Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
niiden perään samassa kuin " hän niitä
koetti polttaa tiilisella tikulla. " Mutta tiet-
tyhän se oli, että petroleumi, löin" VUIUIS-
kahdetta katiooii asti, tästä syttyi" Totiii
se pian sammui, sittekuin öljy olipalaiiut;
waan jostain raosta lienee ioölkiirtunke-
nut wälikatoii kerroksiin, jossa se alkoi kytea.
Yläpuolella tätä koppia oli PUUISPPUM
työhuone. Siellä olemat wangit huoma-
siwat kiiryä ja sawua noiiseioaii periiiaii-
nosta, joten permanto awattiiii ja loyttiiii
sieltä walkia. —– Sn iiri iv arkaus 011
tapahtunut Ylistaron pitäjän krIFUUUU-
aitasta, josta on kadonnut wähintäklin "100
tyniiyriä rukiita ja 50 tynn. ohria War-
kailla luullaan olleen aioiiiinet, sillä oivi
oli rikkomatta, mutta lukitsematta, kun asia
huomattiin (Tiip.) —— S un n u n t ai ka u-
pasta on eräs Wiipurin liiäiiiii kirkkoher-
roistii joutunut kanteen alaiseksi. Kaiitajat
owat kolme maakauppiasta, jotka puolestaan,
kirkkoherraii ilmiannon kautta, oivat tiilleet
tuontituiksi olutkaupasta. Syytetty sun-
nuntaikauppa lienee ollnt sahilan, jiiiihoin
ja kahmin niyyiiiistä. (O. F.) — 3000
paria nietsäliiituja ostettiiii Kuopion
inarkkinoilla Ruotsiin ja Pietariin wietä-
wäksi. (K. S") – "Hupi ja hyöty"
niininen seura ollaan aikeissa perustaa Ou-
lussa, ja kuuluu siiheii jo ilinoittanneen jä-
seniksi toista siitaa heiikeii. (O. L.)
—– Meri’illisei kaksoiset, Tätä nykyä
näytelliiän Wienin kaupungissa nierkillistä
italialiiista kaksois-paria; lapset, kaksi poi-
kaa, owat kuudennesta kylkiluusta saakka
alapuoleltii kaswiiiieet yhteen, joten niillä
on ainoastaiiii yksi ivatsa ja kaksi jalkaa.
Ruumiin yläosiit owat sitä wastaan kuin-
mallakin tiiydelliset ja kummaukin henkiset
ominaisuudet owat moitteettomat. Tainen
ajattelee, puhiin, nukkuu, syö ja juo toisesta
huolimatta. Waikka toinen sairastaakin,
kuuluu toinen" kuitenkin woiwan hywin.
Kaksoiset oivat kolmen wuoden ja iieljäii
kuukauden ivauhat, terweet ja iloiset. Sel-
laistii muodostusta ei ole tähän saakkii
tawattii tiiuitta kuiu yhdellä kuollecna syn-
tyneellii sikiöllii, jota säilytetään Wienin
patologisessa museossa.
—— Tieioja Weuäjiiliä. Kiowassa
iv a ii a ittiin 16 p. tammikuuta kaksi iniestä
ja kaksi naista, joiden luona löydettiiii
suuri joukko kaikenlaisia nihilistien tunnus’-
uierkkejii: kapinallisia julistuksia, aseita,
salaisen kirjapainon aineita, wäärennettyjä
"papereita y. m
—Sotatekiiitsejiiiviistaiiii. Yöllä
tämän kiuin 16 wastaan walloittiwat wenä-
läiset wiikirynnäköllä aseman, joka on 20
sylen päässä wihollisten wallista. Seuraa-
wana aamuna hyökkäsiwät wihvlliset koko
woiiiiallaaii ioeiiiiliiisteii keskusta ja wasenta
siivustaa wastaan. Riiiwoisa käsikähmä
syntyi, mutta iviholliset heitettiin, suuren
tappion kärsittyääii, tiikaisiii ja ajettiiii tii-
kaa linniin walleille asti. Weniiläisten
puolelta kaatui yksi upseri ja 12 sotiiiiiiestii
"sekä haawoittui 3 upseria ja 78 sotaiiiiestä.
Wiiltiokanslerin ruhti-
nas Gortschakowin teriiievdestä
kertoivat weuäläiset lehdet taas huolettaivia
huhuja.
—— Waltiolliiieii rikosjuttu
on alkanut Moskowassa erästii Eduard
Pekarskia iviistaaii, joka on ollut liiheisessii
yhteydessä tunnetun Hartiuannin kansa sekä
luullaan olleeii osallisena riijähdykseen Kurs-
kin raiitatiellit 1 p. joulukuuta 1879.
Siioiiialaisesta Wirsikirjasta.
Is
(Jatkoa 2:seii u:roon).
Mutta tästä wertailemisesta lähdeiiiine
taas puhuttamaan asiiiaiiiiiie. W. 1578
antoi kuningas Juhanii 111 Iaakko Suoma-
"laiselle toimeksi muutamain huödyllisteii
kirjain suvinentauiiseii. Hän oli ’.-Turun
koulun rehtori, sitte rippi-pappi ja lehtori
Tiirussa ja kirkkoherrii :liäiiti’imäellä Häii"
kuoli w. 1588. Hiiii toimitti wuosien
1578———1582 wälillä ensimäisen siioiiialai-
sen Wirsikirjan, jossii oli 99 wirttä .tiuin
nämät wanhiiiiiiiiit ivirret owat Wirsikiir-
jassauime enin piiiittiiivaisiii, luettelemme
ne tässä erittäin: 1, 2, 4, 6, 7, 8, 10, 11,
15, 16, 17, 18, 2:3, 24, 25, 30, 33, 36,
38, 51, 55, 61, 67, 77, 78, 83, 85, 8i;,
88, 82;, 07, 100, 102, 104, 109, 110,
114, 116, 117, 118, 119, 125, 133,
13", 140, 144, 145, 146, 155, 15i;, 157,
165, 167, 173, 176, .180, 181, 184,
185, 187, 188, 189, 192, 106, 197,
109, 204, 205, 206, 212, 22ii, 22:3,
224, 225, 227, 228, 229,
296, 310, 311, 323, 336, 339, 340,
341, 353, 354, 370, 376, 396, 398,
170, 183, 2.55, 365, 366, 378. Suo-
iiialaiiieii on joko mukailemalla latinasta
taikka itsenäisesti waliiiistaiiiit 19 wirttä
Näitä oivat: 8, 11, 16, 86, 125,180,
188, 146, 144, 167, 199, 283, 238,
310, 336, 340, 353, 354, 376. Suoma-
laiseii Wirsiteoksesta lausuu J. L. Tr. Krohii
kirjassaan "Suoineukielinen Runollisuus"
näin: "Suomalaineii pistää wälistä riimin
wuoksi sopimattomia sanoja wärsyn lop-
puiin. Hän kiiäntää jotenkin uskollisesti,
waan ei orjallisesti, wäiiutääpä hywin usein
niinkin, että wirteen tulee tuota Suomen
runoukselle omituista ajatiisriiiiiiä (parii-
lellisiuia)". Laskeuime taas rinnatusten
Suoniialaisen saksan kielestä kääntäinän ja
komitean ehdotuksen korjiiaman wirren N:o
24.
v. 1. Autiias se kuin ei käyskele
Jumalattvmitten retkell,
Eik’ syntisten teille astele,
Eik’ istuu pilkkaajitteii keskell;
Miitt’ Herran lakii lueskelee,
Yöt, päiwät sitä tutkistelee,
Se tulee hänell’ wiimein hyiviiks’.
v. 2. Hän on kuin istutettu puu,
Iuoksewan ojan reunall’,
Kuiii hedelmäns aikanans edestuo,
Ionka lehti ei marise wehmall’:
Mitä hän tekee, se iiieuestyy;
Mutt’ jumalatoin häuiiiiästyy,
Ia hajoo kuin tuhka tuuless’.
v. 3. Sill ettei jumalattomat
Woi seisoo tuomion edess’,
Eikä syntiset katumattomat
Löyttiiä hurskasten feass’,
Herra hurskasten tien tietää;
Mutta jumalattomat wiettää
Oma tie kadotukseen.
238, 283,
Ehdoitus:
v. 1. Oi autuas, jok’ ei käyskele
Kaiiss’ jumalattomien,
Ei synnin teitä astele
Seurassa pilkkaajien;
Mut Herriin sanaa lukeepi,
Yöt, päiwät- aina tutkiipi;
Se hywäks yiille kääiityy.
v. 2. Hän on kuin istutettu puu
Lähellä wirran rantaa,
Jok’ ajallansa kukoistuu
Ja hedeliiiänsii kantaa;
Häncltä työnsä menestyy,
Waan jumalaton menehtyy
Kuin akanaiset tuuleen.
v. 3. Sill’ eiwät jumalattomat
.Woi kestää tiioiuiolla,
Ei irstaat katumattomat
Hurskasten seurass’ olla; "
Herralle kelpaa hurskaan tie,
Mut jumalattomia" wie
Retkeiisä kiidotiikseeii.
Waikka nykyinenki wirsi Suomalaisen te-
kemistit wirsistii on niitä onnistuneempia
on ehdoituksen korjaus siliiiiniiähtäwästi
wiirsyiuitan suhteen snjuwainpi ja kielikin
on helpviiipiia inuiniirtää ja puhdasta.
Uiiden painoksen Siiomalaisesta Wirsii-
kirjiistii antoi Wiipuriu pispa Uoti Eli-
miiläinen w. 1621. Tässä oli uusia wir-
siä lisäiiii 54. Siitii oli jätetty pois pari
Suomalaiseii wirttä ja toisia muutettu,
niin ettii wirtten koko luku tässä kirjassa
on 151. W. 1639 piiiiiaiitti Maskun
kirkkoherra Hemmiug uuden Wirsikirjiiii,
jossa oli 242 wirttä. Siihen oli otetut
myös edellisestä painoksesta pois jätetyt
Suoiualaisen wirret N:o 51 ja 139. Sel-
laiseiia melkein pysyiki tämä kirjit 17 wuosi-
sadan loppuun asti. Tiimän Heininingiu iin-
siosta liiiisiiii eiiiieu miiinittu herra Krvhn:
"Hän oli kotosin Maskusta Henrikipoika.
-Heiuining on harivain (käännöksessääii)
uskollinen; milloin iii-tiiä pari iviirsyä yh-
teen, milloin heittää jotkiit wiirsyt, milloin
panee omia lisään, milloin waan mukailee.
Warsiiikin latiuastii kääiitäessään. Häii
käyttää alkiiperiiistä wirttä ivaan pohjana.
.Täteii on hänen suomennoksillaan eläwäm-
pi, wapaampi ja omituisempi luonne kuin
Suomalaisen sepittämillii. Heinmingillä
oli Suomen kieli kokonaan wallassaaii;
niin rikkaasti, niin luontewasti ja suju-
wasti se ivaluu hänen kynästiiusä. Hiiii-
kin wiljelee ajatiisriiuiiit; mutta pait sitä
aiua myöskin wäheiiiinin tai enemminkin
alkusointua. Wielä ivapaiiiiiiiiin liikkuu
3;)emmingiii innokas, hilpeii henki niissä
wirsissä, jotka epäileiiiiitii owat hänen
oiuansa". Näitii Hiuiuuingiii omia wirsiä
arwelee Krohn olewan wirrct: 87, 91, 168,
174, 178, 198, 200, 401, 409 y. m.
Ensikerran tuli nykyinen Wirsikirjamme
täydellisenä painosta ivuonna 1701, kunin-
kaan käskystä, "Kolmen Konsistoriumin (Tu-
ruu, Wiipurin ja Narwan) siiostiiniisella tar-
peellisesti parattu; nitn myös sen wuonna
1696 hywäksi katsotun ruotsinkielisen Wir-
sikirjaii jälkeen enännetty". Moni uusi
tähän kirjaan otettu wirsi on ollut erikseen
painettuna arkkimeisiiiia, toiset owat kään-
netyt latinasta, useimmat ruotsalaisesta
wirsikirjasta.
Tähän liitäniine muutamia esiinerkkiä
korjauksista, joita tehtiin wanhoissa wir-
sissä eniieiikuiu ne otettiin nykyiseen wir-
sikirjaaniiiie.
Wuoden 1668 wirsikirjassa:
Wirsi 40, v. 4.
Mailinan alust jo päitttäii olet
Joko he elänee eli kuollee,
Heit autuaaks tehdä tahdot.
v. 7. Niines tähden Iinnal pyydän
- kowan.
W. 50 w. 6. Häu waatteis kauniist
kudotuis
He käywät fisälle laulain.
v. 8. On ylkä prami myös sangen.
Nykyisessä wirsikirjassa:
W. 40, v. 4. Maailman alust jo päättän
olet,
Ett niit, knin Kristukseen turwanneet,
Sinä autuaaksi tehdä tahdot.
"
v. i. Niines tähden, Iuinal’, rukoilen
kowan.
W. 50, v. 6. Häii waatteis monell’
mutkall kudotuiss’
He käywät sinn sisäll taliiin.
v. 7. .Oii ylkä jalo myös sangen.
Mutta nämät muistutukset jätämme tä-
hän, inaiiiitseiiiiiie wain, että wälistä oli
toisesta painoksesta jätetty pois edellisessä
olleita wirsiä ja sitte taas otettu uusia.
Nykyisestä wirsikirjasta peräti poisjätetyitä
wirsiä on: "Kiittäkäiiiume lasta, nyt syii-
tynyt nuorukaista" etc; "Natk’ rieinullisell
mielell" etc ja: "Kristus wastiiiin ivihol-
listaus" etc, joka oli 10 wärsyä pitkä Ps.
109 johdosta mukailtu wirsi. Tiistä nä-
einine, ettii Wirsikirjamme jo ikiwanhoista
ajoista asti on ollut alituiset! korjauksen
alainen. Suomen seurakuiitii oli huvittan-
iiut työiisä yhä puuttiiwaiseksi ja pyysi
yhä täydellisemmäksi saada sitä kirjaa, joka
luonnollisesti oli ja tuli olemaan kansan
parhainna johdattajana ja niatkakinnppa-
nina kaikissa eläniän waiheissii.
"," —;"" "" 4"" ";- -
Kirje Turusta.
(Pakkanen ja Nordenskiöld. — Rouwaswiien yhtiö
ja köyhäiu hoito. — Suomalaisen teaterin arpiijai-
set ja Finsk Tidskrift. — Turiin teateri ja Saiio-
niia Turusta.)
"Talivi on muhkea, iiiutta tuima herra"
— tuota oppia, jota aikanani kirjassa luin,
on nyt wiiineisiiiii aikoina liiaksikin saatu
selwiiksi, koska talwen kourat oivat olleet
mitä ankarimpia. Lieneekö. syynit siihen se,
että talwi tällä tapitit tahtoi ottaa osaa
kunniaiiosoituksiiii ivauhalle tuttawalleen
Nordenskiöldille, wai tahtoiko se auttaa
Suomen uiaata pidättiiniässii sen jaloa
poikaa synnyiiiiiiaassiinsa, sitä minä en me-
ne "areiiteeraaiuaan". Sen waan
tiedän, että Nordeiiskiöld kiniiniinkin piiiisi
pois —— "tiietarin teitä". Mutta talwi
ajoi häntä takaa, ja jäitdytti Tanskau
meret, joiden poikki hänen piti kulkeman.
Tuo "Pohjan sankari woitti kiniiniinkin tiil-
wen tepposet ja saapui Tukholmaan wiime
iiiiiaiiiintaiiia. Eiisi kewäänä toiwomme
hänen taas palajiiwaii Suoiiieeu, jolloin
nieillit on hänen lupauksensa kitydä Tur-;
kimkin terivehtiiuässä. Silloinpa kaikki
liikkeelle!
Aiikariin pakkasen kourissa on kyllit
jokainen woinut olla tyytymätön, mutta
olletikiii on köyhä kaitsit, jolla useinkin on
sainien huonot suojat, ollut pahemmassa
kuin pulassa. :liäiden tilaa on kiniiniin-
kin koitettii pariintaa ja eräs kaupunkiin-
uie ivaiakkaimiuista miehistit on tätä war-
teii tiirjouiit melkoisen joukon halkopuita
ilmaiseksi jaettawiksi, mutia ioiiikeii on ai-
iiii jakaa niiu, ettii ne, jotka paraimmin
owat puutteessa, eiisiii saawat tarpeensa.
.lianpunnissa on olemassa roiiioiiswäeii
yhtiö, joka köyhän kausan aiittaniistii wiil-
woo, mutta tämä walwoo asiatiiiisii niin
salassii, että melkein mahdoton on tietää,
kutka siihen oikeastaan kiiuliiwiit, jottii tie-
täisi tarwitsewia niitten luoksi neuwoa
Täällii kyllit niinkuin Helsingissiikin sano-
taan kaupunki jaetuksi eri osiin jäsenten
wiilillä, mutta yleisö siitä ei saa mitään
tietäii, kun sitä wastoin "i:selsingissä tämä
——
s
aina ilmaistaan sanomissa. Luultawasti
täällä Tiiriissa salaisuuteen on syynä pelkkä
ajattelemattomuus, niin että rouwasiväen
yhtiö, jos joku sitä tästä huomauttaisi,
olisi walmis yleisöllekin tietoja antaiiiaau.
Silloin ehkä saisi myös tietää, josko tuo
todellakin on totta, että iiiaiuittu yhtiö ei
katso suomenkielen taitoa ioälttäiiiättömäksi
niille, jotka owat "esimiehinä" — älkää
pahaksuko hywät roiiivat niiiieä — kussakin
piirissä. Miniille on, näet, kerrottu, että
eräs roniva, joka juuri äskettäin oli kut-"
suttu tällaiseen toimeen, "li kieltänyt otta-
ivaiisa wastaan tätä, koskei hän eiisinkäiin
yiniiiärtänyt suomea, miitta toimikunta ar-
weli, ettei tämä ollut inikään pätewä syy,
waan uskoi hänelle erääii piirin, jossa
suurin osa työkaiisasta on ihiin suoiiialai-
nen, arwellen waan, että "kyllä täällä inel-
kein kaikki ruotsia ymmärtää”. Kuinka
tämmöisillä niielipiteillä woipi puolueetto-
masti köyhäin etua ioalwoa, selittäköön
kuka tahtoo — minä en sitä käsitä.
Kylniästä puhuessani woin ilolla ilmoit-
taa, että pakkanen kumminkaan ei näytä
panneen sydäiniä. Päiii wastoin kuuluu,
että esimerkiksi puuhat suomalaisen teaterin
hywäksi, joka näihin aikoihin kaikkialla
maassamme on ahkerien toimien esineenä,
täälläkiu owat olleet hartaita ja panneet
monen sekä jalat ettii sormet liikkeelle.
Minä luulen, että tiiällit suomalaisen tea-
terin toimeentulo on jotenkin yleisesti toi-
wottu ja samassa sen tärkeä tehtäwä suo-
nien kansallisuuden" kehittämisessä tunnus-
tettu. Kiiuluupa myöskin, ettii ivoittoja
on hywin karttunut —— niiden joukossa
kaksi öljytauluakin, toinen neiti Churbergin
500 markan arwoinen iuets.äseutu, toinen
pienempi mainion maamiehemme Lindhol-
niin maalaama — enkä erehtyne, jos ivar-
inaksi luulen, että ivieliikin kosolta niitit
karttuu. Rieiitäkitä kaikki antamaan! Maa-
seutulaisetkin saattawat lähettää woittoja
tänne iiiille arwoisille iiaisille, jotka tässä-
kin" lehdessä owat olleet mainitut ivoittojeii
wastiianottajiiia. He woiwat" myöskin
näiden kautta saada arpoja ostetuksi, jotka
arpaliput heille lähetetään ensi postissa.
Siis aitat ja kukkarot auki!
Tiihän aikaan, jolloiii suonialainen tea-
teri on yleisen puheen aineena, on myös-
kin "Fiusk Tidskrift" niininen aikakauskirja
ottanut lausuaksensa muutamia sanoja tästä.
Täniä kehuu sitä hywänsuopaa apua ja ke-
hoitusta, jokii alusta alkain on tullut tea-
terin osaksi, ja mainitsee, että "kaikkialla
meidän imuissa" arpajaisilla ja uiuilla kei-
noin oii koottu sille rahoja. Jkäivä ivanit,
ettei tämä arwoisa lehti tarkemmin luetel-
lut näitä kokoomista, koskit ne luultawasti
teaterin johtajille oivat yhtä tuntemattomat
kuin muillekin ihmisille. Wielä hauskenpi
olisi tietää, mitä sama lehti kertoo, kuinka
Helsiiigin ruotsia piihiiiva yleisö "monessa
tilaisuudessa oii osoittanut suosiotansa nuo-
relle eteeiipäiii pyrkiwälle suomalaiselle tea-
t"erille", jotii suosiota miika on palkittii niin
suurella kiittiiiiiättöiiiyydellä, että "jo wiime
keiviiäiiä koetettiin suonialaisen teaterin puo-
lelta tehdä hyökkäys ruotsalaisen teiiteriii pa-
remmin warustettuun iisiiiitoon" j. n. e.
Me täällä inaaseudulla olemme kuulleet
wallan toistit näistä asioista ja olisimme"
nyt wallan hi’immästyneitä, ellemme sattu-
malta tuntisi, ettii "Finsk Tidskrift”t edus-
taa suomalaisuutta ainoastansa niiiiilehdel-
liinsä (Finsk Tidskrift on, iiäet, suomeksi
Suoinalainen Aikakauskirja), mutta kielel-
tääii ja iiiieleltään on hurjin ruotsinkiih-
koinen. Mitä Helsingin Matti arwelee tuon
lehden selityksistii? Eikö ne ole miikawat?
Ja entäs aika sitten?
Mutta oiihiiii meillä täällä Turussakin
par’aikaa näyttelijiisenrii ja liywä viikin, jos
saa sanomalehtien arwosteluita uskoa. Niiic’-
sii saapi mielin iiiiiäriii lukea kiitoksia, niin
ettii usein luulisi paljaita mestareita näyt-
teleiviiii. Mutta yleisö pitää toista inieltii
ja senpittiihden onkin wäkcä käynyt teitte-
rissa wähäiipiiolisesti. .tkäwipä niinkin, ettii
iiiiiineis-perjaiitainii oli niin wähän pilet-
tejä inyyty, ettei tullut näytäntöä ollenkaan.
Mutta sinä iltana oli AUran ivirkaweli
"Siinoinia Tiiriista" hywällii tuulella" ja
meiii kuin iiieiiikiu teateriin. —— Teaterikun-
niin johtajii ilmoittaa, nijet, sen palstoissa
näytettäwät kappaleet ja pitäiihän silloin;
kai ajan takiia pikkusen "puffata". –— Seii-
raawanii päiwänä kertoi S. T. tunteensa
teaterissa näin: "Eilen annettiin toisti . . . .
warsin mieltyiieelle yleisölle. Näyttelijät suo-
rittiwatkin kaikki tiissii kimpaleessa tehtä-
wäiisit hywästi ja olletikin eilen käwi yhteis-
iiäytäntö warsin siijuwasti". Sanokaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
