Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
apilaan menestymistä. Lnonnolli-
sesti ei apilas menesty missä tul-
tva seisoo useita päiwiä" Etelä-
Pohjanmaalla haittaa ykeensii nur-
mia kuuvuuö, joka johtuu sonkista
saroista sa liian sywistä sarka-
ojista. Perä–Pohsolassa soukat sa-
rat ja sywät ojat owat lyhyet! ke-
säii tähden tarpeellisia, waan muu-
alla on useinuniten lli:tä in. lewe-
ämpi sarka nur-nielle edullisempi.
Pohjawettä ei saisi laskea 0,64) m.
sywemmälle ja sitä woisi useissa
paikoin kohottaa yksinkertaisilla pato-
laitoksilla.
Jtäsuomalaisessa (Reiniuksen)
peittowiljelystawassa saadaan ensi
wuosina useimmiten hywiä heinä-
satoja, kaska maata ei uuwuteta
wiljanwiljelyksellä, waan kylwetään
heinänsienien jo ensi wiljan kanssa,
jolle annetaan karjanlantaa. Har-
woin kuitenkin karjanlantaa riittää
suurenunille suoaloille; Pitkäikäisiä
nämä nurmet eiwät tuitenkaaii ole,
joka onkin luonnolliöta, koska kun-
nolli-Sta muokkausta ei ole toimi-
tettu.
Keski- ja Poyjois-Pohjaninaan
laajoilla ja laadultaan hywillä
soilla, joilla alkuwiljelyksenä käyte-
tään peittotapaa ilman karjanlan-
taa, jota peittämistä usein wielä
kerta toistetaan, eiwät heinäsadot
ensi )vuosinakaan ole hywiä" War-
sin usein ei kylwetä heinänsiementä
laisinkaan. Knn ei enää wiljaa
kaswu, niin annetaan nurmettua,
Sisämaan suowiljelyksillä, joissa
tunive useimmiten on muodostunut
l
sekapuun jäännöksistä ja hywin
lahonnut, saadaan, missä ne owat
niit! laajoja, ettei karjanlantaa
woida käyttää, huonaja satoja.
Nllmä suot owat nykyin useim-
miten karhunsammalen peittämiä
niittyjä, joita muutama wuosikym-
men sitten on ankarasti poltettu
ja joihin nyt wihdoin uudestaan
ryhdytään. Heinälle kylwettäessä
owat ne hywiii waillinaisesti muo-
kattuja" Paksu karhunsammal on
sitkeätä ja hitaasti Iahootvaa. Rai-
wauspolttoa ei uskalleta taituit-
taa siinäkään, missä siitä olisi war-
sin suurta hyötyä, eikä uskalleta
tunkioon wietätuäksi kuoria karhun-
sammalkerrosta, soka useinkin jo
" potkaisemalla irroittua maasta,
Pelätään nimittäin, että siten
niuka kaswuwoima maasta wähe-
nee. Ja kuitenkin ainoastaan siten
saadaan karhunsammalen alla olewa
paksu porokerros maahan sisään
kynnetyksi, joka porokerros muuten
heti uudestaan synnyttää karhun-
sammalen, Sitkeideii karhunsam-
malturpeiden tähden jää nurmet!
pinta epätasaiseksi, joten pinta jää
ja routa häwittäwät heiniin. Huo-
noihin satoihin on usein myös
syynä sawen ja kelwollifen hiedan
puute. Monin paikoin täytyy ni-
mittäin tyytyä hienoon, laihaasi
kangashietaan, jolloin routa utul-
liötaa pintaa siinä määrässä, ettei
timotein arka juuri sitä kestä.
Semmoisessa tapauksessa olisikin
wiljeltäwä alopekurusta, joka juur-
tui! lujemmin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
