Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
jen voimien paljoudesta keksii ihmiskunnalle yhä uusia
mahdollisuuksia.
Taikka jos luen jotakin teosta, nostattaa joku erikoinen
lause tai sana mieleeni aivan toisia ajatuksia kuin luettavassani
kirjassa onkaan. Lukeminen on kuin avain minuun
itseeni, herättää ja virittää sisäistä näkemystäni, jonka
avulla yhä vaellan kauemmaksi henkisessä maailmassani.
Taikka minä havaitsen elämässä jonkun seikan,
jonka eheys, syvyys ja kauneus herättää ihailuni, suruni,
pelkoni. Taikka jokin eletty, luettu, nähty antaa
sysäyksen minun tehdäkseni niin ja niin. Nuo samat
sattumat eivät toisille ihmisille tarvitse merkitä yhtään
mitään. Mutta minä voin rakentaa niistä kokonaisen
maailmankatsomuksen, ottaa niistä elämäni tielle merimerkkejä,
osviittoja. Minuun ne voivat tehdä niin syvän
vaikutuksen, että muutan entisen elämäni, minun on
pakko puhua niistä, julistaa saamaani totuutta, koska
kaikki näkemykseni ja kokemukseni viittaavat siihen.
Silloin sitä nimitetään totuudenrakkaudeksi ja sen julistamiseksi.
Henkinen näkemyksemme ei pysähdy siihen, mitä äly
voi tajuta, se pyrkii Rauhattomana, henkisen luomistyön
tuskassa määrittelemään luonnollisen ja yliluonnollisen
rajoja, aavistamaan omaa suhdettaan yliluonnolliseen.
Ja vaikkemme pääsekään siitä varmuuteen, heijastuu se
kirkkaus, jonka pyrkimyksen valo ihmiselle suo, siihen
ympäristöön, niihin ihmisiin, joiden parissa pyrkijä elää
ja vaikuttaa. Ja pyrkijä itse tulee tietoiseksi siitä, että
hän on sielullinen olento. Aine muuttuu hänelle vain
toisarvoiseksi, jota vastoin henki on itse elämää. Ja
ihminen henkiolentona on hänelle korvaamattoman kallis.
Hänessä on jotakin, mitä ei voida loukata loukkaamatta
suurta yliluonnollista, Jumalaa! Mikä hänessä on
luontoa, näkyvää, samaa kuin minussa itsessäni, on hänessä
tuon jumalallisen voimasta. Minä en sitä vallitse,
minulla ei ole oikeutta sitä lopettaa, koska en voi sitä
uudestaan eloon herättää. Ja jos peitsimies astuu minua
vastaan, niin en voi häntä surmata, vaikka voimani riittäisi
ja minulla olisi ase itseäni puolustaakseni. Hänen
syntinsä ei oikeuta minua synnintekoon.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
