Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Herätysten vaikutus on kumminki silmin nähtävä
siinä, että heränneet lukevat paremmin kirjaa ja
ymmärtävät paremmin, mitä lukevat, ja ovat uskonopin tiedossa
paljo ylempänä suruttomia. Ettei tämä oppi kuitenkaan
ole tullut eläväksi heidän elämässänsä, näkyy siitäki, että
heissä on saman verran virheitä kuin suruttomissaki;
erittäin ki on juoppousvirhi enemmän kiihtynyt niissä seuduin
täällä, jossa on Ruotsalais-lahkolaisia Josta syystä luulenki
herätysten täällä paljon laimistuneen. Yhtä kiivasta
herännein asian ajajaa Juhana Kaikkosta pitivät he jonkun
ajan johdattajanansa, mutta kuin tämä mies tuli
juomaren-tuksi, niin he hänen sulkivat renttumaisuutensa tähden
u-los kpko seurasta. Ja vaikka muut johdattajat eivät ole
renttujuomaria, kelpaa heille kuitenki viina makeasti.
Vaateparressansa täällä eivät heränneet ole erinneet
muista ihmisistä muussa kuin vaan siinä, että yksi ja
toinen vaimoväestä, niiden Keyrettiläis vaimoin mukaan,
jotka asuivat Nilsiän rajalla, muutti vaatetuksensa
körtti-röi-jyksi, Nilsiäläisten tapaan.
Kerettiläis nimitys heränneillä on epäilemättä saanut
alkunsa näistä KeyrettyIäisistä, eli Keyretyn kyläläisistä. Sillä
Nurmekselaiset nimittivät ensimäisiä heränneitä, jotka
Keyretyn kylästä kuleksivat Lieksan puolelle kokouksihin,
Key-rettyIäisiksi, niinkuin he olivatki.
Heränneitä on täällä toisinaan vedetty oikeuteen
kokousten pitämisestä, mutta sakon alle ei ole saatu muita
kuin talonmies Antti Tapaninen vuoden 1829 paikoilla.
Silloinen rovasti Wenell sai kuitenki selityksillänsä asiassa
maan-lain päätöksen kumotuksi yli-oikeudessa ja
Tapanisen vapautetuksi sakosta.
Mainitsen vielä Rintsiuksen lahkolaisista täällä
Nurmeksessa, ettei heitä enään ole monta elossa. Tämän seuran
alkaja Maria Rintsiue (Heinritsius) on jo kuollut ja hänen
tytärtänsä olen minä puhutellut, mutta hän on jotenki
yksinkertainen, eikä voi oikein antaa selkoa mietteistänsä.
Mutta toisten herännein puheista olen käsittänyt sen
verran, että nämät Rintsiukset muka opettavat, että Kristuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
