Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Tähän nuorempaan nyt tahtoisin
lukiat tutustuttaa.
Wiidesosa koko maamme pinta-
alasta on suota. Tämä maan pal-
jous on wiime wuosikymmeniin
asti ollut tyhji’m panttina ilman
että se olisi suuremmassa määrässä
kansamme maatawiljelewän wäes-
tön huomiota puoleensa wetänyt.
Nyt, warsinkin wiinteisinä wuosina
mi kohdistettti suuri huomio suou-
wiljelykselle, sen eteen on. uhran-
neet yksityiset ja waltio.
Ennen kun ryhdymme puhuntaan
marsmaisesta suontoiljelyksestä, on
meidän tiedettäwä, että suota löy-
tyy pääasiassa kahta eri lajia, ni-
mittäin rahkasuota ja !nutasuota"
Näitä kumpaakin käytetään eri tar;-
koituksiin. Rahkastio on wiljelyk-
selle Iähes kokonaan kelpaamatonta.
Jos rahkaa kuitenkin on hywin
ohuesti, woi sitä ajatella silloin
wiljelyksellekin mahdolliseksi ja sopii
tällaisessa suossa käyttää säälimättä
polttowinely-Stäkin" Ei kuitenkaan
saa polttaa sywemmälle, kun rah-
kaa piisaa" Siis wiljelyömultaa
on säästettätvä, eikä missään ta-
pauksessa sitä tulella kulutettawa.
Hywiii paksurahkainen suo on
!viljelykselle miltei mahdoton. Jos
sitä woitaisiinojatella wiljelykfelle,
on sen kustannukset niin suuret,
ettei se missään tapauksessa tulisi
kannattamaan. Sitäpaitsi woidaati
ia nykyisin jo paljo käytetäänkin
rahkasoita !nuihin tarkoituksiin, ioi-
hiii ne paremmin kelpaawat ja hy-
win wastaawat käyttökntstanuutset.
Tilau ahtaus ei tällä kertaa salli
puhtia sen enempää rahkasoista,
waan on ne jätettäwä ja siivi-yt-
täwä warsinaiselle wiljelyssuolle.
Tällainen suo on hywää, wilje-
lyskelpoiöta multaa aiwan pinnasta
asti ja senlainen suo ou !viljan ja
heinän wiljelykselle erinomaista.
Tällaisen suon wiljeleminen kan-
nattaa paraiten kun mitään urun
wiljelys, se on kaikista helpompaa,
!vähenntiin kustannuksia kysywää,
Kuitenkin, ennenkun !yhdymme
suota wiljelykselle perkaamaan, on
meidän otettawa selwää suon laa-
dusta, sen maltan-uudesta, kuinka
sywälle on sawi ja ennet: kaikkea,
miten helposti siitä saadaan wesi
pois.
Ensi työ wiljelykseen tyydyt-
täeösä on saada suo ojittamalla
kituvaksi" Tämä on tarkka tehtäwä,
ei ole yhden tekewä, mihin oja
kaiwetaan. Usein nousee jo nätnä
kuiwauskustannukset sutiremmiksi,
kuin muut perkauskulut, joten ei
sitä saa tehdä toikaan. Jos ojit-
tautinen tehdään mikaan, tekee se
usein mahdottomaksi kaikenlaiset!
järjellisen wiljelyksen, joten sitte
ollami walmiit walittamaan suon-
wiljelykseti kannattamattomuutta.
Täytyy tarkkaan pmmita, mihin
maa wiettää ja mihin siis wesi
juoksee. Kun on saatti weto-osa
auki, on kaiwettawa sarka-ojat. "On
huomattawa, että weto-oja pitää
olla satka-ojia wähän sywempi.
Sarka tehdään wähintäiin 10, enin-
tään 12 metriä "leweä, oja noin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
