Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
488
pääwän wiinaa. Ja kuin hän ei itsekkään tnntonsa päälke kieltä
nyt jolloin knlloin naapnreinsa seurassa ja yhteisissä maksoissa
tulleensa muualta liikutetuksi, maikk’ei hän milloinkaan tehnyt erin
omaista pahennnsta, niin Je^natius häntä nnhteli tästä synnistä,
ja Paamota pyysi armoa ja tupasi itsensä parantaa, niinkuut sitte
kekiki. Kumaammiu romasti kuiteuki uuhteli päällekautajita, jotka
otimatki suuria juoppoja. Wihdoiu kysyi nimismies. tuikä päätäs
tälle asialle tuleen Johon J^natius mastasi. Paawola saa huo
ueessausa harjoittaa jumatisuutta edespäiu niinkuin siihenti asti.
ja simuilse knltewia piti estämätä sisälle laskettaman. Ryk nimis
mies tiukkasi Paawotau harjoittawan määrää oppia. Jos hän
opettaa oikein tahi määrin, ei se ote nimismiehen, waan tniuuu a
siani tutkia, sanoi J^natins. ^iitä asti Paamolalta oli ranha
mainojistansa, ja hän sai lnman ja mapanden pitää senraa. Tnl
tnansa wietä tarkemmin tnntemaan Paawolan opin pernstntsen,
saktei J^natins hauen okta mniden johdattajana heränueittett ko^
koutyssa. Tässä Paamoka mnisti. ’’me kärsimme maiuoa, mutta
et meitä anneta ytän^ me painetaan alas, mutta emme huku’’ 2
Kor. 4. 9. Opeknksensa suhleeu hän noudatti pyhän Paamatin
sanoja. ’’emme tahdo nskoanne hallita, maan olla itohonne antta
jat, sillä te seisotte nskossa’’ 2 Kor. 24.
Jsou herätyksen aitatta t1827, 1828t ^akakuunan seura
knunissa lensimät heräuueet tiitntusteusa alla päiu taimasta ja
hnnsimat oman oppinsa oleman oikiaa jnmalisuutta, ja kaikett tuttun
entisen määrää. Joka ei maan tee ja puhu, uiiutuiu heki, se on to
kouausa suljettu taimau maltatuuuasta ja täytyy mennä hetmettiiu.
Paamolaa taas siihen aitaan rasitti ontain syutemsä tnnto sitä to
meumtin, koskei hän läytäuyt turmaa ja huojeuuusta mauhoilta
heräuueittä, eikä pappiakaan itseänsä hoitamaan, nenmontaan ja
kohduttamaau, sittä t^ränelins Yläuneellä ja Jematius tilmilassa
olimat jo tuotteet. ^emähden hän tutki itseksensä sietunsa kitaa
ja mietiskeli siitä tätiä kamoin.
1. Jos isossa knmassa nätyy pakjo hymää ja kaunista, ja
samassa tumassa täytyy myäs kirpulan merrau tärkeää ja pahaa,
niin tuitta teen määrätt tuotuiou, jos toto kumau hymäksi sanon ^
siltä minä en eroita, taikka mähinunätsi en ahkeroitse eroittaa pa
tma hymästä. ^iis on snnresti petjättämä, että se pieni paha
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
