- Project Runeberg -  Historiska upplysningar om Religiösa rörelserna i Finland i äldre och nyare tider / Del 7 /
30

(1857-1863) Author: Matthias Akiander
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

’30

j.i pidetään tämmöiset kokoukset sangen rakentavaisina ja
kehoittavina.

Näissä kokouksissa on usein, varsinkin Kollissa ja
rusthollissa, noin 15 ja 20 vuotta sitte, ollut monta sataa
henkeä kerrallaan ja usiainmista pitäjistä. Nyt ovat ne jo
vähenneet, ettei tavata jos 60, 70 eli korkeintaan
satakunta henkeä yhtaikaa. Ruokinto näille kokouksen
vieraille annetaan kyllä siitä talosta, missä milloinki ollaan,
yhteisinä aterioina, jotka eivät tarvitse ollakkaan
herkulliset, kuinhan vaan on tavallisia talonpojan jokapäiväisiä
ruokia: mutta ei se kuitenkaan sanottavaksi taloa kuluta,
sillä varakkaammat tuovat jo tullessansa runsaat eväät,
jotka kokoustaloon annetaan, niin että siinä on
köyhem-päinkin varalta, jotka eivät voi eväitä tuoda, niinkuin esim.
palvelusväki.

Nyt vielä on lyhykäisesti mainittava herätyksistä ja
niiden alusta Mikkelin pitäjässä. .Jo v. 1830 oli muutamia
herännyt, vaan suuri yleinen herätys tapahtui vasta v. 1832,
jolloin oli heränneitä lähes joka kylässä. Ensimäiseksi
sanotaan Daniel Fylkhiiqtä Wäänälän kylässä, sen perästä on
herännyt Niiles Waljakka sekä Danielin veljet Matti ja
A-dulf Pylkkäirien, niininyös Pictur Johan Ihonen. Tähän
suureen herätykseen pidetään vaikuttavana syynä senaikainen
kirkkoherran apulainen Adolf Fredrik Fransen, joka oli
sammut jo koulussa ollessansa heränneensä, vaan joka
herätys vasta Mikkelissä ollessansa oli tullut oikeaan eloon
ja arvoon. Hän kuoli keväillä v. 1833. Pitkänä
perjantaina oli hän saarnannut ahtisaaruaa viimesen kerran,
jossa viinieset sanansa olivat olleet: "Lepää isinä rakas
Jesus haudassa; me lähdemme sotaan syntiä vastaan!’ Häntä
ja hänen käytöstänsä sekä sanojansa muistelevat
heränneet vielä nytkin 30 vuoden perästä. Käytöksensä piti
olleen hiljainen ja tasainen, sanansa ja opetuksensa
vaikuttava. Vielä löytyi eräällä, kalliissa muistossa säilytetty
paperilippu, jossa on seuraavainen F ran setiin kirjoittama:
"Uskon rukouksen esimerkki.

Rakas Isä, minä tunnustau, etten tänäkään päivänä,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 02:11:36 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/amhistupp/7/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free