Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V osa — Seikkailuni merellä - 25. Minä vallotan Hispaniolan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
192
täni huimasi; samassa suurpuomi heilahti sisäin, niii
että väkipyörät vonkuivat, ja minä näin alapuolen perä
kantta.
Siellähän ne molemmat vahdit sittenkin olivat
Punalakkinen makasi selällään, jäykkänä kuin käsikanki
ikenet irvessä ja kädet ojennettuina kuin ristille. Israe
Hands istui kaiteeseen nojaten, pää rinnalle painuneena
kädet kannelle hervahtuneina ja ruskettuneet kasvo
talimaisen kalpeina.
Jonkun aikaa teutaroi laiva kuin vikuri hevonen
purjeet puhaltuivat puolelta toiselle ja puomi heitteleht
edestakaisin, niin että masto vongahteli sen paineesta
Tuon tuostakin pärskähti runsas vesisuihku kaiteen yi
ja keula iski raskaasti aaltoihin; niin paljon vaikeamp
oli tämän suuren purjelaivan suoriutua laineikossa, kuii
minun kotitekoisen, luisulaitaisen korakelini, joka ny
oli meren pohjassa.
Joka kerran kun kuunari huojahti, luisui puna
lakkinen pitkin kantta, mutta tästä kovakouraisesta kä
sittelystä ei hänen asentonsa eikä irvistelevä ilme hänei
kasvoillaan vähääkään muuttunut — ja juuri tämä oi
kammottavaa. Jokainen aluksen nykäys muutti myöskii
Hands’in asentoa. Hän näytti yhä enemmän vajoavai
velttona kannelle, sääret soluivat yhä leveämmälle j:
koko ruumis kääntyi laivan perään päin, niin että hä
nen kasvonsa vähitellen peittyivät, ja lopulta ei mie
hestä näkynyt muuta kuin korva ja kierretyn viiksen pää
Samassa minä huomasin kummankin miehen vie
ressä kannella tummia verilätäkköjä, ja päättelin että h<
juovuspäissä riidellessään olivat surmanneet toinen toi
sensa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
