Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II osa — Laivakokki - 11. Mitä minä kuulin omenatynnyriin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
88
»Kaikille oli tunnettua, että sinulla oli saarna
lahjoja», Israel virkkoi. »Mutta oli niitä muitakin
jotka osasivat ohjata laivaa yhtä hyvin kuin sinäkin
ja he laskivat leikkiä mielellään. Eivät he olleet niir
kopeita ja saitoja, vaan elivät iloisesti kuten iloiset to
verit konsanaan»
»Vai niini» Silver virkkoi. »Ja mihin he ny
ovat päätyneet. Pew oli sitä maata ja hän kuoli ker
jäläisenä. Flint myöskin ja hän kuoli rommiin Savan
nassa. Iloisia kavereja he toden totta olivat, mutt:
missä he nyt ovat, kysyn vain!»
»Mutta kun sitten iskemme, niin mitä heilit
teemme?» Dick kysyi.
»Kas, siinä on minun mieheni!» kokki huudaht
ihastuneena. »Tuo kuuluu asialliselta. No niin, mitä:
te tuumitte? Jättääkö heidät rannalle, kuten neekeri
karkurit? Niin olisi England tehnyt. Taikka pistä;
heidät kuoliaiksi kuin siat? Se olisi Flintin tai Bilh
Bonesin tapaista.»
»Billy oli sitä maata», Israel sanoi. »’Kuollee
eivät pure’, hän tapasi sanoa. Hän on nyt itse kuolin
ja tietää sen asian parhaiten, mutta jos arkailematont;
miestä konsaan on satamaan purjehtinut, niin se oi
Billy.»
»Siinä sinä olet oikeassa», Silver puhui, »altis j;
arkailematon. Mutta huomatkaa: minä olen rauhalliner
mies — aivankuin oikea herrasmies, sanotte te; muta
nyt on tosi edessä. Velvollisuudesta ei pääse mihin
kään, miehet. Minä äänestän kuolemaa. Kun mini
istun parlamentissa ja ajelen vaunuissani, niin ei mi
mille ole mieleen, että nuo hirtehiset tuolla kajuutassi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
