Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 14. Toinen kerta eskimolaisia. — Jäävuorten seassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
244
TOINEN KERTA ESKIMOLAISIA.
kyssäselkäinen kääpiö, melko kauniin, vaan jotenkin vanhan
näköinen ja varsin komeassa puvussa. Me sidoimme veneet
kiinni ja kävelimme maalle ja hämmästyimme kovasti
nähdessämme koko suuren leirin, joka oli ollut ylängön suojassa, niin
että emme sitä olleet nähneet. Mutta kovin jouduimme
ihmeisiimme nähdessämme tanskalaisen lipun liehuvan pienessä
riu-vussa, joka oli muutaman teltan sivulla. Luultavasti joku heistä
oli saanut tämän lipun muutamia vuosia sitte kapteeni Holmilta,
sillä hän kertoo antaneensa lippuja useille eskimolaisille.
Kummallista oli, että he olivat niin pelkureita, vaikka he
siis ennen olivat olleetkin europalaisten kanssa yksissä.
Mahdollisesti me näytimme epäiltäviltä, kun me tulimme omilla
veneillämme ja omine joukkoinemme, jota vastoin Holm kulki
sellaisissa veneissä kuin heillä itsellään on, sekä eskimolaisia
soutajina ia peränpitäjinä. Todenmukaista on myöskin, että
länsirannalla kuulemansa sadut, miten heidän esi-isänsä ovat
tappaneet »kavdlunakeja» (europalaisia) ja että nämä kerran tulevat
laivoilla mereltäpäin kostamaan, on synnyttänyt heissä pelkoa
ja epäilystä. Pienessä lahdelmassa leiripaikan alla oli
naisväen-vene, joka nähtävästikin oli pantu vesille, jotta oltaisiin
valmiina pakoretkelle.
Kun minä mielelläni halusin maistaa kuivattua
hylkeenlihaa ja sitä paitse arvelin, että olisi hyvä jotakin lisätä
varastoomme veneissä, niin kysyin lihaa eskimolaisella sanalla, jonka
olin löytänyt sanakirjastani, vaan nyt niinkuin aina oli minulla
huono onni, ei ymmärretty. Kun minä menin ja otin pienen
palan lihaa, jota oli ripustettuna kuivamaan teltan edustalle,
niin he ymmärsivät heti ja toivat muutamia kappaleita. Minä
annoin heille suuren parsimisneulan; vaan kun he näkivät
tämän loistavan maksun, niin he toivat toisen suuren
kappaleen toisensa perästä, joista me paitse neuloja annoimme
myöskin tyhjiä läkkipeltilaatikoita. Ravna ei kuitenkaan ottanut
vastaan lahjoja, ei vaikka miten olisi kehotettu, siitä syystä,
niinkuin myöhemmin sain tietää, että hänen mielestään nämä
ihmisraukat tarvitsivat itse lihat ja että silmineula oli liian
pieni maksu.
Tätä tapautumista eskimolaisten kanssa Balto kuvaa näin:
»–- kun olimme soutaneet muutaman vuonon suun yli, niin
tunsimme taas vanhentuneen hylkeenrasvan hajun; vaan pakanat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
