Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
usein on kaikkia jätteitä, joten nii-
den ilma on yhtä myrkyllistätuin
nawetankin ilma, wacm laskekaam-
me ulkmt suoraan ilmaa, niiu nä-
emme, taiten karjamme sontun
ajan päästä siitä elo-stun ja ilo;-
tuu.
Ylstä tärkeii tarjanmenestykselle
on walo. Monessa piktu nawe-
tassa seisoo karja, joka warsinkin
talwella ei näe Jumalau luomaa
waloa juuri nimeksikään, sillä
kaikki luukut ja akkunat owat niin
suljetut, ettei walo11 siiteet woi
mitenkääu uawettaaupiiästä, Kar-
janomistaja luulee karjansa pa-
"leltuwan jos; hän ivähäksikään ajaksi
ottaisi nuo riewut, nawetati luuk-
kujen edeStä pois" waloa laskeak-
seen. Suuremmani wahingon karja
kiit-sii, jos se koko talwet! on pi-
meydessä, kun jos se pääsisi wii-
yiin kylmettymäiin waloa laskeissa.
Kntn pimeinä talwipuhteina toi-
mimme uawetassa, älkäätiinie käyt-
tiikö noita pieniä, sawuawia latnp-
pusa nawetan soka nurkassa ntiin
tuin nseinunisfa paikoissa tehdään.
Gi karja niitä sinuu tekowalojasi
kaipaa, waari luonnon ivaloa, sitä
fe tarwitsee! Siis anna karjallesi
ivaloa, iiliikä paleltumista pelkää!
Rewi pois uno wanhat hameet ja
uuuit riewut nawettasi" luukkujen
ja akkunain edestä, sillii ei tarjasi
ole mitään pimeyden joukko, joka
pimeydessä menestyisi, waan päitt-
ivastViII, sillä !valoa saadessani!
se huonommallakin ruualla on
oloonsa tyytywäiuen.
Ja sitten laskeissasi kesällä kar-
jasi luonnon suureet! nawettaan,
näet, minkit wahingon olet sillii
aikaan saanut, että tallvella heitä
pimeydessii pidit, sillä useampi
elukka karjastasi on arka sa huo-
nosiImäinen suuri pimeyden" seura-
uksista.
"SÅIä meitä yhteen sul-
lo", sanoisi karjasi, jos se puhua
osaisi.
Pienissä taloissa ja utökejssä on
monessa se tapana, että koetetaan
hankkia eläimiä, mutta ei niille
tilaa. Sullotaan wanhemmat ia
nuoremmat lehmät, wasikat, por-
saat, kanat y. m. eläimet taikki
yhteen nawettaan, niinknin kissan-
pojat wakkamisa. Siinä elukkasi
täytyl) paikallani! seis-§tii niiukuiu
tiuasotilaat. kylki kylesfii kiini woi-
matta juuri liikkua puolellc tayi
toiselle. Tästä ahtaudesta johtui!
useasti se, että näkeelehmissäwar-
sinkit! "sarwipuolia, sillä liika ah-
taus tekee eläimet äkäisiksi, toisiaan
puskemiksi. Hankkikaanntnte wähem-
niän karjaa ja uiille enemmän ti-
laa! Ei meidän ihniniötenkään ole
lsywä ahtaudessa olla, sitä wähem-
män elukkain, joita syöpiiläiset y.
m. kiusaamat. Siis !väljettttä kar-
jaasi, jos sulla ei waroja ole na-
wettaasi isontaa. Mntta pois ne
monet karsinat, joita nawetasfasi
on, joissa porsaita ja kanoja pi-
dät, sillä ne ottawat suuren tilat!
ja siten wähentäwät lehmiltä alaa!
Luuleeko karjanomistaja nawet-
taansa eläintarhatsi, joyou sopii
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
