Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Swinemünde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
723
Svinö—i
Syaani
724
rin toimesta virastaan erotettiin, vangittiin
ja kartoitettiin soitan ajaksi Siperiaan
Toms-kin kuvernementtiin;
vapautettiin Venäjän van
han hallitusjärjestelmän
kukistuessa maalisk. 1917.
Josäätyeduskunnan aikana
S. sukunsa päämiehenä
aatelistossa otti
valtiopäiviin osaa, kuuluen säädyn
suomenmieliseen
vähemmistöön. Perustuslakitais-telun sytyttyä hän on
johdonmukaisesti edustanut
sitä kantaa, että ehdoton
kiinnipitäminen Suomen
laillisista oikeuksista on
meidän oloissamme ainoa
oikea ja paras politiikka
ja on horjumatta sen mukaan toiminut.
Edus-kuntamuutoksen jälkeen S. on ollut
nuorsuomalaisena edustajana Viipurin läänin
itäisestä vaalipiiristä, ja oli 1907-12 eduskunnan
puhemiehenä, jona saavutti yleistä tunnustusta.
Mutta 1913 häntä ei uudestaan puhemieheksi
valittu, kun hän ei enää katsonut voivansa
yhtyä siihen eduskunnan enemmistön kantaan,
että maassa vallitsevan mielipiteen ilmaisu ei
ollut esilletuotava puhemiehen vastauspuheessa
valtaistuinsalissa. K. G.
Svinö /svinö]. 1. Saari Porvoon joen suulla, n.
3 km etelään Porvoon kaupungista, pit. ja lev. n.
1 km. Kesähuviloita; höyrvlaivalaituri. — 2. ks.
Sommaröarna.
Svir ks. Syväri.
Svistov (Sistova), kaupunki Bulgaariassa,
Nikopolin ja Rustsukin välillä Tonavan
etelärannalla, 13,101 as. (1910). — Kymmenkunta
kirkkoa ja moskeiaa. Puuvillateollisuutta,
vilkasta viljakauppaa; viininviljelyä. — S:ssa
tehtiin 1791 rauha Itävallan ja Turkin välillä.
Venäläiset hävittivät S:n 1810 ja kulkivat 1877 S:n
luona Tonavan poikki.
Svitjod (s. o. svealaisten maa 1. kansa) on
Pohjoismaiden historiallisissa tarinoissa
käytetty Keski-Ruotsin 1. Sveanmaan yhteisnimitys,
jonka vastakohtana on G ö t a 1 a n d
(Göötan-maa). Snorre Sturlason, joka arvelee
svealaisten Odinin johdolla saapuneen myöhempiin
asuinsijoihinsa Itä-Euroopasta, mainitsee sen lisäksi
..suuren Svitjodin" heidän muka siellä olleen
alkuperäisen asuinmaansa nimenä. K. G.
Svjatoj nos [-o’j](=„pyhä niemi").— 1. Niemi
Kuollan niemimaan pohjoisrannikolla, 68° 10’
pohj. lev., n. 18 km pitkä, 1-5 km leveä. Sitä
pidetään Muurmannin rannikon itärajana.
Kärjessä on majakka. Tienoo on merenkulkijoille
vaarallinen. ■— 2. Niemi Ivoillis-Venäjällä,
Pet-soran suusta länteen, Tseskaja-lahden suun
itäpuolella, 17 km pitkä, 4-5 km leveä. — 3. Niemi
Pohjois-Siperiassa, vastapäätä
Uuden-Siperian-saaria, 72° 57’ pohj. lev. — 4. Niemeke (myös
Svjatoj mysj) Baikalin-järven itärannalla,
pohjoisesta etelään n. 53 km, idästä länteen 11 km.
Sen yhdistää mantereeseen kapea, hiekkainen
kannas. Kallioinen. Paimentelevia tunguuseja.
Svjatrpolk-Mirskij, Petr Dmitrievits
(1857-1914), ruhtinas, ven, kenraali ja
valtiomies. Hän palveli ensin eri viroissa sotilas-
alalla, tuli 1895 Pensan ja 1897 Jekaterinoslavin
kuvernööriksi, nimitettiin 1900
sisäasiainministerin apulaiseksi sekä sauturmikunnan
päälliköksi. Korotettuna 1901 kenraaliluutnantiksi
S.-M. määrättiin 1902 Vilnon, Kovnon ja Grodnon
kenraalikuvernööriksi. Syyskuussa 1904 hän
nimitettiin sisäasiainministeriksi. Sekä
kuvernöörinä että ministerinä hän osotti
vapaamielisyyttä kohdellen m. m. sanomalehdistöä suopeasti.
Otti eron ministerin virasta v:n 1905 alkupuo
leila. K. VV. R.
Svjatoslav (k. 972), ven. ruhtinas, Igorin ia
Olgan (ks. n.) poika, oli isänsä kuollessa ala
ikäinen, josta syystä Olga hoiti hallitusta
(n. v:een 957). Tultuaan miehenikään S.
osoittautui aito soturiksi, joka valloittaen hyökkäsi
vjatitsien, kasaarien, bulgaarien ja petsenegien
alueille. Tonavan rannoilla hän toisteli bysant
tilaista keisaria Johannes Tzimiskestä vastaan
ja kaatui vihdoin retkellä petsenegejä vastaan.
K. G.
Svoldr, pieni saari luultavasti Riigenin
länsipuolella, tunnettu sen luona suoritetusta meri
taistelusta, jossa 9 p. syysk. 1000 Norjan
kuningas Olavi Trygvenpoika (ks. Olavi, Nor
jan kuninkaita 1) sai surmansa. K. G.
S. V. K.., lyhennys, = Suomen valtion rautatiet.
Svälläri (saks. Schweller) ks. Paisutin.
Svärd-s u k u /-<2-/ oli 1300-luvun lopulla
Preussista Suomeen tullut vapaamiessuku.
Herman Svärd in pojista otti toinen, Niilo,
arvattavasti äitinsä mukaan, Kurjen nimen tullen kuu
]nisan Kurki-suvun (ks. t.) esi-isäksi, toisen,
Pietarin, säilyttäessä alkuperäisen nimensä. Tämän
sukuhaaran jäsenistä oli huomattavin Pietari S:n
poika, asemies ja valtaneuvos Henrik S.
(mainittu 1418-39), Harvialan herra, joka oli nainut
Birgitta Klauntytär Djeknin; hän oli mahtava,
mutta väkivaltainen mies, joka väkisin anasti
talonpoikien maita ja vihdoin kuoli oman kätensä
kautta. Kun häntä siitä syystä ei saatu viedä
ovesta kirkkoon haudattavaksi, kerrotaan tehdyn
aukon kirkonseinään ja hänen ruumiinsa siten
tuodun ja haudatun Vanajan kirkkoon. Muista
tämän suvun jäsenistä mainittakoon Henrikin
veli Olavi S., Pohjanmaan tuomari vv:n
1440-ja 1450-luvuilla, ja eräs Henrik S., joka 1444
oli Raaseporin linnanisäntänä. Suku kuoli
nähtävästi jo keskiajan kuluessa. — Toista alkuperää
on varmaankin Ivöönikkälässä Nousiaisissa
1500-luvun lopussa tavattava Svärd niminen
vapaamiessuku. K. G.
Syaani 1. ey aa n i (kreik. Jcya’neos =
tummansininen), hiilen ja typen kem. yhdistys,
s.-yhdis-tyksien radikaali, CN. Ei esiinny vapaana, vaan on
aina sidottu toiseen s.-ryhmään muodostaen n. s.
d i s y a a n i n, C2N2. Nimi S. johtuu ensimäi
seksi keksityn syaaniyhdistyksen, berliinin-sinen
väristä. Disyaanin, jonka nimi aluksi oli s..
keksi Gay-Eussac 1815. Se on omituisen
hajuinen, väritön ja hyvin myrkyllinen kaasu.
Om.-p. 1,8.- Palaa ilmassa purpuranpunaisella.
vihreäreunaisella liekillä. Hiili ja typpi yhtyvät,
vaikka hyvin vaikeasti disyaaniksi. esim.
sähkö-liekin avulla. Helposti sitä saadaan elohopea
syanidista. IIg(CN)a, kuumentamalla. Disyaani
on oksaalihapon nitriili, koska se hydrolisoituu
mainituksi hapoksi. Korkeassa lämpötilassa
disyaani on jotenkin pysyvä yhdistys. N. 500°:eeu
P. E. Svinhufvud.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
