Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Jumalan palvelusta, jota niiden seurakuntien papit pitivät.
Noin v. 1830 paikoilla, piispa Cygneuksen kuoltua,
loppuivat ne koetukset. Ropsun vaaprikassa oli muitakiin
koetuksia: heitä lyötiin kuukauden aikaa monta henkeä joka
päivä vitsa-letillä; vaimoväelle pantiin rautapiikit kaulaan,
merkiksi; vahtipaikoissa annettiin käsky, ettei laskea
Pietariin niitä, joilla sellaiset merkit olivat. Näitä pidettiin
puoli vuotta. Mikä vuosi se oli, en vissiin muista. Vaan
se oli siihen aikaan, kuin piispa Cygneus oli ystävyydessä
niiden kanssa.
Sitten nosti Walkeakirkon rovasti suuren vainon
ympäri koko Inkerinmaan. Vankeuteen Jaaman kaupunkiin
pantiin 40 henkeä, jossa olivat 2 vuotta. Siellä tutkittiin
heitä joka päivä, ja mikä päälle-kanne oli, sen he
tunnustivat niin olevan. Kuin ei oikeus saanut oikeaa valoa
päälle-kanteesta, niin se tahtoi heitä lakihuoneessa
kokousta pitämään. He tekivät niin, ja J. R., joka oli Venäjän
kielen taitava, piti rukoukset ensin suomeksi ja sitten
alkoi panna Venäjän kielellä, niin kaikki vangit nousivat
hyppäämään, niin että huone tärisi ja herrat suojelivat
kir-joitusaineita. Sitten kysyi oikeus: onko mitä muuta? Vast.
ei mitään. Oikeus sanoi: niin on päällekannekiin. Sitten
lähetettiin Pietariin. Siellä oikeus-jäsenet ja Venäjän
Metropolia koettelivat, jos he opistaan luopuisivat. Niin
löytyi 9 henkeä, jotka ei vähääkään myöten antaneet, ja ne
lähetettiin pois maasta. Ne, jotka luopuivat, vapautettiin.
Walkeakirkon rovasti ihastui kuin J. R. myöten antoi ja
vapautettiin, ajatellen, että kyllä nyt kaikki muutki
luopuvat. Mutta eipä J. R. koto-elämään tyytynytkään. Hän
pyysi läänin isännältä lupakirjaa mennäksensä rahatyöhön,
jonka hän sai puoleksi vuotta. Sen kanssa hän meni ja
on siellä vielä nytki omilla teillänsä. Isäntäkään ei
hänestä suurempaa lukua pitänyt. — Muratan Josep oli
hyvin oppinut muurmestari; sentähden ei isäntä millään
tavoin tahtonut hänestä luopua. Kuitenkiin vihasi häntä siksi
että hän oli rukouksen pitäjä ja kävi kokouksissa.
Hänen lähetti isäntä toiseen lääniin Viron maahan muuraa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
