Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"sin siiurirtthtinaanitiie, keisari Aleksattteri
11:seii muistojuhla tiiaaiisktttiti 2:iia piit-
toänä. Se oli todellitieu kansajuhla tiians-
sattinte; rikkaammat ja martikka-.tutinat iittei-
titvät sitä loistaioaittiiialia, waan ei sudit-
ttielliseitttitiillä tattiaila kiitti köyhiiitniätkään,
sillä koko kausa tunsi ja tunnusti ilonsa ja
onnensa jaloti hallitsiansa wiisikolmatta
wuotta kestiini-"estä hallitusajasta. Ja
kaita; tulewaisuiiteen iiiuistuttaioat tätä
päimää tie ittoitet kansakoulut, itptirahastot
ja initiit hyitiät työt, joidett perustajatta
oli maaliskuun 2 p. 188(1. 9iiiitstutamme
tiissii, että itieidättkin kaupungissa kootltiit
20,000 markkaa kotiltiille. – Tätä yleistit
iloa iiätritsi toki tie tiitirhaityritykset, jotta
telitiili korkeata hallitsiitaitiiiie mastaan, ja
jotka suuresti huolestuttititat Suomenkin
kausaa. Jit sitä suurempi oit kansan siirti,
kiiti ankara kiioletiia keisarin siwulta riisti
pois häitett korkeat! puolisonsa, lettipeän kei-
saritttian Maria Aleksandrownan;
Toiuen tapaus, joka sai kansamme yli
koko maan kokootitttitiaaii juhliin ja uttiis-
teletitaaii iiieiitieitä aikoja, oli Pietari Bra-
heit 200-—wnottsett”"" muiston toiettiiitiitteti.
Selwästt tiäyttt kaitsit käsittäivätt hänett
stiiirta titerkttystäätt ja kiitollisetta tuttiste-
lewan hätieii stitiria aitsioitaait. Ia kaikki
olisi oiiiit hoivin, ellei Ruotsitt puoleita
olisi heitetty litkit paljot! pippitria soppaan,
tuot-:i tawallista: Suomen katisan oittaa
saamattomuutta, Rtiotsalaisten suuria an-
siotiittä Siiouiessa j. ti. e.; ja se karma?-
ttittt itioitett mieltä.
Wiiiiie ivttotiita ei ole ivoittiit syntyä
nttit titoitta oppilaitosta kiitti edelliseiiä,
joka oli se suonialaisten koulujen merkillinen
sytitiitttäwiioii. Suurin osa näistä on
toki, tittiikiitii tiedäitiiite, yksityisten pertis-
taiitia ja tiksityisillä tvaroilla mieliikin kati-
ttatettauiia, mutta setitääitkitt oioat siio-
ttialaiset kotiliit iiiottteet mastaansanomat-
tomalla tawalla todeksi näyttää, että he
otvat todellisen siwistystitrpeen synttyttäiiiiä,
sillä wiime syksynä tiili ensikerran siioitta-
laisiitt oppikoiiluihiti etientpi oppilitita kiitti
wastaawiin ruotsalaisiin eikä tuonessa kou-
lussa tvoitu wastaanotttaakaati kaikkia, jotka
olisiwat tulleet —— Oppilattoksista, jotta
wiime wuonna pertistettiitt, tiiainittakoott
etupäässti itiisi suomalainen kansakoulu-se-
tititiitri Sortawalassa, johoti liitättiitte suu-
ria toimeita niitä kaukaisen Karjaiait siwis-
tyttäntiseen tulee. 5;;arwinaisiiiitetisa wiioksi
on siiottiaiaiitett merenkulkukoulu Raitittalla
nierkillinett ja sattgeit tärkeä, sillä siioitta-
laisista teoliis- ja atiitttattikoiiliiista ott
tiiaassaiittne kipeästi tuttttima puitte; Mutta
titisieit koulujen joiikostit etiiiite siiitikaan
saa tiithohtaa pois 4Waasan sitomalaista
lyseota ja suonialaista tyttökoiiina Porissa,
jotka molemmat owat yksityisiä.
Ot,milaitoksista ptihuessatiiine muistuu
mieleemme tiiaattttite korkeiii ja kalliiit op
pilattos, yliopisto. Tosin siinä ei ole ta-
pahttitittt jtitiri sanottamia muutoksia, tiiutta
kititetiktu oit se wetänyt paljott huomiota
puoleensa. Wiitneksi ott Suomen ylioppi-
laiskunta ollut yleisenä puheenaineetta ja iita-
ni "säikähtynyt” kaithistui siitä että yliop-
pilaat eräässä juhlassaan tahtoiwat lait-"
laa kansalauluamme "Maatntne" sitoiiteksi.
Me taas iloksemme huomasimme samasta
tilaisuudesta, ettii suurempi osa ylioppi-
laista on siiotitetitiiteittien, sillä kiiti kerta
notisewa nuoriso tiliopistossa stioitialaistiiti,
itiiii ott se paha soittiit, jota meillä kiit-
stitaati kansallisuus-iiidaksi, piatt itsestänsä
auennut.
Kun puhe ott siwtstys—oloistatnnie, em-
itie tuoi olla toähän silitiäileiiiiittä totittte
wuoden tuotteita ktrjallisiittdeit alalla. Al-
kuperäisten teostett ettipäähäti astuu Elias
.Löttnrottn "Loitsurunot" ja "Suomalais-
ruotsalaisen sanakirjain" wiimeinen totitko.
Wäsymättöntäliä työllään ja itinoilaaii sekä
suurella taidollaan ott .Liiiinrot jälleen ival-
ttitstaniit kansalleen kaksi suurta lähdettä,
joista ptilpiiaa elottwettä kansallisuudelle
wirkistykseksi. — Suottientioksien joukosta
ansaitsewat huomiota etenkin §iiiiiteliergin
"Salamiuin kuninkaat" ja "Hanna" sekit
"Snellmanniti kirjoituksia aikakauskirjalli-
stiiideit alalla; tekiäin ttiittet ilmoittamatie-
littätiiättäkiit, mikä merkitys ttäillii kir-
joilla oit. Hiiwiä kansantajuisia kir-
joja ott edelieeti ttlosaiitaiiiit .tiansanwalis-
tiisseiii it, jota sentähdeti katisalaiset har-
taalla osanololla muistakoot tiinakin toitoti-
tta, sillä siitä riippiin pääasiallisesti seit-
rat.t waikiittismoima
.tiirkoilemme oit yleti tärkeä liuden Wir-
sikirjan ilmestyminen, ja piati tuleekin
lehtiemme ottamaan sett tarkastettaatakseen.
Mutta henkiset riennot eiwät woi elää
iliitait aineellista perustetta; jälkiiittnäineti
ott edellistett tuki ja tiirwa, sillä mieluim-
iuttthan lintti laulaa oksalta ja ilttiaii riio-
kaa et se iititla laisittkaaii. –— Iumaian
siunauksesta kaswoitvat peltomme wiime ke-
säuä rtttisaan ja erittäitt hpwän wiljan,
joiika nykyiset kauppaolot oivat tehneet
maantiehelle wieläkiu tuottawammaksi. Kar-
jaiiaittiiitet owat saittasta syystä myöskin
hywässä hiiittassa ja korwaatoat siten re-
hunpuutteesta syntyneen kalliiinmaii karsitit-
rnoan. Myöskin kaikenlainett katippa ja
teollisuus näytlää titaassaittttie wirkistiiwäu
wirkistyiitistääu. –— Ja meillä ott siis tno-
ttet ja stiiiret syyt kiittää Ltiojaa kaikesta
hänen hywyydestään, kitti nyt jätämme
taatseiiiitie totinieksi kultilleen wuoden.
Kotitnaalta;
— Hiiititakuunan sanomia. (Ttirun.)
Aniottaiseksi julistetut: kappalais-
ioirat Wähässäkyrössä, .lketniitssin Noiisiai-
"sissa ja Peräseinäjoella sekit hakijain puitt-
teen wuoksi kappalaismirat 8liitiik-.tlaituniella
ja Snappertunassa haettamat 00 p. kiilii-
essii wiime kiiltitteeti joiiltikiiiiti 23 p:stä
—– Kuollut: kappalainen .Wiihiissäkyrös-
sä, w.—pastori K. J. Hiiggströut, joulukuun
11 p. — Määrätty: iv. t. kappalaitteii
J. I. Westerlund toimittamaan kappalais-
wirkaa Wähässäkyrössä.
-—— Waltiopäimätittelini-taittamasta Tit-
russit. "iltaistraatti on erityisestii pyynnös-
tä kutsunut ne kaitptiiigiii asukkaat, joilla
ott oiketis ottaa osaa portiiitrtsäädyu wal-
tiopäiiväiiiiesteti tiutaliin tässä katipiiti-
gissa, kokootittitiiaatt keskiunikkona 12 p.
tätä ktiiita, kello 12 pätwällä, sekä latisti-
ttiaait, josko he tahtoivat mitään titiititos-
ta siinä waalitawassa, joiika artti. julis-
ttis titaaliskitiiti 20 p. 1879 määrää. ——
Hiiomattawaa tästä maalilain-.ista oit tituiitt
tititassa, ett’ei Tiirtissit, niiukuin muualla,
korkein ääuiiliikti ioalttopäiivämiesivaalissa
ole ollitt 25 äiitttii, fanialen kuiu se oit
kaikissa ktiiinalisasioissa. Ne jotka siis
iiittutosta haltiatoat, älkööt unhoittako tätä
kokousta. "
—— Kauvintgin mallitusmiehet kokoontu-
wat tänä päiwänä päättäinäiiu kaupungin
tuloista ja ttienotsta wuodeksi 1881.
—— Asewelwoiiisnttdesia. Aiiraii tiäyt-
tötiunterossa ltiivatttiit lukijoille kaikellaisia
tätii tärkeätä asiaa koskemia tietoja. .Täilä
kertaa otamme lehteen 1880 wuoden heit-
kilukiikirjaiti ttitikaati aseitielmoiiisia iääniti
kaupungeissa ja kihlakunnissa sekä siunailit
wäkilttmiitt ja näiden keskittäiseit tvertailtiti
prosenteissa:
Aseioel- Wiiki- Prosentti
ivallisia. litkii. asentel-
tttöliisia
tviikiinwtista.
Titriin katipttitki. . . . 263 22,471 1,17.
Parin " . . . 82 7,570 1,08.
riiaaman " . . . . 32 3,381 0,05.
uuskaupunki ..... 27 3,26 0,83.
:iiaatitali . . . . . . . 5 5:35 0,03.
Maariaiihatuina. . 2 413 0,41.
tilhivenanuiaan hihlak. 160 10,500 0,87.
Halikon " 332 36,528 0,0!.
Piikkiön " 135 18,432 0,73.
Maskutt " 217 28,021 0,75.
:lliynäniäen " 164 18,562 0,88.
Wehiitaaii " 220 26,113 0,88
Ulioilan " 520 53,808 0,08.
’3kaaiisteit " 228) 33,473 0,68.
Tyrwään " 218 25,051 0,87.
Loiiitaatt " 405 41,607 0,07.
Yhicen 3,029 338,620 0,80.
Siis ei täyteen yhtä asetiielwollista sa-
taa henkeä kohtaaii. Kutt tiedämme ettii
maattutie tiiäestässä tiaiset owat liiktiisatii-
tuat iiiiehiä, titin moitititte otaksuit ettii yii-
päätisä 50:stä miehenpuolesta yksi ott ase-
welwollisuuden ijässä. Että kuitenkin hy-
ioitt totitili osa tässä ijässii oletvistit tulee
ivakinaiseen sotapalweiukseen, oit tietty
listit
— Raitatoitiiikainariti puheen johtajaksi
walittiin tiiksi wuodeksi lääitiinkirjanpttäjä
Ferdinatid Westeriitia ja tiiata-pii-
heetijohtaj-.tkst hotiitoikeudeiinotarttis C" r ii e s-
ti Forsiit ati, sihtieriiiä ott edespäinkiii ho-
mioikeiiden yliiiiäiiriiiiteit toiskaali "Iohii
L i ii d st r ö iti; rahatoimitataari kokoontuu
wastedeskin joka arki-iiiaatiatttai k:lo 4
i; p" p-
– Kakolau waitktlaitoksesta oit wiime
toitotitia 0 titattkia ariiiosta toatmnicttll, 2-7!
wiety Sipiriaatt siirtolaisiksi jit 12 oti
kuollut. taitiodeti kiiltiessit oit tullut 163
mankia laitokseen, jossa niiden liiku tätnän
kuun 1 p:nä oli yhteensä 415.
— Turnn säästöpankin johtokiittiiatt
wiime tiistaina ptdetyssä kokouksessa tua-
littiin esimieheksi howioikeudeutieuwos "G
W. Räbergh ja ioaraesiittteheksi lääiitnkani-
teeri J. H. Hällfors iiykywuodeksi. Mo-
lemutat owat iiseita wuosia näitä mirkoja
toititittaneet. " —
—— Täl’äiäiseti vaittiiiniita-laitoksett kottt-
tori ptdätiiäti suljettuna täinätt kuti 17
p:äätt asti.
.liansanwalisitissettiati läkäläiiten
haara-osasto toittiittaa eitsi sii tt ii ti ti t aiti a
k:lo 5 j. p. p. katisalliset hittvit Raision
Kajalassa. Siinä tilaisuudessa pidetään
kansantajuinen ltietito ja Turiin lukkarikou-
lttti oppilaat laulamat sekä etiiteti ettii jäl-
keen luentoa.
—– Kiwtiloisitns keittouunissa. Meittteel-
lä wiikolla litkkiiiioat etenkin" seuraawat
taudit: watsa-ja siioliköhä, jota sai-
raisti 11 hetikeä; kurkiiköhä — 22 h.;
rtntaköhä —— 12 h.; wilutatiti —
10 h; ja tuhkarokko — 8 hettkeii.
— Waraiiisniiiiett koit-tainista paikkaliitt-
tiitllit todistanee sekin seikka, että täällä ole-
waan säästopaukkiin niititte joulukuun kii-
iness-i ttiotiiii talle.titksia iähes 50,000
markkaa enemmän kiitit saittalla ajalla nios-
otettiin.
—— Kttintianosoitnsta. Täkäläisen liik-
karikoiilitii oppilaat oliwat uudenmuoden-
päiwän aatttiilia laitltiilla terwehtiinässä
opett-.tjiaiisa, herroja C. (0. Waseuiiis ja O.
Pahlman. .liitit sopii ja ystäwyys wallit-
see opettajain j-.i oppilaitten wälillä ott työ
puoleksi helpoitettu molemmin puoltu.
— Ltiiikiiuwittt tiittuloissa 188li.
rtissa. thden 1880 kiiluessa ott seu-
rakunnassa sytttytiyt: 314 titiesptiolta,
203 mainionpuolta; yhteensä 607. Näistä
oli 46 iii.p. ja 37 iii.p., yhteensä 8:; a-
ivioitontia, siis joka 7 laitii iipiirä. Wi-
hitty: 163 paria. liitoliiit: 278
iii.p., 272 iiip., yhteensä 550, siis 57
eiteiiitttäit syittyneitä kiitit kuittieita. K ti o-
leitiati katitta rikottuja awio-
liittoja, tittitittiiiti miehen kuoleman
katitta 8:"; ja tvaimon 54, yhteensä 137 paria.
Setirakuuta ati oit tii uu t t a ii ii t: 505
iit p, 6:"tti iii.p., yhteensä 1,231. Seu-
rakuunasta oit muuttanut:
20;; iii.p., 340 w.p., yhteensä 642, siis
583) henkilöä etieiiitiiiiti sisäänntiiuttaneita
knin ttiosiniiuttaneita .litin näihin 583";
lisätäätt 57, titin werratt syittyiieitä oli
etteiitiitäti kuin kuolleita, titin niikyy, ettii
seurakunta muotitta 1880 oit lisiiäiityiiyt
646 heiigeilä Edellisitiii 6 timoteita oit
kaitpiiitgitt wäkiltikii iisäiintynyt seuraa-
wasti: to. 1874 435 hengellä, tii. 1875
587 h:llä, to. 1876 776 h:llä, tii. 1877
670 h:llä, iv. 1878 54l)j h:llä, w. 1873)
42:"; h:llii.
–— M a a r i a n etttäseurakiitittassa:insynt.
inp. 65 wp. 61, yht. 126; äpäräiapsia
sytit. iiip. 7 top. 7, yht. 14 eli joka 0:iis
iipärä; 1 tiiti synnytti kaksoiset; kuolleitta
sytit. 6; kuollut: iiip. 20, top. 32, yht. 61;
awioliittoja rikottu miehen kuoleman kautta
8, waittioii 6, yht. 14; sisiiiiiiiiiiitittaitttt:
titp. 154 iiip. 160, yht. 32:; til-.isiiiiiutt
iiip. 121 iiip. 137, yht. 258; wihitty: 18
parikuntaa; jostit niikyy ettii sisääit ott
iiiiitittatiiit 65 enemmän knin pois sekä 65
syntynyt enemmän kitin kuollut ja tekee
tiiäeitlisäys 130. Koko seurakumian totiki-
lukii lienee ttyt 2855
–— Helsitigin kaupungin siioitta-
liiis- ruotsalaisessa seurakuti-.
tiussa syntynyt 10:31 hetikeä ja kuollut
842, josiit siis lisäys 18!; heitteli; tiiuitt-
taiitit stsäiin 2217 henkeit" ja pois taas
1004, jostit iisäys 1123 henkeä, ja yhteensä
koko wäenlisäys 1312 heitkeii. Suo-
men kaartiti seurakunnan tväestii
wähetttyiiyt 42 hettgeliä.
H ä tit e e ii l i ii ii a ii kitiipiiu-"itssa
iiiiieitlisäy-J 116 heitkeä ja koko niite-:tii
0,002. —– .li itki sa liite ii kaupungissa
toiil’iliikti wiilientyiiyt 13 hengellä.
P ariooo ii kaupungin wiiki iisääntyiiyt
53:"; hengellä.
—— Wiiii ii tissit tiiiieiilisäys 588 lien-
keii. —— "siantinan tuumingissa wäen-
iiikit wäheutt,iiiyt ;; hengellä.
—— Suoitialaisen ftittsautajiiiseii liiettttoit
pitää siiitiitiittaiiia k:iii 5 j. p. p. tiiais-
teri li. Herliit. Aine: löytöretkicaä 2l-
itterikaan.
Mtulinuolten-yritys, F. N. tsiali-
T ii-
nin-talossa 2. 3. 4. Isoii Häiueenkadiin
tvarrella oli tämän kiiutt 5 päiw. aamulla
klo. 2:dett atkaatt sytytetty puii- ja pehkiilä-
jä tallin nurkassa palantaati. Asiijat sei-
tiiiit takana kyllä kuulimat liikkeen, waati
luuliinat ptittit näpistettäivän, koska ttiitt
kiireesti pois jousitin mutta eipä kaitan
kestänytkään etitiettkttiti kutittivat tiilen
räiskeen, joka kuitenkin saatiin kototuot-
tiialla satiitituniaan.
" —" iitidenl’aitputtgin tvaiitttislooit ivatit-
titn"jot"ilttk. 13 p. seuraamat 7 jäseniä,
nttttittätu": kauppias los Biout, kauppias
H L. Söderittan, kappalaitteit S. I.
§attrell, "rehtori K. A. Cajandcr, telttailin
2."18. soilander, siititariitiestari ot. W.
Sjiii os ja ineriitties G. Stiitdiiioiii, 5
wiimeksi iiiaiittttiia kaikki tiusta. Waaliitt
otti ositti kaikkiansa 5 äättiiiutltaista, joilla
oli yhteensä 117 ääntä.
— uudenkaupungin mallitusmiehet päät-
ttioät kokouksessa jouluk. 20 p. kuititaii tite-
roa kanttettawaksi 25000 iti. wuonua 1881
eit 7000 ui. enemmän kiitit edelitswiiotina.
Niiu kerrotaati.
— Arttajaisei Uiidessakattitttttgissa piti
roiiwasiiiäen yhdistys joulukutut 30 p.
Walliiuäen siksi waitoisttiueessa paviljon-
gissa. Mitikka sitä oit joksikin itkusiltnäts-
tii, oli kansaa kuitenkin kokoontunut arpa-
jaisiitt tawallista eiteiiiiiiätt. Woittoja oli
kalliitakin ja arwoilla, joita sanotaan olleeti
!lihos 5000, oli hymä iiteitekki. Miiytni-
seit päätettyä astiii hra raatiiitie.s Ellitiäit
esitit ja litki kertoutuisen Waliitnäeit eitti-
sestä waiheista ja nykyisen paviljongin
syitttystä lattsiieti lopullisesti tainionsa että
waikka owet nyt ott aivatttikitt kaikille,
myös ”eriniielisiile," ei sopiinattottitiiis eikä
eripiiraisuus kuiteukaan satsi jalait sijaa
tässä huoneessa eikä kunnassa, sillä yksi-
niieltsyydessii toittina oit. Ptihe päättyi
eliittiini-huudolla iliideilekattpungille, johonka
htiiitooti yleisti kahdesti yhtyi. Ptiheett
päätettyä soitti kaupungin itiisi soittoktiittii
poloneesia. Tatissi itikoiktit kohtii ja sitte
tansittiin aina aamupuoleen asti. Yksi-
ntielisyyttä ja siiädyllisyyttii wastaan et
rikottu "eritiiielisten" puolelta.
—— Seii ompelusetit-iin jaloille jäsentiie
"odessasatiputtaisin, joka jo kerta eittien-
kitt oit muistanut runsailla antimilla kati-
s;.ikouiujeti tvähämaraisia oppilitita ja taas
syysliikukaitdett päättyessä, mainittujen
koulujen tvarattotiiille opp laille jaettani.tksi
ott aittaiiiit sttiireitiiioiseit iahjatt, ttiiiiit-
täiti: 27 paria kenktä, 12 parta sukkia,
0 paria waittttija, 12 pojati ja 16 tytön
patitta, 4 alushametta, 12 haitietta, 2 lii-
itiiä, 2 päällysnuttiia, 14 esiliinaa, 10
htiitiiia, 8 lakkia, 1 koitti, 3 täydellistä po-
jati piikitti ja 3 riiijyii, pyytää iiiititiittii-
jett koulujen johtokuitta täteti ottittsta ja
lasten puolesta laustia julki siilitniitat kii-
tokset. iitisikaupuitki, joulukuuu 23 p. 1880.
.isatisakoiiliijeit johtoktiiita.
— 2"3itlokiiiitaaiiii;—:-utsati ott liudessa-
kaiiptingissa aitiattittit roittoa M. Tamast-
stjeriia.
—– iittdetikaitpitttgiit "totiseurakunta päät-
tt joiiltikiiiiit 2() p. pidetyssä kuittakokouk-
sessit iiiyydä 45 tyn. riiktita kuttiiatt lai-
naijästiiit ivaroisia ja tiiyöitsi rahojen
kii:ittättiiseit perustettani-.in kansakotiluu kitii-
tarahaksi, joiika tähden tie päätettiin patt-
tiit korkoit kaswamaan iltidenkatipntigitt
säii-Jtiipaiitkiiii. "Sainaa tarkoitusta war-
teti ott iitaaseurakunnalla jo entisestä toistit
tuhatta marikaa iiiaiuitiissa pankissa. Hy-
toit toiwo oit siis, ettii täniiinkin kutinan
nuorisolle" nousemalle pittii saadaatt ivaki-
nainen kaiisakoiilti. Tietä sille on tilitit
raiwaautassa jo tie.jiittii wiiotta kiertokou-
lii, jaosa oppilaat metr-.innollisesti owat
hitioiisti edistyneet tawoissa, tiedoissa ja
taidoissa, kiitos "linttiin ahkeran opettajan!
—– .isit-se Saloii kauppalasia, Tantini-
kuun 4:tiä. Stitii A ii r a. joka nyi liih-
det ensikerran sieltä wanhasta siwistyksen
pesästä, siellä :ilttrati raittioilta, jotkit owat
meille entiseltääu rakkaat, ja joötit aitta
olemine tottuneet kaitte.t hymää saa-naan,
tiio sinäki titeille iieiiä hywiä tullessasi.
.uuu nyt lahdet tiiaata täiintämään, ole
litja ja kestittiiiiiiteu, jos stutta koittaaki
l’iiviä ja kanto ja niiukuin atit.tti tapahtiiti.
"s.iiiljoit oit siuttila tehtiitoää meidän wielä
rakentamattintiassa maassa. "Sentähdett toi-
motaitii sintille lujuutta, t"e—:;tätoiiisiiyltä ja
pitkitit ikää ynnä siitirta tilaajain lukuinää-
räii. Saitiass-.i rohkaisen sinua, ettet aris-
tele tiille—:;sasi, jos et kohta saisit-.iitit sitii
totittaniiista, jota" sopisi toiwoa, kun oiet
wielä nuori ja ttittteitiatott, mutia kyllit
stutta tittelit tarwitaait. :viiniisi itiitaisiit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
