vallitsevien epäkohtien poistamiseksi, sekä
ottamaan 1920 v:n menoarvioon 1 milj. markan
suuruisen määrärahan niiden maalaiskuntain
avustamiseksi, jotka e.-olojen takia kärsivät
kohtuuttomia taloudellisia rasituksia. Suomen 3:nnet
kau-punkipäivät Turussa 1920 asettuivat myöskin sille
kannalle, että eit ovat liitettävät kaupunkeihin ja
että kaupunkien ylimalkaan on koetettava saada
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
