Kustannusosakeyhtiö kirjan Asiamies 1914 / 53 (1914) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ KIRJAN ASIAMIES

N:o 10 Toimittaja: OSKARI VAINIO 1916

Hauskaa joulua ja
menestyksellistä uutta vuotta
toivottaa liiketuttavilleen.
Kustannusosakeyhtiö Kirja

Jouluna 1916.

Nyt kun vuosi on jälleen vierähtänyt
myötäkäymisineen ja pettymyksineen,
on meillä taas mieluinen
syy lausua asiamieskunnallemme
ensinnäkin hartain joulu-onnittelumme
ja sitten kiitoksemme heidän
uurastuksestaan yhtiömme hyväksi.
Mikäli maaseudullamme on
kuluneen vuoden aikana saatu lukuhalua
viritetyksi ja siten luoduksi
pohjaa kirjallisuuden menes
tymiselle, sikäli ovat sadat maalaisasiamiehet
tehneet tärkeätä sivistystyötä.
Numerot todistavatkin
meille, että näin on tapahtunut.

Kuinka tavattoman vähäinen
onkaan useimmiten kirjallisuuden
harrastus maaseudulla, erittäinkin
jos poistutaan kirkon juurelta!
Ainoastaan kuljeksiva kauppias
saa syrjäkylään jotakin myydyksi
ja senkin vetoamalla kirjan kilopainoon
ja hinnan suunnattomaan
halpuuteen. Hyvän kirjallisuuden
oma voima ei ole päässyt vielä
siellä herättämään sitä viehättävää
tunnelmaa, joka on kirjallisuuden
ystävälle niin mieluinen ja syntyy
ainaj kun lupaava uutuus näköpiiriin
sattuu.

Ottakaamme esimerkki. Manttaalimies
ei yleensä ajattele muuta
kuin taloudellisia etujaan. Aivan
ihmeteltävällä tarmolla rajoittaa
hän jokapäiväiset tarpeensa niin
pieniksi, että joka kuukaudelta
riittää maamme talouden tuottoseuduilla
vaikka hän ei sitä koskaan
tunnusta pieni summa
säästöönkin. Tämähän on suorastaan
ihailtavaa, sillä kulttuuri perustuu
hyvin suureksi osaksi myös
taloudelliseen riippumattomuuteen,
mutta samalla on se huolestuttavaa:
ehkä hänellä ei olekaan
mitään henkisiä tarpeita, vaan on
tyytyväisin eläessään juuri tuossa
henkisen köntistymisen tilassa?
Kysytään huokeasti: millä voimalla
saisi kirja-asiamies tällaisen
varakkaan, mutta henkisesti kohmettuneen
kansalaisen ymmärtämään
kirjallisuuden asiaa ja mahdollisesti
sitä ostoillaan kannattamaan?

Työväki on oikeastaan toivorikkaampaa.
Sanottakoon sosialis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>