Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
250
pa litujani ja teidän, minun opettajani, esirukousta silloin
kuin en jaksa itse edestäni rukoilla.
Silloin kuin tutkistelen Jumalan sanaa, täyttää murhe
sydämmeni, etten jaksa niin elää kuin Jumalan sana
neuvoo: aina menee toisin kuin Jumala sanassansa sanoo: niin
turmeltunut on minun lihallinen luontoni joka aika ja joka
päivä. Siitä minulla on suuri murhe, että halu ja ahkeruus
puuttuu, ja sen kautta tulen koliue-yhteisen Jumalan
suuren armon kadottamaan.
Kyllä te armon kautta tiedätte, ilman minun
kirjoit-tamataniki, että yhtä ja toista kirjaa sanotaan
mitättömäksi, vaikka kaikki kirjat ovat Raamattuun perustetut.
Olkoon mitä lajia kirjoja tahtonsa, ne ovat kaikki sielun
ylös-auttamiseksi Mutta me olemme niin soenneet,
ettemme käytä kirjoja hyväksemme, vaan pahennukseksi. Ei
siihen ole Jumalan, ei opettajain syytä, vaan syy seisoo
meidän omalla puolellamme, josta Vapahtaja itkein
valittaa. Me polemme hengelliset kirjat: nyt ei pitäisi olla
Kempin, ei Armellan kirjoja, ei Ruokouksen
tarpeellisuuden kirjoja. Näuiäthän ovat jo viimeisen ajan merkit.
Olkaat te, oppettajat, siinä harjoituksessa eteenki päin,
johon Herra on teitä kutsunut armonsa kautta. Pyytäkäät
eteenkipäiu ojentaa hätiiytyneitä sieluja rientämään
Vapahtajan tykö, saarnaten lakia, joille lakia tulee,
evankeliumia, joille evankeliumia tulee.
Jos minun sieluni olisi siinä tilassa kuin Armellan
sielun tila oli aina viimeiseen hengenvetoon asti, niin
mi-näki toivoisin Jesuksen edesvastaajakseni; mutta minun
elämäni ei ole mikään hänen suhteensa. Ilän riippui
kovasti Vapahtajassa, sillä hänen elämänsä ei ollut pensiä,
ei kylmä, eikä haluton, vaan kiivas, palava ja ahkera.
Mutta minun täytyy vaiketa ja hävetä itseäni ja painaa
kasvoni tomuun ja mykistyä elämäni suhteen, kuin niin
harvoin muistelen Vapahtajani haavoja ja katkeraa, kovaa
kuolemaa.
Joh. Tolkki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
