Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juuririkkaruohot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
J nur irik karuohot—Jyväskylä
470
nella 800,000 mk. Työväestö, n. 400 henkeä
(1920), asuu tehtaan rakennuksissa; oma
kirjasto. Yhtiön alku oli 1904 perustettu
„Itsellisten ja työväen rakennusten ja maatilojen hankinta
o.-y. Joutsen", jonka omaisuus 1905 siirtyi O.-y.
Joutsenelle. Tämän omaisuus vuorostaan siirtyi
1916 nykyiselle omistajalle. J. A. W.
Juuririkkaruohot ks. Rikkaruohot, VIII
Os.
Juurisienet ks. Sienijuuri, VIII Os.
»Juutalaiset. J:n lukumäärä oli (,,Univers.
Israelite"n mukaan) 1913 11,871,783, joista
Euroopassa 8,942,266, Ameriikassa 1,894,409 (New
Yorkissa 1,062,000), Aasiassa 522,635, Afrikassa
341,867 ja Austraaliassa 17,106. Venäjällä oli
j:ia 5,110,548, Itävallassa 1,224,899, Unkarissa
607,862, Saksassa 282,277, Englannissa 238,275,
Ranskassa 100,000, Hollannissa 105,968 ja
Italiassa 52 115.
♦Juva/ 12,300 as. (1918), kansakouluja 13,
köyhäintalo, kunnansairaala, kunnan
eläinlääkäri, palovakuutusyhdistys; osuuskauppa, 2
osuusmeijeriä, 3 osuuskassaa, säästöpankki;
teollisuuslaitoksia: 5 kotitarvesahaa, 8 myllyä,
Vuorenmaan saha ja mylly, Inkilän sähkölaitos;
Otamon, Teivaan ja Rantuun lastauspaikat;
kauppalaivasto (1916): 3 purjelaivaa (385
rek.-ton.) ja 4 höyrvl. (409 rek.-ton.); kirkolta
Rantasalmen asemalle 37 km; vanhoja kartanoita:
Inkilä (Danila), Loukio, Tietti, Halola, Pekurila,
Turakkala (Juhanila), Vehmaa, Piikkilä, Partala,
Kiiskilä (Ernestilä), Askola, Koikkala
(Hanne-berg). — Kirkossa A. Såltinin maalaama ja piispa
C. H. Alopæuksen 1889 lahjoittama alttaritaulu
„Jeesus siunaa lapsia". J. A. W.
Juvarra / -a’-] (J u v a r a, I v a r a),
Filippo (1685-1735), it. barokinaikainen
arkkitehti, tuli Messinasta Roomaan ja sieltä, Fontanan
neuvosta arkkitehdiksi ruvettuaan, Savoijin
herttuan Victor Amadeon kutsumana Torinoon, jossa
hänelle Guarini’n toiminnan jatkajana aukeni
varsin laaja työala Savoijin hovin palveluksessa.
Rakensi lukuisia palatseja ja kirkkoja m. m.
kaksi aikansa suurinta työtä: Palazzo Madainan
(1718-20. osaksi) ja Torinon ulkopuolelle
votiivi-ja kupolikirkon „La Superga". Torinon
lähistöllä m. m. lehtokujalla kaupunkiin yhdistetty
Carlo Emanuele II1:n metsästyslinna Castello
reale Stupenigissä, Castello Rivoli’ssa (1712),
ihmeellinen pengerhuvila Castello Agliè, Mantuan
S. Andrea-kirkko ja Comon tuomiokirkon kupolit,
Milanon S. Ambrogion fasadi ovat J:n töitä.
Lissabonissa J. rakensi patriarkkakirkon ja
suunnitteli Ayuda-palatsin sekä Madridissa uuden
palatsin pohjat. Julkaisi Roomassa kaiverrossarjan
trofeita. U-o N.
Juveliitti ks. B a k e I i i 11 i, Täyd.
»Juvelius, Valter. Uudempia julkaisuja:
„Matkan varrelta" (1914, runoja), ja
suomennokset: Goethen „Faust" (1916), Heinen „Laulujen
kirja" (1917) ynnä „Sata runoa
maailmankirjallisuudesta" (1916). Salanimellä Heikki Kenttä
julkaissut: „Maahengen salaisuus" (1915),
„Valkoinen kameeli" (1916, kertomuksia Itämailta).
Jyrki 1. Yrjänä, kreik. Georgios niminen
pyhimys, joka ristiretkien aikana tuli ritarien
suojeluspyhäksi. Hänet kuvailtiin silloin tarinan
mukaan lohikäärmeen päälle ratsastavana.
Erityisesti englantilaiset ottivat hänet kansallis-
pyhimyksekseen. Pyhän Yrjänän virttä laulaen
ruotsalaiset voittivat 1471 tanskalaiset
kuuluisassa Brunkebergin tappelussa. Venäjän
vaakunassakin näemme tämän lohikäärmeen
tappajan. Koska lohikäärme ei ollut ainoastaan
ihmisiä, vaan erittäin vielä karjaa ahdistanut,
rukoiltiin J:iä varjelemaan karjaa petoeläimiltä
ja hänestä tuli paimenten pyhimys.
Petoeläinten hiilitsijästä kehittyi helposti myös niiden
hallitsija, jolta metsämiesten oli riistaa anottava.
Suom. runoissa J. esiintyy myös muunnetussa
muodossa Nyyrikki (ks. t. VI Os.). K. K.
Jyvä, heinäkasvien heimoon kuuluvien
viljalajien (rukiin, vehnän, ohran, kauran) hedelmä,
„siemen", jota useasti vielä ympäröivät enemmän
tai vähemmän kiinteästi suojuslehdet (helpeet),
kuten on laita ohran ja kauran j:issä. J. F. S.
Jyväkärsäkkäät (Calandra granaria ja C.
ory-zce) ovat 2, -3,5 mm:n pituisia, pitkänomaisia,
melkein lieriömäisiä, pitkäkärsäisiä, ruskeahkoja
kovakuoriaisia, edellinen tummempi, yksivärinen,
jälkimäinen vaaleampi, täplikäs. Elävät
jyvävarastoissa, jälkimäinen nimenomaan riissi- ja
maissivarastoissa, ja voivat saada niissä sangen
huomattavia tuhoja aikaan. Molemmat ovat
maahamme kulkeutuneita hyönteisiä, jotka eivät
ainakaan toistaiseksi ole kotiutuneet. W. M. L.
»Jyväskylä. 5,533 as. (1919). — Uusia
rakennuksia: Kansallis-osakepankin talo ja kirjasto-
Jyväskylän tieteellinen kirjasto.
talo. Kaupungin tulo- ja menoarvio
vuodelle 1920 päättyy Smk:aan 2,236,849:—, josta
taksoitettuja veroja Smk. 1,252,008:—.
Omaisuus arvioitiin 1919 Smk:ksi 2,977,585:52 ja
velat olivat Smk. 2,242,823: 17. — V e s i j o h t o
ja lokaviemärilaitos valmistuivat 1912.
— Kouluja entisten lisäksi: yliopistoon
johtavat tyttökoulun jatkoluokat (v:sta 1911),
yhteiskoulu (v:sta 1915), 6-Iuokkainen, koko
kansakoulun pohjalle rakentuva yliopistoon johtava
valtion koekoulu (v:sta 1919), merimieskoulu
toimi 1915-18; lakanneet ovat valmistuslaitos
kiertokoulunopettajia ja seminaariin pyrkiviä
varten ja valmistava koulu lyseoita ja
tyttökouluja varten. Kaikkien koulujen yhteenlaskettu
oppilasluku oli kevätlukukaudella i920 n. 1,800.
— Y 1 i o p i s t o h a n k e, jonka W. S. Schildt
pani alulle tallettaen v. 1860 1 ruplan
säästöpankkiin yliopistorahaston pohjaksi ja lahjoittaen
tähän v. 1880 40,000 mk., on viime aikoina huo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
