Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V osa — Seikkailuni merellä - 26. Israel Hands
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
207
oinaatta osaa välimatkasta taivaltanut. Silloin minä,
istooli kummassakin kädessä, virkoin hänelle:
»Askel vielä, Hands, niin ammun aivosi mäsäksi
kuolleet eivät pureksi, kuten tiedät , lisäsin ylimieli
.•sti naurahtaen.
Hän pysähtyi siihen paikkaan. Näin hänen
kasojensa ilmeestä, että hän koetti miettiä, ja se tehtävä
ysyi häneltä niin paljon aikaa ja vaivaa, että minä
udessa turvapaikassani purskahdin äänekkääseen
nau-aun. Viimein hän kerran pari nielaistuaan sai suunsa
äyntiin, mutta kasvoilla oli yhä tuo perin typerä ilme,
oidakseen puhua hän otti tikarin hampaistaan, mutta
iilytti muuten entisen asentonsa.
»Jim», hän puhui, »olemme tainneet joutua riitaan,
ie molemmat, mutta koetetaan sopia. Jos minä vain
lisin saanut sinut satimeen, niin —; mutta minulla ei
le onnea, ei totisesti, ja pelkäänpä, että minun täytyv
ntautua sinulle, poika nulikalle, mikä, kuten hyvin
Hämärtänet, käy kovin vanhan merikarhun sapelle.
Minä parhaillaan nautin hänen sanoistaan,
itse-etoisena kuin kukko orrella, kun hän äkkiä heilautti
ikeata kättään. Kuulin kuin nuolen ilmassa
vongah-ivan, tunsin sysäyksen ja kirpeän pistoksen ja siinä
yt istuin olkapäästäni mastoon kiinni naulittuna.
Tus-asta ja äkillisestä hämmästyksestä — en voi sanoa sen
ipahtuneen vapaasta tahdostani, enkä ainakaan tiennyt
ihdänneeni — laukesivat molemmat pistoolini ja
puto-ivat samalla käsistäni. Eivätkä ne seuratta pudonneet;
eikosti parahtaen Hands hellitti otteensa vanteista ja
□istui suinpäin mereen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
