Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
LUKKARI OLI jo virtensä veisannut, pappi
saarnansa sanonut, mutta vielä myöhään yöhön kävi
karkelo uutispirtissä, josta oli tuleva nuorikkojen
asuinsija. Ne, jotka eivät tupaan mahtuneet,
tanhusivat pihalla, jonne kuu ja tähdet loivat
loistettaan ja kuului selvästi eteiseen sijoitetun
soittoniekan viulu, mainehikas kautta rantakylien.
Pysähtyi valju morsian kesken karkeloa.
Kuiskasi silmät suurina ja säikähtyneinä kullalleen:
— Kuuletko? Etkö kuule:
— Mitä?
— Etäistä soitantoa. Se kasvaa, se paisuu, se
tulee tännepäin.
— Turhia! Kylän kansa vain kartanolla ilakoi.
Taikka ovat ne oman soittoniekkamme säveleet,
jotka nyt korvissasi kummittelevat.
— Eipäs! Nyt torvet torahtavat. Nyt lähtee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
