Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—— Pilkkakirwes niininen pilalehti on
lähettäiiijt iiieille näytttönnmeronsa, jossa
ilmoitetaan, että se Maalisknun alusta tii-
lee ilmestymään 2 kertaa kuukaudessa ja
maksaa tältä wuodelta 4 markkaa posti-
maksuineen. (3kcitso myöskin ilmoitusta
päiwän numerossa). Tilaus woidaan teh-
dä postikonttorissa. Päätoimittaja on sno-
inalaiseii teateriii jäseii hra Oskar Willio.
Täinäii wuoden rippitoiilii alkaa
iiiaaiiaiitatiia t. k. 21 p:nä kello 10 ep.p.
tuomiokirkon sakaristossa, jolloin suomeu-
kieliset itsensä ilmoittakoot. Riiotsia luke-
wat saawat ilmoittaa itsensä tiistaiiia 22
p:nä sam-.issa paikkaa ja samalla kellonlyön-
nillä.
Suouialaiseu luennan pitää ensi
sunnuntaina k:lo 5 j pp. maist. E 2llni-
bera. Aine: luos tarieläinästä
-— Kiionloisnns kaupungissa. Menueel llä
wiikollaiairasti watsa-jasu oliko ha ä
7 h. kiirkkiiköhää 14 h. rintakö-
hää14l) keiihkowihoa 8 h.säi-
lös tys tautia7 h.jawilutautia
10 henkeä.
-— !ltiiiiityksiä y. ui.
Welnnaan tuomiokunnassa on waratiio-
maii wapaah. Wrede määrätty toimitta-
maan laamanni K. K. Liiniililad’" in jäle llä
olewaiia wirkawapauden aikana, ja wara-
tuoinari O E. "s5olmliera toimittamaan
tuomarinwirkaa siinä osassa Ali- Satakun-
nan tuomiokunnasta, johon kuulunnit Eii-
ran, .kiiyliöin Säkylän, Kokeniäen ja Har-
jawallaii pitäjät.
– Määriitty. Kriniuimniinismies
"8; utaf Se liii on niäärätty toimitta-
maan tämän wuoden henkikirjoitusta Tu-
Tuomarinwirkaa
riissa. "(21.513)
-— Lahja, Pensioni- ja apukassa waii-
hoja, turmattomia naisia warten "turussa
on, kuten 21 11. kertoo, hra A. Frestadiiis’-
elta saanut lahjaksi 500 markkaa
—– Talonkaiippa. Salwumestari Ek-
qwisti waiiiajaii perillisten talon Uuden-
maankadun warrella on äsköisin ostaniit
höyrylaiwanpäällikkö M. G Fogelholm
Hinta oli 62 ,"500 markkaa (S. T)
– Lasten liitii täkäläiiessä työhuoneessii
on menneen wiikon kiiluessa wailietclliit
68 ja 77 wälillä (21. 513.1
- nuiitaan-.inki helmikuun 13 p Kol-
me seikkaa on wiime wiikolla wetänyt mei:
käläisten huomiota yleisemmin puoleensa,
waikka ei yksikääii niistä ole herättänyt
mielihywää, nimittäin pyryilma, loka-
wesi ja koulu- ylihallituksen lau-
sunto koulukomitean ehdoituksesta
Tsleisimniästi niistä on luonnollisestikin
liimi-ilma saawuttanut huomiota, se kiin
oli joksikin tuntiiwa ja silmiin pistämä.
Pyörittäen kinoksia kinoksille korkeiksi kuin
Naaiitalin palatorni ja pitkiksi ja lemeiksi
knin akkain pakinat, keskeytti se tykkäiiään
liikkeeii kaupungissa ja oli miltei katkaista
kaiken keskiiiisliikkeeu miiun maailman kans-
sa, wieläpä paikoiii kahwipöytien ja seuro:
jenkiii wälillä, niin että wasta edellispäi-
ivän ehtoolla toisessa päässä kaupunkia
tiedettiiii, mitä jo seuraawana päiwän aa-
muupuolella oli tapahtuwa toisessa päässä.
Tänään on raju-ilma kuitenkin jo tyyn-
tynyt, eikä olekkaan enää ajat kuin oli
ennen, mitä kuulumisiin tulee;
Mutta jos pisti pyry kaiiniille sukiipiio-
lelle iikäwäksi, niin eihän tuntunut toiselle
sukupuolellekaan hauskaksi lokamesi-asia.
Sitte kun wiimeiksi kirjoitin on waltuiis-
tokin tämän asian tähden olliit kaksi kertaa
koossa. Tiiorstaisessa kokouksessa päätettiin
walittaa maaherran wirastolle siitä, että
maistraati ei kirjoittanut 1881-wuodeii
kuluuki-.irwio-ehdoitiikseeii waltuuston päät-
täiiiiä muutoksia, pyyhkiinällä pois siitä loka-
wesiwieniärien rakennuskustannukset 150()0
mk, sekä siitä että maistraati (ei senati,
kutien erhetyksestä iuaiiiittiiii tämän lehden
4 nunierossa) oli welwoittanut rahatoi-
miston tämän wuoden kuluessa rakentamaan
mainitut wieniärit ja pyytää työn lykkää-
niistä siksi että paremmat ajat koittaioat
kaupungille taas. Lauwantaisessa luettiin
mainitut walitiiskirjat, hywäksyttiiii ja alle-
kirjoitettiin. Sillä kannalla nyt on asia.
§viinkälaista huomiota ja mieltä koiil lii-
ylihall litiiks eii lausunto herätti ainakin kau-
punkimme suomalaisissa piireissä, on lausu-
mattakin selwä" Lähetyskirjeen ahdas tila
ei kuitenkaan myönnä eikä tekijäkääii luu-
lottele itsellänsä olewan kykyä käydä sitä
kaikissin.i osissa arwostclemaan. Siis sana-
nen waan siitä osasta, joka koskee erittäiii
tätä kaupunkia Ioksikin yleisesti on omis-
tettu siiomalaisen neljäl uokkaisen realikoulun
arpeellisiiiis länsi" "suomessa (waikka ei iä-
niä puute olekaan ollut yhtä tuntuipa kuin
suomalaisten lyseojen) ja lausunnossa on
koulu-ylihallituskin sen nyt tunnustanut.
Miitta mikä nykyisestä kaksiluokkasista siio-
nialaisista realikouluista on sellaiseksi laa-
jennettuina, Turun, "Porin wai Uudenkau-
piingiuko? Turun suomalaisessa realikou-
liissa on oppilasiiiäärä wiiosi wuodelta
wähentynyt ja kuuluu tätä iiykyä olewan
koko 7; waltiuisto wuosi sitte ei suostunnt
ehdoitukseen, että asianomaisessa paikassa
pyydettäisiiu koulun laajentamista. Porin
koululla on 2 oppilasta ja waltuiisto on
pyytänyt sen tähden koulun lakkauttamista.
Uiideiikaiipiiiigin koulussa oppilasinääri’i on
nousemistaan noussut, ja koliliissii käy
tänä liikiiwuotena 53 oppilasta eli melkoi-
sesti enemmän 2 luokalla, kuin on .lknopiou
ruotsalaisessa lyseossa yhteensä kaikilla wii-
dellä luokalla, tässä lyseossa, jonka olemassa
olo kuitenkin innka on maamme säännölli-
selle edistymiselle niin wälttämättömän
tärkeä, että se koulii- ylihallitnksen lausuu-
iiossa, pantuna 55elsingiii, Ouluu ja Turiiii
suomalaisten lyseojen rinnalle, katsotaan
ansainneeksi että waltio sen ottaisi haltuunsa,
jos waan warat myäntää. 11udenkaiipungin
waltuiisto on myös joku ioiiosi sitte pyy-
täiiyt täkäläiseii realikoiiliiii laajentamista.
Tietysti ehdotteleekoulu-ylihallitus–niin ar-
weltiiiii täällä —— ylläniainittiiihiii syihin kat-
soen, nyt että jos jokukin kaksiluokkainen
realikoulu laajennetaan, niin tottapa se
laajennetaan, jossa enin on oppilaita. Mut-
ta mitä wielä! Tiiriiii koulu on laajennet-
tawa: 7 poikaa on jaettawa 5 luokalle.
No oppilaita siiiiäkin, kini on 12,4, luokalla!
.skyllä se sitte saa oppilaita, sanotaan lau-
siinnossa. Riimerot wait! Ei teillä ole
mitään sanomista, kun on kysymys suoma-
laisistii kouluista. Josiiii noille hiiriiiilli-
sille suomalaisille yksityslyseoille waan saa-
taisiin kilpailijat, jotkii wetäisiwät niiltä
wähäkin oppilaita, kuulin lausi7itun täällä
joku aika sitten, waikkapa waan 7tahi 2 :kin.
t’ausiiiinossa perustetaan ehdotus suonialai-
sen iioriiialilyseoii pysyttäniisestä -t5äineen-
linnassa piili-asiallisesti siihen, että siellä on
helpompi elää ja tulla toimeen kuin Helsin-
iiissä. Miksikä ei tästä lausuta mitään,
kun oii kysymys realikiniliiista länsisuo-
messa? Taikkii "ehkäpä lausutaankin, waikkei
sanomissa siitä liene mitään mainittu"
."T.aikka woi olla ettei koiilu-yljhallituksen liiii-
suiito olekkaan sellainen kuin sanomatosoiitta-
wat. Onko wai eikit ole, sen woi päättää yksin
se, joka oii ollut niin onnellinen, että on
saanut nähdä tuon lausunnon Täällä ei
semmoista saa käsiiiisä, koska ei sanottu
koulussakaan sitä olewan, semmoisia kun
ei koululle sanottu olewan tulleen sitte
kuin tuomiokapitulin aikoina, silloin tuo
wanhaiiaikiiineii kasaiito-tapa wielä wallitsi
koulun alalla, että tekijä itse parhain työn
tuntee. 2tyt oii toiset mielipiteet: enemmän
waloa kansalle kaasulaitoksesta. K.
—– uutta kirjallisuutta. G. W. Ed-
lundin kiistannuksella on kirjakauppaan il-
niaantunut: L u kiti w e r k k oj a "t’lie (tiilm-
nez" (loi-netin"r miikaan suomentanut
–—y—n. Hinta 75 peiiniä.
Weilin’in ja Göös’iii kiistanniiksella on
ilmautunut kolmas wilska "Nowelleja
ja Kertomuksia", joka sisältää: "An-
na, kirjoittanut J. (Taiiskan kielestä suo-
mennettu)"; "Tanskalainen ja Riiot-
s a l ain en, historiallis-roiiianilliiieii kerto-
mus Blekingestä w. 1564, suom. Kaunoll;
"Kuningas Kaarlo Yhdeksäs ja
Werinlandilainen, suom. k. e. n."
– Hiiita 1: 5() p.
Samasta kirjapainosta on myöskin ilma-
utunut 6:des ja 7:mäs wihko " L a u l u j a
Karitsaii kiitokseksi" tehnyt Ira
D. Sankey, suom. Olli Wuorinen. Wiih-;
kon hinta 25 p.
——t"1)hdtjspanlki. Kiiten H D. kertoo,
lienee 21hdyspankin pi’iätoiiniknnta ehdoitel-
liit että wiime wuodelta osakkaille jaettaisiin
17 li/,/
"— ""918iikiluwiin "tuuloksista Siianiessa
w. 18711 antaa tilastollinen toimisto F" 2l.
T:ssii summittaiset tiedot, joideii mukaan
wäkiluku maassamme puheenaolewana wuon-
iia oli lisääiityiiyt 37,174 hengellä (10,237
mies" ja 17,037 nais-puolj ja oli joii-
lukiiuii iiiiiuieisenä päiwänä yhteensä
2,tt 28, 0) l
Aepajaiset suonialaisen teaterin hy-
wiiksi, H aminassa iionsi puhdas tulo
1,2lil1 markini paikolle. 3 äinsäs sä oli
puhdas tulo 501; m. 2piip urissa oli
sama summa 2,362 in. 63 p. il ii r u s s a
oli puhdas woitto noin 400 iii. Pälkii-
n e e llä puhdas tulo 332 m. 95 p. T o i-
jalassa lopiillineii woitto noin 300
markan waiheella ja 11r j a l a ?; s a samoin
noin 300 in.
"Fi-edrik Cygiiaens’en hautajaiset.
Waltioneuwos Fredrik Eygnaeiis mullat-
tiin wiime perjantaina mustaan multaan.
Liikuisa ihmisjoukko oli jo aikaisiii päiwällä
kokoontunut wanhan kirkon edustalle, jonne
ruumis jo tois-iltaiia oli wiety ja jossii
riiiimiiu siimaus oli tapahtuwa. — Noiu
½2 lähti ylioppilaskunta liikkeelle tilioppi-
lashiioiieesta ja asettui kirkkoon tultua ri-
ipeihin kirkon keskikäytäwälle. Kuorissa
alttariii edustalla seisoi arkku, jonka kaimelle
toinen laakeri-seppele toisen perästä liistet-
tiiii. Niiii oli 3 seppel-että saapunut Tii-
riista, suomalainen ja ruotsalainen teateri,
täkäläinen taideseura, tiliopisto, entiset ka-
dettikoulun oppilaat, ylioppilaskunta, Wii-
purilainen ja Sawokarjalainen osakunta,
jonka jäseiienä ivalaaja oli olliit, laski
kukin lakeri-seppelensä kuuluisan wainajan
arkulle. Sittenkiin yliopiston opettajakunta
sekä lähetyskiinnat muista kaupunkimme
!virastoista oliwat juhlakulussa saapuneet,
lauloi erityinen laulukunta suruhymnin,
joiika jälkeen prosessori ":ltäliergh, pidettyäiisä
kauniin ja pontewaii hautasaarnan, siunasi
riiuiuiin. Sen jälkeen sointuimut jälleen
ihanan suruhymnin säweleet, joiden kui’ut-
tiia senatori I. W. Snellman, ioaiiiajaii
nuoruuden ystäwä, astui arkiin wiereen ja
piti puheen wainajan muistoksi, hiioniaiit-
taeii ensin eläiiiän lyhyyttä ja sen katoo-
wiisiiiitta, waan miten juuri siinti elämässä,
joka on niin äärettiimän lyh,yt ikäänkiiin
iineliua waan, itsekullakin lienkilöllii on tär-
keä tehtäwänsä. Jii waikka tämän eläinäii
lyhyyttä, iankaikkisuuteen katsoen, unelmaan
woi werrata, on se kiniiniinkin todellisuutta
ja todellisuutena käsitettäwäkin. Ia tiiliai-
sena oli se suuri mies, jonka paarein äiiressä
nyt seisottiiii, eläniää käsittänyt, ehkä hän
oli läpeensä ihanteiden mies ja niiden edus-
taja. Puhuja osoitti, että Cygnaeiis alku-
ansa ei ollut antautunut seii tieteeii edus-
tajaksi, jonk-.i woimakas tulkitsija hän myö-
heiiiniin oli. Cyanaeiis oli oikeastaan his-
torian tutkija, ja sellaisena oli hän eteivämpi
kuin moni muu. Häuen taivatoin muis-
tinsa teki hänelle mahdolliseksi koota ääret-
tömäii tietowarastoii, ja tunnettu tutkija-
kykyiisä ja waltawa järkensii tekiioät hänen
tutkimuksensa liiotettaioiksi ja hisaoriallisten
heiikilöiden luonteiden kumauksen sattumaksi
Ja tähän tulee wielä se seikka, ettei yksi-
kään, joka yliopiston oppisaleissa on piihii-
iiut, ole sellaisella teiihowoiuialla wetänyt
kuulijat puoleensa kuin Fredrik Cygnaens
Ja tämä onnistui häneltä tunnetun
puhe-taitonsa kautta. Wiistii 47 ioiiodeii
ikäisenii, kiin estetikan prosessorin wirka
julistettiin haettamaksi, esiintyi Cygnaeus
tämän tieteen edustajana, käytyänsä monella
tutkimus-matkalla ulkomailla. Estetikan
professoriini oli hän sitten niin kauan kuin
hänen woimansa salliwat. — Cyguaeus’es-
ta runoilijana ja kirjailijana woi sanoa,
että hän oli läpeensä kansallinen. .ttaikki
hänen teoksensa owat isäiiiiiaalliselle poh-
jalle raketut. Wilkkaalla kuwitiiswoimal-
lansa loi hän meille kunniamme ajoilta
eläioiä kuwia, jotka me hywin tunsimme
ja jotka meitä rieinastiittiwat, kiin me nii-
hin tutustuimme. — Piihiija olisi kernaasti
antanut joitakutia tietojii runoilijan yksityi-
sestä eläuiiistä, waan tämän salaisiiksiiin
ei kenkään ole woinut tunkeutua, ei edes
puhuja, ehkä hän 60 wiiotta oli olliit wai-
najan likeisin tuttawa. Sydämelliueu ja
iloinen oli wainajan luonne, ja hauskan
hetken nautti se, joka hänen kanssa sai
seurustella. Piihiija lopetti puheensa sillä
warmalla toiwolla, että Cyanaeiis’en muisto
kauan elää hänen kansalaistensa muistissa
ja että isänmaa rakkaudella ja kiitollisuudella
siunaa jalon poikansa muistoa.
Seii jälkeen puhui prosessori C-. (3.
Estlani.ier taideseurat! puolesta ja yli-
oppilaskunnan puolesta iii-iisi. W. "’soikka,
laskien arkiin kaimelle seppeleen.
Nyt alkoi murhekulku luth. hautausmaalle.
.naittajiksi oli ipaiiiajii määrännyt Wii-
piirilais- ja Siiwo-karjaliiis-osakiiiinau jäse-
niä. öillioppilaskiinta kulki saattojoukon
etupäässä. Siihen soitimin hautaan, niinkii
iiniiinaja itse oli teettänyt, laskettiin jalo
waiiliiis lepäämääii pitkää nutiinsa, ja sen
inaan siunans, jota hän niin suuresti rakasti,
seurasi hänet sinne. "35aiidalla lauloi
ylioppilas-liiii!iikiinta "3. Topelius en sepit-
täniäii laulun, jonka soinnuttua maist. 711;
O. Schaiiinan lausui ioiiiiieisei jäähyioäiset
jalolle ivainajalle. (11. S.)
— Cygiiiriis’eu taidetun-asta. Waltio-
neuwos Fredrik Cygnceiis-wainaja on, ku-
ten Mlil. kertoo, iv. 1872 tehdyssä testa-
nientissa iiiääräiiiiyt, että hänen jälkeen-
jääneistä taideteoksistaan on perustettawa
taidemuseo hänen huwilassaan .tkaiwopuis-
tossa. Helsinain kaupungilla on kiniiniin-
kin walta lahjoittaa tämä museo taideaka-
temialle, jos sell.iiiieii jolloinkulloin saadaan
toimeen.
— Taideteollisiius-iiäyltely Helsingissä
awattiin wiime tiistaina ilman juhlamenoja.
Oli waan kutsuttu tähän til aisiiiiteeii h ylh.
keiiral likuwernöri sekä muita kuniiiawieraita,
jotka oliwatkin saapuneet jotenkin miehissä-
.ltaartin soittokunta soitti :1täyttely teki kaik-
kiiii hywiin waikutuksen. Toimikunta ansaitsee
siilat kiitokset työstänsä, sillä se on luonut
eteemme mitä hariva, jos kukaan, on tie-
täiiyt Suomessa olewan. (11. S.)
—– skotikiirösi. Raumalla on kauppias
F. O Gröiiroos liionnittanut omaisuutensa
konkurssiin. Warat tekewät 6,9810 mark-
kaa 58 peniiiä ja welat 7,630 markkaa
20 peniiiä. Walwonta tapahtuu 2 p.
toukokuuta tänä wuonna. (11. S.)
–-— .ttoiiientakieli Suonien asewelwolli-
sessa armeijassa O. F. kertoo liiotetta-
walta taholta kiiulleensa, että H. M Kei-
sari e.i ole hywäksynyt senatin tekemää
ehdoitusta, että Suonien kieli tulisi kouieii-
tokieleksi cisewelmollisessa armeijassamme.
.skiitta-ajat tapahtuiwat Helsingissä
lanantaimi tämän kuiin 12 p:nä. Pää-
kaupungin 1000 markan suuruinen palkinto,
jostii kilpailiw-.it maakauppias Skogbergiii
ori "Jaakko" ja kauppias .ikiniini ori
"Weikko”, woitiiii tällä kertaa antaa ja
sai sen "Jaakko", joka juoksi riidan (3
wirstan) 5 m. 57 sek. Senifaawat saiwat
waltion palkintoja: oriistci 1:sen
palkinnon (500 mk.) maakauppias
Skoglierxi’iii öltadasjoelta ori ""Iaiikko" (5
in 57 sek); 2 se in palk (250 mk.)
kaupp Kiutuii "35i’inieenlinnasta ori "Weik-
kot" (6 ni. 8!;.", sek.); :t:ne n palk.
(200 mk.1 kaupp. 9)indliladin Turusta ori
"Putte" (6 m. 311;/2 sek.) Neljättä pal-
kintoa oriista ei jaettu; eikä myöskään en-
simmäistä palkintoa tammoista. 2 :sen
palk. (20() ink) tammoista sai F.
Iohansson’in Mäntsäl ästä tanuna ""inda"
(6 in ) sik) :neupalk (15()iiik)
hra Lindroth’ in s5elsingistä tamma " " yttö"
(6 ni. 501";/ sek.) ja 4: nen palk. I.
E. Sariniiis en ylimittausta tamma
M aisa" (6 m. 52,"; sek.)
35eiposkaiipiiaja. 55elsingin kilpa-
ajoissa palkitut oriit "Iaakko" ja "27" peikkni"
owat myydyt: edellinen 3,500 markasta
ja jälkimäinen 1000 markasta. Molenimat
pidetään jonkun ajan siitos-oriiiia.
–— Miiita niitisia. Tulen uhriksi
joutui raiitaseppä s5eiirik "sacklin Ylöjär-
men kappelista, kun hän tämän kuun 5
p. oli palannut kotia Tampereelta. Ar-
wataan hänen, kotia tultuansa, panneen
huoneensa läuipiäinääii, mutta itse nien-
neen leivolle, jolloin joku kipiiiä pesästä
lienee sytyttäiiyt huoneen palaaman, josta
hän sitten jonkun tietämättömän syyn täh-
den ei päässyt ulos, sillä hän löydettiiii
palaneena kyljellänsä owen alla. Wiinassa
ei kuiteukaan lienee olliit syy tähän tapa-
tiiruiaan. (T. S.) — .ttotiniainen
neliääiiiiieii soittokunta on
tämän kiuin lt:iieii ja 7:nen päiwän iltoina
antanut .sturkijoen kirkonkylässä soittajaiset.
Wapaiitusta asewelwolli-
siiuden täyttäiiiisestä on eräs
nuorukainen pyytäuyt Waasan sotakomisa-
riukselta siitä syystä, ettii hän on päättä-
iiyt naida lesken, jolla ou 6 turmatonta
lasta. (26. 13.) Wiipiirin an-
niskelu-ijhtiönpiihdaswoitto
wiime wuodelta teki 102 tuhatta markkaa.
(:3liu.)
—— Tietojii Weniijältä. Siita turk-
m e n e j a w a s t a a ii. Wenäiäisten ke-
hoituksen julistettua owat eriini-"inhan paen-
neet tiirknieuit iiiähitellen alkaneet palata
kotoihinsa, jiittäeii pois aseensa. "Takaisin
on jo tullut 7,000 perhettä, niiden joii-
kossa "Sasiehan ja Hiidai-"Ltierdi-.tthan ni-
miset päällikiit, jotka owat tulleet weiiä-
litisteli leiriin. -35eidän kanttansa kutsii-
taaii iisakkaita taas kokoon. Wäl iaikaineii
kansallis-hallitus on jo pantu kotineiti.
.ttenr-.ili Stolieleni on sotasaaliina saaduista
tamaroista antanut telttoja, ruoka-aineita
ja keitto-astioita niille perheille, jotka owat
pakoretkeltii palanneet lseok-.Tepen yiiipä-
ristolle ja on auttanut heitä palajamaan
eiiiisiiii asumuksiinsa. Dengil-Tepessä on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
