Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
käveli kaikissa paikoissa, missä kuuli heränneitä olevan
ja oli niin sukkela ja kielevä, että tahtoi tulla kaikkein
kanssa ystäväksi. Kuka vaan halasi tietä salaisia asioita,
kyllä se niitä saikiin kuulla Kristinalta. Kauvaan aikaan
ei hänestä selvää saaneet, sillä hän oli kieleltä kerkiä ja
sen lisäksi tottunut näpistelemään. Kerran tulivat
kokoukseen Naumolassa M. Iivosen taloon. Melkein koko
seura tuli lauvantai-iltana; ja kuin jokainen oli rukouksensa
pitänyt ja kokous alkoi päättyä, niin Karjalan Kristiina
lankesi polvillensa M. Konnun eteen ja alkoi itkeä ja
ru-* koilla: antakaa anteiksi ja älkää muistelko minun
pahuuttani. M. Kontu vastasi, mitä sinä minua kumarrat, en
minä ole mikään anteeksi antaja, rukoile Jumalaa ja tee
parannus. Siitte hän lankesi J. Konnun eteen samalla
anomuksella. Juhana vastasi, ei sinua voi kukaan päästää,
kuin sinä olet kerran ulos suljettu; jos sinä ensin sovitat
jokaisen, ketä vastaan olet rikkonut, niin siitte voi
seurakunta päättää asiasi. Tuohon ei kukaan niitäkään
sano-nut ja jonkun ajan perästä hänen täytyi männä omalle
maallensa.
Sunnuntaina sen jälkeen pyytti J. Kontu veljensä
Matin, M. Iivosen, Heikki Karvasen ja minun erinäiseen
paikkaan keskustelemaanpa kokoon tultuamme hän valitti,
että seurakunnan asiat ovat niin huonolla kannalla ja
kysyi, kuinka ne saataisiin entiseen järjestykseen? Yksi
sanoi yhtä ja toinen sanoi toista. J.Kontu tähtösettä kellä
on jotakiin kannetta toisen päälle, sanokoon suoraan ja
rehellisesti, ettei salaisesti väärää puhetta ja kieltä
kannettaisi toisten asioista. M. Iivonen sanoi: sepä nyt
onkiin paha asia, että niin paljo vääriä kieliä kannellaan
ja valehdellaan. M.Kontu sanoi: kuka maassa kasvoillaan
rukoilee, ei se enään vääriä kieliä kanna; mutta joka
rukoilee tavan vuoksi ulkokullatusta sydämestä, se kantaa
kieltäkiin. Eikä niistä rauhan tuumista tullut sen
parempaa, vaan oltiin se päivä, kuka missäkiin, iltaan asti.
Illalla kokoontuivat kaikki suureen tupaan ja M. Iivonen piti
rukoukset. Hän puhui vääristä kielistä, panettelemisista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
