Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
238
peeksi (1898), joista ensimäinen ja viimeinen ovat käännöksiä
vastaavista ruotsinkielisistä. Reinin huomattavin teos on lavea,
alkujaan ruotsiksi kirjoitettu, mutta käännöksenä suomeksikin julkaistu
J. V. Snellmanin elämä (1895—01), joka Snellmanin ohella antaa
selvän kuvan koko Snellmanin aikakaudesta. Hän oli Valvojan
toimittajia 1881—97 (päätoimittaja 1885—87) ja on esiintynyt
uutterana kynäilijänä monilla eri aloilla johtavissa suomalaisissa ja
ruotsalaisissa aikakauskirjoissa ynnä sanomalehdissä. Oli myös
Biografisen Nimikirjan ahkerimpia avustajia. — Kaarle Alfred
Castrén (synt. 26. 11. 1845 Sotkamossa, filos. kand. 1871, kuoli,
Görbersdorfissa Schlesiassa turhaan parannusta etsittyään,
keuhkotautiin 22. 4. 1873) oli U. Suomettaren toisena toimittajana 1871
—73 ja ennätti ennen varhaista kuolemaansa tehdä itsensä
tunnetuksi suomenkielisenä historiankirjoittajana. Hänen kynästään
on lähtenyt kansan muistotietoihin perustuva Muistelmia vuosien
1808—1809 sodasta (1865), Kertoelmia Kajaanin läänin vaiheista
1650—1750 (1867) ja Tietoja Oulun läänin sota-asioista Gustav III:nen
sodan aikana (1870; alkuaan Kirj. Kuukauslehdessä). Aineksia
näihin hän oli kerännyt matkustelemalla kansan keskuudessa.
Tukholman valtioarkistossa tehtyjen tutkimusten tuloksia oli arvokas
kirjoitus Suomalaisuus 1738 vuoden valtiopäivillä (1872 Kirj.
Kuukauslehdessä). Muita kirjoituksia ja tutkielmia hän julkaisi U.
Suomettaressa, Joukahaisessa y. m. Keskellä laveaksi suunniteltua
teosta »Suomen sota vv. 1808—1809» tuoni tempasi kynän tämän
taitavan ja hartaan kynänkäyttäjän kädestä. — Juhana Reinhold
Aspelin (synt. 1. 8. 1842 Messukylässä, filos. kandidaatti 1866,
tohtori 1877, ylimäär. pohjoismaisen muinaistieteen professori 1878,
valtioarkeologi vista 1885) on tehnyt suomenkielellä itsensä
tunnetuksi sekä historiallisena kynäilijänä että etupäässä
suomalaisen ja suomalais-ugrilaisen muinaistieteen varsinaisena perustajana
ja etevimpänä edustajana. Siinä tarkoituksessa hän on laajalti
matkustellut Suomessa, Venäjällä, Siperiassa, Skandinaviassa ja
ja Keski-Europan maissa. Hänen alotteestaan syntyi v. 1870 myös
Suomen M uinaismuisto-yhdistys, jonka aikakauskirja sisältää paljon
suomenkielisiä tutkimuksia muinaistieteen alalta. Siten tämä
kansallisen tieteen haara Aspelinin toimesta jo alusta pitäen sai
pääasiassa suomenkielisen muodon. Aspelinin suurempia julkaisuja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
