- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1880 /
1

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1880.

dliii 0.

4ll

1; 4.

’kiotoja ’kut-1111 !inujiuquSt-et "ja bittisi-suotuesta.

l’et:jinttitlitn

laulultani! 3 111118.

Tilaiiö- ja jakamapaikat:

Lehden painopaikka, herra A. W. ("tahas-soinit kirja
kauppa, herra C A Rönnberain kauppapuoti, Lin-
nutikatu 36 3 sekä Hj Nydnianin ja kumpp lamppu-
puoti Linnaukatu 1.

-——.–.-

"

Tilanöljittta:
Turun posti- Muissa posti-
Tttruafa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 111, 2 111. 52 p. 2 111. 82 p.
!,.J wuodelta 1 111. 1 111" 26 p. 1 iti. 41 p.

Leltden konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 3.

Letiden wastannut-tinea toimittaja:
Maisteri O. F. Bor.g

Jltttoit-ksia

ii 15 penttia ensi siivulltt ja
siwutllti pieneltä ritoilta

l0 penttia nutilla
wastaanotetaan lehden

;pai11opaikaas11 ja herrtt A. W. Jahu-ösonin kirja-

kuupiias 11.

Toisena Adwenttisnnnnntnina saarnaamat:

Tttotniokirkosso, fuom.aatnusaarnan (k:lo 8):
tv. t." kirkkoh. Helin-, ruots. aantusaarn. (k:lo 11):
tuontioprotv.apal Nordtuan; sitoiit. ehtoosaarnan

(k:lo 4.23) ja rttots. ehtoosaarnan (k:lo 4): tupas"-

tori Liljefors.

in" Kolehti tulee tuomiokirkolle.
Linitankirkossa, (kl. 1) liioitten: linnansaar-

naaja lidelich,

!ikuistamatta
K; W, sintsit-istaan liii:jiiliiinpiiiis’n

1siirkkotoriii 1varrell1t)
kaikellaista kirjallistiutta, olletititi snomen ja riiot-
sinkieliöta, monenkaltaista paperia sekit" koti" etta
ulkomaalta siititöskiit seinä- ja katto-paperini, kai-
kenkaltaisia kuttia, 1höyhen-, terassi- ja lyijy-tiiaiiii,
koulukapineita, taideteoksia, soittokoneita, niiolteja,

winlnnkielia y.
sssirjakaupan kanasa on yhttudektsa
Huountjll! tityösliit karttapaperin ja kartta-
merkkien myynti.
Tilankset maaseudulta toimitetaan heti ensi ti-
laisitttdeöstt.

A W. Ialtnösonin kirja-" atiliassa

lirkitja ja; is,tarittonioita

kotia ja kouluja warten sekit sitari waraato hyniia
käsitirkiija (harittoaikoita).

uotnalaitieit Lyseo lopettaa syykilukukautensa
" keskiiviikkoua Jonlakuun l;"i p. kellii 11) e.pp
Antti adelauder.
10 00" 511",17 Snonialaiseit Litseoii stipendio-
- rattoja uloslainalaan kaadelle pro-
sentille, ensimaista kiinneketta wastaan kaupunki"
eli maakartanossa; tarkempia tietoja antaa

tikutti "kielo-ader.
Pttlian Oenrifinkatti il.

anka Ionlnkitan 3:11a liinit.

Eiisi kerrtttt lahteiosansa nlok; kodistaan
oit Anrau heti kohta sitoraait tunnustami-
iteii, ettii se oit asettawa iiiideit riioihin,
jotka koittamat suomea pahamassa maeo-
tössa herattaa ja keliittaa kansallisuuden
aatetta siteit saattaaksensa sita halulliseksi
ponnistamaan kaikki moittiansa siioi-Jtyneim-
pain kansain rinnalle kohotaksensa. Tala
warten oit Llitra tuyaiökin woimansa 11111-
kaait hitontiooiisa ottawa kaikkea sitä tyata
ja tointa, jota titeidan taatissa ja olletiiiki
Laiisi-suoineosa kaotetaan talla alalla, ja
ujostelematta ilmaisema, ttiiiJsa se haoittaa,
etta asianomaiset melto-ott toimittawat teh-
tainansa talti periiti loukkaamat kansaa oi-
keuksia. Se luulee, ettii kansallisuuden
aatteen ala moneisti paikassa !tansi-Suo-
titeosa on mielii melkein kesantoansa ettii miela
tarwitaan tiioitta aatta auraa, enneiiknitt
se oit pehineaksi ja niiljamaksi kynnetty.
Seit toiwo on, ettii tantankin aittaa karki
ott joitkitn maatilkun pehaientama, jottkttti
kiwen sorjaan sitaattia.

Ensiksikiit on :linian liettualai,iseaa olema
kaitsakoitlut. Ilolla se tnnantaa, ettii na-
iiiat "Laiisi-Stioineosakiti owat alkaneet saada
jalansijaa, atiilia se tietaa tavastin, ettii
ttailla miela on lakaisit joitkko wihaatiehia
ja tvaiötui:itajoita, jotk-.1 sangen moiteosa
kunnassa owat etnaani-aana Yha antitt-
tittvat olot, olletikiit altistit asemelmollisuu-
deit toititeett p1111etniae,n taleidat kalla pa-
koit iooitttalla iiielkoist ti matkaamaaan kan-
sakonlnpua-lniin l"nnvakti,111atta :linta kitti
luulie, etta satta tassitkin suhteessa ott pa-
raiS ja yleitiitt ase hynnin asian aikaan saa-
iitiseksi, aikoo kaottaa tata asetta leivittaak-
seasa tietoja kansakoti!njeit olemista oloiota
ja herattaakseusa ivaluutusta niiden tar-
peellisuudesta. "311 ivannutta se pitaakin,
että kansakoulujen tarpeenatttkaiiteu jarjes-
taiiiiiieti ott olema patas; tiilet vaisuuden tuki
sitoiiiett kausalle. — Oppikoalntkaan einiat
title oletitaait Auralle ivieraina, tvaatt ott
suomalaisien oppikoulujen pernatautinen ja
woimassa pitatnittett, se kitit tätä itykya oit

edistyminen kansallisella potijalla riippua.

maaseuduilta. Laiwatiötaösa otetaan ainoastansa

Tilanöhinta on T n r n § sa:
Koko wuodelta . .
Pnolelta " .

T 11 1- n " p o ; t 1 k o atto r i ; s a lankuissa lähetettäwistä kapstati-iota:

Koko wuodelta . . . .
Pnolelta " .

Muiösa postikonttoreissa:
"noko wuodelta . . .
Pnolelta "

liudessa kaup unni-:isa woidaan lehtesi tilata koulun rehtorilta, maisteri .tk A"
Caja ndeeilta ja Sa l o " kauppalaösa kirjakauppias K R 2tnraselta, jolloin se maksaa
koto wuodelta "3 inat-kkaa til pennia’ ja piiotella wuodelta l markka 15 pennia

tlm oituksia tahan lehteen pantawaksi otetaan wastaan Tniim osaketilttian kirjattai-
tahnösonin kirjakannassa (nirkkolat-in warrella) sekä llit-
deäsa kaupuntii-jsta ja Salossa aöken mainittuin herrain .tå

nossa (Linnan; attt n: o 233) ja 93! "21"

santa on 15 pennia ensi siwulla ja ltl pennia 11111

LVIIL.

Tietoja Turtttt kaupungista ja Lantt-Suomesta

ilmantua tulewan wuoden alusta kerran wiikossa, nimittaiti joka arkiperjantai k:lo 10 aamulla ja
ioö perjantaina sattnn oleinaan tillitti, sitä edelliseaii tuorstaina.

Silmaltä pitäen Tnt-an fanpunain ja laanin oloja ja tarpeita, tnlee Anra wakawasti ja
ujostelematta lausumaan mielitaiteensa etenkin niissa ajan polttamissa kissamaisista, joista isiinmaamine
lintit-teitkin suhteen on Llnra parhaansa tekewä ja onkin
sentahden hankkii-iit itsellensä kirjeenmailjtaioita seka pääkaupungissa etta laanin kaupungeissa ja

"tupuansa lehden toi-tiitukselle owat paitsi tiiutta luwan-teet aittaa: tuottiiokapititlin asessori,
prowasti (6. ’D ahlberg, lyseon lehtori, tohtori A. W.
tori, maisteri A 11 t ti H e l a " d e r ja liianinkirjanpitajä F. W este !- l i n 11.

annn laanin kantawat laiwat huomioon.

J a h n § s o n, suomalaisen kotilan eelt-

"f markkaa

; ; o

. . . 2 markkaa :73 pennia.
1 26

; ; 0

" "

; . . 2 markkaa 82- pennia.
I 41

A Caianderin ja K R Anrasen luona.
ilta siwuilla pieneltii ritoilta.

O. F. B o 1" et,
wastuunalainen toimittaja.

kansau kipeititpia tarpeita, olewa Aurankin
silataittaarana.

Toisena melkein yhkii tarkeana asiana
kititt koulukysymykset pitaii Aura iitaaiittne
kunnallislaitoksen. Laki on tassa sitonut
snoateit kansalle marsin saitreit wapauden,
itiiit ettii se itse woipi otilat kttittaitsa
olot oittitt iaieiiu jarjeötaa. "Tao itsehalli-
tuksen utivaamattoiaan taikea etti ott kittit-
ittiitkiit täl sait sa ikktt woittanut kansai-satuine
aiwan ivahiin atieltytnysta ja wapaat ase-
tukset tassa suhteeösa otvat tilleet joitkin-
laisia luurankoja, joilta oit puuttaitiit sekit
rutinaa ettii henki. Parannaö takisa koh-
deit ei saata olla jonkun liittyen aikakauden
tehtiimii, ioaatt ivarin-"taakat ott niuosikyin-
ttienia jopa mitosisatojakin kulttipa, ennen-
kuin kaitsit kokonaan lnopiia wanhasta to-
tutusta 11111111151111111, joka keliaittaa sitii jat-
tantiiiitt kinkki yhteiset asiat jonkun yksityisen
tvalivottamaksi ja ajettumaksi ja !ahditta-"3111
hakemaan siina tiiakuutakseosa, ettii halii:
11th ja wirkainiehiotö kylla kaikki parhain
toimittaa. "."iitnuunlt nutka kylla huoleti
tiitiiii, ettii kaikki hyniitt kaapi, ja joi; seit
kourat oivatkin ivahan koloat, kitit se saataman-
sa waatii, niin seit suoja ott sita suotuisampi.
tillika tuo kraana oikeastaan on —— kuka setit-
tuoisella ajatuksella iviitsisi paattinsa ivaima-
ta? Piia-asia on, etta saapi rauhaosa outia
asioitansa ajatella ja punhata. Tuo alkit-
kattta kylla jo alkaapi antaa peraan, olletikiti
kun luottauni-3 krintunit raha-aarteiden poh-
jattomuuteen oit saanut pahoja loukkauksia
yha lisaaatymien merojen kantta, tiiutta
ai:toaötaati kukon askel oit e teenpain paaaty
jt paljo oit mit: a astutuista Waliiollisen
eliititiitttitte ttiitkii:ayutinen ott yksityisii:isa
syitttyttaityt unden iuitott ja uudet! katsan-
totaivan, ja nitdeit kutinalli-)hallitukseu tvai-
kutnkseeasa asuituinen ou pakoittanut
useammankin entista wilkkaaiapaan toimeen
kntiitati laatiaksi, tiiutta kasiin-3 tehtyjen inuu-
tothen tarpeesta ja hyödaata on miela jo;
teitkin harminaiiieii, ja halu kiiyttiiii aikaansa
ja woiittaansa yliteisen hattian eduksi tiety:tti
mielii harminaisetnpi. ;Tii";:;s"akin kohden on
kansakoulu paras?- perni:ttuksen laakia, sillit
nia-Jta silloin, kitti kasityö yhteisesta isiin;-
iaaa-Ita, wapaan kansalaisen arivoota, oi-
keuksista ja itieltvollisattksi-Jta, yhteisaita edes;-
ma-Itankse-Jta j. 11. e. nuoruudessa saapi
juurensa ihniieponieen kiiatyinaan, woipi
toiwoa, ettii laitiit kasitak- oti ivarttuwa tiialt-
maksi niukanlaiseksi, joka taitosa ja toimessa
woimansa vioittaa. Miitin nainkin olleit
woipi ntyöo sanomakirjat!isua-3 paljot! asiaati
maikitttaa, joo se kaikkia tiillii alalla tehtyja

edistyksiii itiitaiseittalla hereilla pitaa taiuait

tarkeatt kysymyksen. Siksipa Aura pyytaakin,
ettii asiaa harrastumat jiiseitet kussakin kitti-
uacha lahettauiat sille kannistaan naita tie-
toja

liplata; kysyatyo, joka tastii lahtien uotan
pääkysytnyksien litukkaan, oit aseitielwoll istius;
.Tiiosakin asiaasi oit :itara koittama l:tki-
joillensa antaa kaikkia itiita tietoja ja set 1-
tyksia, jotkct moititat tarpeen ollit taman
karkean asetaksen toimeenpanetniseosa. :liityt
tiitiitiiterocösakiit ott tata asiaa toise-3s1t pai-
kassa esiteltij

Yllatuainitchta lienee tityöcökin selma,
ettii :itara kaikia mokomat ott maltoonia suo-
meit kielen asettaittiöta luonnollisiin liikeitt-
fiinsa ja pelkaainatta paljastama kaikki tte
miraotojen ja yksityisten toimet, jotta koit-
tamat joko wiitvyttaa" tahi eotaa snomen
kieltii laillisia oikeuksia nauttimasta. Kaikkia
ittuitakiit 1iiiiitiait kysymyksiä oit se kayt-
telema seit tiutkaan kuin seit ahdas; tila
stillit ja sett nuoret moititat ittyöittatviit.
Mutin koota [tipauksia oit helppo tehda ja
usein kyllit muikea pitaa, itiiit tyytyy Aura
ttaihitt wiittauksiin ja jattaa toiinetisa way-

taistniden punnittani-aksi. Tateit liihtiett
matkituiksi-ensit sulkeutua Anra armoisain

kansalaisten suosioon.

Kotiiitaalta;

—— Mitii tulee asenielwollisten waatiin-
ottaa etitiett l-"i p. Tauttniknassa 188l;
itiitsitittit"toiniistot oivat jo innoittaneet,
etta ttiidett aseitieluiollicöten, jotka aseine!-
1i.iollisanö—lain tiojalla tahtomat nauttia jo-
takin helpoituota taittait ivelwollisunteitsa
suorittamisessa, tulee jattaa kirjallisia hake-
aniksia siita katsanta-iointiotolle eittien Tani-
tuikitun 15 p. 1881.

"ttiiokit kuitenkin taata ott ensikerta, jol-
loiit ttiaitiiiiiita hakemuksia tehdaati, oit
ehtii tarpeellista, ettii tassa annetaan nii-
dett suhteen ttinittautia liketnpia selityksia
asettielwollisnuiölaitt inukaan.

Muisötettakoon etisiksi, etta asemelwollisia
etisi ivnonna otvat ne, jotka oivat syuty-
iieet 111. 1851) ja sii-3 tainan uinodett sisalla
tiiyttiiniat "31 wuotta.

Ne, joilla oit rttiiitiiittmika taikka omat
kiinaloiset, saaniat hakea wapautnota koko-
11111111 11seniclwollisnnden suorittamisesta

"3)-

(.
Ne, jolkit eiivat ole rutiiniin puolesta
taydesti wartttttieet t1iikk1t sairastamat tila-
paiota tautia, hakekoot asenielmollisitttdeit
toistaiseksi lakkaamista. (§ 24).

Ne, jotka eiwät ole"iviideit jalatt ja yh-

den kalutnuntati pituiset, hakewat tpapautusta
palwelukseöta ivakinaisessa waecha (§ 23).

Sautoin hakekooit se wapautti-§ta palwe-
ltikse-"öta ivakinaiset-sa taiteosa, (§ 36)

joka yksitt työllansa clattaa ai)tiansa,
kuu se ott leski, tahi raajarikkoista isaan-
sa, tahi orpo- -weljeänfa taikka orpo" sisar-
tattsa, tahi isansa isaa taikka aitta, ai-
tinsa isaa taikka äitia;

joka ott aittoa poika perheessa; joka isat-

töntanii ja aidittöutanä hoitaa peritt-

nön kantta saattia nuuttilaa. (§2 9,)

Toal udellisteit asiaiit jarjestäiniota war-
teit saa hakea toistaiseksi lykkaatnista iva-
kinaiseen palwelttkseeit astumisen suhteen
aitta kahden wuoden ajaksi (§:3 9.)

Paltveln-Jajan lyhennystä ivakinaisessa
wiieosa saawat tie hakea, jotka owat lapi
kaytteet ite oppilaitokset, jotk11 ntaiiiit.tan
§:Ssa 33. Saatan pykaleen 2 ja 3 koh-
dassa aiaiuitnt iooiitntt myös hakea iittiini)-
tyota ivakinaiseen paltoelukseett astumisen
suhteen aitta koitueksi wuodeksi (§ 30) ja
heidatt tulee myös ilmoittaa, josko tahto-
mat tayttiia asemelivollisaatensa totiptehtoi-
sitta (§ 3.1)

Mainittakoon mielii etta wapautusta rau-
hatt aikana ivakinaisesta palwelukse-Jta ja
reserwitt harjoituksista saamat hakea:

tutkinnonkayneet merikapteenit, liittoti-

rit, peratttiehet ja koneetikayttajat höy-
tylaiwoilla —— luotsit ja luotsinoppilaat

— sekä kauppalaiwain tneeitttiehet,

kan he touottasi-ati aina 27 niitodeit

ikiiatt todeksi ttayttawat oletpaitsa attt-

matissansa.

Yllantainittuihin hakeuntksiin kutsuitta-
toititiötoit litoita kituliiit sii-3: hakeanis-kir-
ja, joka sisältaa niita haetaait ja milla
syylla, seka kirjoitus, joka tautatt syyit to-
deksi näyttiia, ja ivielakiit toaltttttökirja,
jok; hakia "tise ei jata hakemustaan waan
tointittaa seit toisen miehen katitta kutsuit-
tatoituiotoon.

:taissa ei titaitiita, kenettka tulee tarwit-
tanita todistuskappaleita antaa, ivanit saa
kakin ne hankkia luotettawilta henkil öiltä,
tttinkaiit esitit todistuksen kiinalaisuudesta
paraiten tietysti woipi saada taalarilta, to-
istuksettd perheoloiöttt papilta, todiötuksen ta-
loudellisista seikoista kunnallishai!itukselta,
todistuksen oppitttaaraotii koulujen esiuite-
hilta j. 11

Lopaksi tviela itiaiitittakooit, ettii näitä
hakemuskirjoja, iiiiitkuiit yleisesti kaikkia kir-
joja asemelwollisnudett asiassa, ei tarwitse
warit-staa karttanterkeilla.

Turnn liiiittiit 1:seen kutsuntapiiriin kiitt-
luu: paitsi :uriin Naantalin, Undenkaapnn-
giit ja :viaitrianhauiiuan kaupungit, koko qlh-
iveintniaaan, 5;)alikoii, tiilikkala, :lliynatnaent
ja :lpeltinaan kihlakuititat, ja "alia-:ikiin kihla-
kunnasta: Liedon, Iiottsiitisteit, Ma-ökun,
.Wahdoiy :liiiiökom Raisiou, Maiiriau, " laat-
ti-:iten seurakunnat seka :lamatalin maaseu-
rakunta; ja taota piiriala tittemia hake-
aniksia wastaanottaa Tarussa seka kutsun-
tatoimiston puheenjohtaja, sotakomisarius; A.
Uggla (Huiaaliötonkata n:o 7) ettii toiniis-
toit lainopillinett jasen, ivaratuoatari A.
"3llander (Iso Haateenkatu 11:o 6.)

Kntakiit aseitielioollisititdett iaoja olentaa
kehoitamme hankkiin-"taa itsellensa asemel-
1vollisnuolain, siiheit sita pareittttiiit tatas-
tuaksensa. .ititjttkaupoiosa ntyydaan tauta
litki 30:nella patilla.

; Snonten .liansattwalistnsseuran Haa-
isa-osasto annösa oit paiittanyi tulewan
antaden alueita pera-311111 lukusalin yhdet-sa
tai kahdessa niaaseurakunnassa ja kehoittaa
niita seurakuntia anun layeisyydeösa, jotka
haluaistivat tallaista lukusalia perustetta-
niaksi, joko asiantiehen katitta tahi kirjalli-
seistii kaatityinaan haara" osastoit puheett-
johtajau, tohtori A. W. " "saaha sonia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:26:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1880/0001.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free