Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ios laiwa sitätoastoin ei wiiwy yli 22
tuntia sataiitassa, ei laiwapäallikkö ole pit-
heeiia oleioieii kirjojeii iiäyttäiiiiseeii jti mak-
sujen stiorittaiiiiseeti weltooitetttt, totiaii tulee
hänen antaa koitsttlille tiedot laiwan las-
tista ja itiieltistöstii, joko kirjallisesti talti
asitiiieheii ktiittta, siinä tapauksessa, ettei
laiwapäällikkö itse iooi personallisesti saa-
pua näitä tietoja aittattiaatt. (-H, D.)
—— Kaosanioalistitssettisatt Poriit littara-
osastolle on tehdystä pyyuniistä waltttitsto
t. k. 10 p:nä inyöntänyt kaupungin osaksi
langenneista toiiiiaioerorahoistti luentoin
pitoa ioarteti kaupungissa 600 markkaa.
Niiti kertoo Sat.
—– Oulun suoittttlaiselle ltiseolle oit keis.
setiati, kuten ".iktiikti" ilittoitttiti, nyt tiiyön-
täiiyt oikeuden laskea oppilaitaan yliopis-
toon. Lyseo lähettää tänä keiot’iätiä ensi
kertti oppilaita ulos ylioppilasttttkiittoti
suorittamaan
—– .naukaisten katisakontlu, jokti awattiiii
täksi lukukaudeksi wiime taintuik. 17 p:nä,
ja jossa on ollttt 45 oppilasta, on täytynyt
pysähtää toimensa tämän helotit. 14 p:nä
pitiiaritpitliit tähden, jota tautia melkeen
kaikki mainittin koulun oppilaat sairastamat"
(Satak.)
—— Omiettomtius rautatiellä. Tämän
ktiun 18 p" ajoi, kuitten H. D. kertoo,
tawarajtina Järweläii asemapaikan lähellä
erään jititaiotirtijati yli sillä settrauksella,
että miesparan jtilka musertui. Oiinetto-
ttiuits tapahtui siitä, että tnies oli ajamassa
junan tieltä erästä hentosta, juuri kun jutia
oli ttileinassa. Mies titotiiti toispäiwänä
tänne lääkärin hoidettatoaksii.
—— !liitta järjestiistä kylien ja talojen
rakeittaitiisessa ehdoitteli Turiiti läättiii intia-
herra Jkaalisen pitäjälle siellä äskettäiit
käydessätisä. Sitä warten tullee erinäinen
rakettiitts—asioissa ohjeita antaioa toititikttiita
walittawaksi" (U, S.)
—— !ituotsaloinen kirjoitus siioittalaiseeti
kuittaan. Jätttsästt’i kirjoitettuin H. S:lle:
Hämectt läättin-wirastosta saapui hiljak-
koin ktiniiallishallittiksellemme ruotsalainen
kirjoittis. Se iiäytti sisältäwäti tiiääräyk-
seit unden keskieioariii perustamisesta kuii-
taaii. Puheeiijohtaja ilmoitti ktiiinaii ko-
kouksessti, ettei hän iooi ruioeta sitä kään-
tämääii ja kunta päätti siis lähettää sen
takaisiti läätiin-ioirastooii suotiieiiiiettamaksi,
Emme iooi tuitilta käsittää, kitin että sel-
wä laittomuus tässä jällecn on tapahtu-
niit.
—— Rnoisalaisia kuulutuksia on Oulun
läätiiiihallitits lähettätiyt Iokijärioen, Pit-
dasjärioeit ja Jin kirkkoihin, joissa kititett-
kin asianomaiset paiiit owat ne suoitietitti-
neet. .li’osktt ittaiiiititt kuiiluttikset — sa-
noo O. L. — koskemat kruunun titidista-
lojen läänissä werolle ottamista, otvat ne
luultawasti lähetettti kaikkiitt ttittihiiikin
läänin kirkkoihiti, tietysti samate ruotsitt-
"kielisiiiä
— Zitiimermatinin junttaamista koske-
wassa jtitussa oit Wiipurin howioikeits,
kitten liitosi. Saii. tietää, pääasiallisesti
wahwistanut sikäläiseti raastamanoikeuden
päätoksen.
"Liberalisen puolueet" ohjelmaa
on Hätiieeitliittiassa jo kylliksi tutkittu. A-
siaiioitiaiiteii siellä kuuluu, iiäet, saatteen
ylihallitukseltansa kiellon; ettei tiiaiiiittista
ohjelmasta saa siellä enään saitoiiialehdissä
piihtta ei pukahtaa! (11. S.)
—— Mtiita tiutisia. Koiioistolai-
sia ott itseita sakoitettu kihlakuititan-oikeu-
dessa nykyääii,kuii eiwät ole käyneet anta-
tnassa hurttiansa werolle kirjoitettaioiksi, ja
inäärätty iiiaksaittaati 4 markkaa iouodelta
meroa koko siltä ajalta, jotta haitktit oiotit
olleet löysäläisiiiä. Hailin
saalis oit Koiwistolla ollnt tämän tal-
wea warsin hiiotio, ja siksi jäällä jo iitak-
setaaii, jos jolloinkitlloin joktt sata saadaan,
100 hailista 40 kop, (11. S.)
Eritiomainen kalansaalis on
tänä talwena olliit Portieesissa. Htilkiaii
kyläit järwestä on saaiiitt kaloja melkein
niillä pyydyksillä tahansa, laittoipa eräs
pienestä pussista hatiioiii ja ammensi sillä
niin ptitjoii, kuin ktttittia jaksoi" Eiisiiti-
iitältä stttitiitt ioatiii kiiskiä, iotiaii oitiptt
iiykyääii saaneet ittititakiti. (H. S.)
.lkuopion hiippakitiiiiait pispa
täytti tämän ktittti 14 p. 86 ioitottti. ——
Suoitien .tkirjallisuitden seti-
riitt t’ni:ttt’i wttosipäiiot’i-jnhlaa oit Kuo-
piossti päätetty ioiettiiä ittttaliskuttn 11; p"
siioiiialtiiseii lyseon jiihlastilissa. (,Ttip.)
—— Maiiiittua jtthlaa ioiettää myös
Kaiistttitotilistitssettran lititirttosasto Tampe-
reella. (ltoi). K äsiteollisttu-
den edistätniseksi on keis. senati
inyöiitänyt Oulun lääiiin talous-seuralle
1500 markan toitotuiseii lisä-apttrahati ttel-
jäksi wuodeksi kaupunkiin perustettawan
käsiteollisuuskoulua warten. —– Iätti-
läis-puu, eräs kuusi, joka jo oti elä-
nyt 115 touotta ja tytoeltään oit 12,12
jalktia paksu, oti äskettäiit kaadettu Kii-
ktissa, kuten Sat. kertoo. — Kaupuii-
giii ivaltuusto—laitokfen lopetta-
itiisesta on ollut kysymys Kajaaniti wal-
tuitsiuiesteii kesken ja ehdoitus hylättiiti
totiaii wähällä eitettiiitistöllä. (K. S.) ——
K a d o n it iit la i w a. Ltiiioa "Kristi-
iiestadt’, kapteni Oliit, kotoisin Kristiiiait-
kaupungista, joka wiime keioääitä katosi
inatkalla Ameriktista Australiaan, pidetään
nyt hitkkaati joitttitteena jtt on ltiiwaii 12
iniehelle tatitttiikiiiiii 12 p. soitettu Kristi-
iiaiikanpitngiii kirkossa (Ahti). —— Nä-
köiisä jälleen saanut. Jistä ker-
rottiaii eräästä sokeastti ukostti, joka kuiti-
intillisella tawalla oli saanut iiäkönsä jäl-
leen, waikka hän jo lähes kymmenen ioitotta
oli olltit sokeana. Ukko oli tyttärensätaliit-
ttiinatia menossa Olhaioan kylääii, ioaatt
kompastui erääseti ojtiaii, ja näki ihiiiek-
seen, siitä noustessaan, kylätt edessään.
Ukko, joka silloiti oli lopulla ktihdeksatta-
kyttiiiieiitä, on siitä lähtein ollut iiäkewä-
iiä, ja elää häti wielä täiiäkin päiioäiiä.
Näiit kertoo O. "
O"
Kirje Turiista,
isit-pajaiset. — Apua köiihille kansakoulun oppi-
laille. — Suottieti Kirj. Seuran toitosipäiwä. ——
Yleiseti tuaaiiwiljelyskokoukseti asiamiehet.)
Wiitiie aikoina oiotit arpajaishitwit täällä
Titrussa yhä enemmän tulleet tawallisiksi.
Niitä wastaan moni kyllä saarnaa ja totta
on, että tie woisiwat atitati aihetta iiittistu-
ttiksiiiikin, tiiutta ne oioat kttiteiikitt osoitta-
neet olewansa parhaimpana keinotta rahain
keräyksiin, ja kun näitä tartoltaan hywäiit
asiaiti kaittiattantiseksi, itiin ittttistutiikset
iiietiettäwät tärkeyteiisä, itiin kauwan kititi
ei woida todistaa, että jonkunlainen weh-
keiliähalti ja iooitotihimo olisi niiden kautta
saaiiut alkuitsa täällä. Olletikin näihin ai-
koihin, jolloin kansalliset toimetttine wielä
tarwitsewat yksityisten kannatusta, owat ar:
pajtiiset miltei ainoa keino, inillä moitititte
sttada iiiitäkiii, jotka owat suoiiialaisitttdelle
laimeat, ottaittatiti osaa niihin uhrauksiin,
joita suoittalaiset koulitiittiie, teaterimme y.
iti. ioaatiioat yksityisten puolelta. :liäihiii
mietteisin otoat minua johdattaneet tämän
kitttii 2 p:iiä pidetyt arpajaiset sitoittalaiseit
teaterin hyioäksi, jotkti otittistitiiotitkiii war-
sin hywin ja toimittiwat tälle teaterille
3,483 tiiarkkaa — kttittiis apu sekin. Arpa-
jaisiiti oli kokoontunut itiin paljoti ioäkeä
kttiii sttinkiii huoneisin mahtui — ehkäpä
enemmän kuin milloinkaan etinen arpajtiis-
hitioeihiii. Se kuititttiiikiit on totiriita, ettei
koskaaii eittien ole nähty niiu lukuisaa jouk-
koa työwäeii säädystä, joka itse olleti sutt-
riiiittiaksi osaksi suoiiteiikielitteti osoitti myös-
kiti tahtoioaiisa sttosia stioiitenkielistä teate-
ria. Sitä wastoin hoioioikeiis ja kauppa-
sääty loisti poissaolollaan. Niistä tatiskiti
oli yhteensä tositta itiiehiä läsitä. Arioat,
joiden ltiktt noitsi yli 13 tuhannen, ttieiti-
ioät kaitpoiksi itiin piait kuin inyyjät ioaan
ehtiwät niitä aittaa. Toineii werta olisi
wielä mennyt samaa kyytiä, jos niitä waati
olisi ollut.
Arpajaisia oli myöskin aikotiiits ptiiiiia
toititeen köyhiä katisakouliiiioppilaita ioarteii,
jotka tiseiii toatitteideii puutteesta eiwät woi
säännöllisesti käydä koulua ja sentähden tar;
toiitsisiwat apua. Täiitä hanke on kitittiiiiii-
kiit jätetty sikseeit ja sen sijaati toimitetaan
iiittittatiiiiia iltoittti entisen seurahuoneen
juhlasalissa, joka koristetaan talwiPiititar-
haksi, n. k. batsatiri, se tahtoo sanott:
siiiiie laitetaan koko joitkko tuyinälöitä, joissa
ktttipaksi pidetään niitä lahjoitettuja kapi-
neita, joiden kokottiiseeti täinätipäiioäisessä
lehdessä mainittit tiaiset tarjottttitoat. Toi-
woit heille kaikenpuolista menestystt’i heidän
ttiitttiilleeii ja sitteti kosolta ostajia. Tar-
koitus, jonka hoioäksi he waiwaa iiäketoäl,
on ivarsin hywä jti kaikkien ktiiitiatcttawti.
Miiiä puolestani kyllä luulisin heidäti enein-"
niätt rahoja satitotitt, jos olisiwat arpajai-
siin ttirtoaiitttiteet, tiiutta koskti uudet tiuit-
htit täällä Turusta aitiii saaiotit hyioää ktiti-
natusta, itiin ehkäpä tättiäkiii osoittaa ole-
iotiiisti käytöllisin.
Näistä puuhista rieutää ajatukseni toi-
siin toititiiii, jotkti myöskin par’aikaa oiotit
kysyitiykseiiä. Maaliskuuii 16 p:nä ott,
itäet, Suoinen .itirjallisuuden Seuran 50
wuosipäitvä. Tämä seitra on tämän puo-
leti wuosisadan kuluessa saaiittt niin tärkeitä
tehtäwiä aikaan, että seit toimi tulee ole-
iiiaati historiamme lehdille kirjoitettuna läh-
teitiättöiiiillä kirjaimilla. Se oit melkein
luotiut koko suoinalaisen kirjallisuuden,
sillä enneii sett perustautista ei ollut mitään
mainittawaa kirjallisuutta miiilla kitiii its-
koniioit aloilla. Seii katitta atiiiettiiii itlos
meidän kattsaiirutioiniite, suomikirjat, satia-
kirjat, kieliopit ja tieteelliset teokset. Kaikki
etetoitiitiiät kirjailiamme oioat olleet seit pal-
ioeluksessa ja seit kehoituksesta oioat tärkeitti-
iiiät "kirjalliset tuotteemme suomeit kielellä
lähteiieet. Syytäpä siis stturtakitt pyhäiiä
pitää sen 50 iouosipäiwää. Helsinaissä,
jossa seura on ioaikitttatiiassa, aiotaan
wiettää wuosiijtihla wasta kesäkuitit loppu-
puolella, joita silloin settrtiti mttutilla ole-
wat jäseiiet saattaisitoat kokoukseen saapita.
Myöskin sen ulkomaisille ktiiitiiajäseitille lä-
hetetääit kutsumus tähän kokottkseeii, jok-.i
tulee kestäiiiääti iiitttitamat päiwät ja paitsi
intiitta keskusteluissa käsitteleinääti kysymyk"
siä suottien ja seit sukukielten aloilta. Maa-
seuduilla ttttis on sopiioiiita ioiettää itse wiio-
iipäiwää ja iiiitipä kuuluukin aikotnus ole-
wan useilla tahoilla. Titrussa on suoma-
lainen seura käyiiyt asian käsiksi; Wiime
lauwaiitaikokouksessaan päätti se, itäet, paii-
ita sitiä päiwänä toititeett juhlallisuuden li)-
seon juhlasalissa, joka on sitä warten ko-
ristettawa. Sen jälkeen hankittaisiin yhteiset
illalliset niille, jotka tiiäärättyä itiaksua mas-
taan haliiaisiwat itiihin osaa ottaa. Asiasta
tulee wastedes tarkempi iliitoitits anitetta-
waksi, jahka se johtokttiita, jotikti haltuun
tämän toittieetipaito oii itskottii, saapi ehdo-
tukseitstt walmiiksi.
Jos kirjallisuuden iottosijtihla tuleekin
sttottiikieliseksi, niin sett sijaait kahdek-
sas yleinen Suoiiieii inaatiioil-
jelyskokous Turussa, joka pide-
tään ensi elokttiiii lopulla, uhkaa titlla jo-
tenkin ruotsinkieliseksi. "Puuhissa tätä ko-
kotista warten ollaan nyt jo ja tämä tietysti
oit ioarsiii sopiwa ja hyioä. Mtitta jos
alusta saa päättää, millaineii loppu on
olewa, itiin kokotts näyttää ttiletoati wallan
"herroja toarteii". Askettäiit oli satiotttissa
ltiettatoaiia pitkä luettelo iiiistä henkilöistä,
jotka eri taholla meidän maassa omat o t-
tatieet asiatuiehinä walmis-
taaksensa kokousta, ja koitteita nimiä
"siinä löytyikiii, tiiutta minä eit ktttiiiitinkaan,
iiimistä aittakaan päättäen, huomannut yh-
tään aitioata suomalaista ta-
lonp oika a näiden joukossa. Wtii oli-
siko toiniiktiiiiiaii itiieli se, ettei ole koko
titaassa yhtään talonisäittää, joka maaii-
wiljelystä harrastaa ja walwoo? Taikka
eiköhäii toimikunta usko, että tällaiset ta-
loitpojat paremmin saatoat omia säätyläi-
siääit liikkeelle, kttiii herrat, jotka tähäti
saakka monestikin owat woittaneet hywin
wähän litottatiiitsta, koska oioat olleet ktiii-
salle sekä wieras-kieliset että itiieliset. Eikä
se suinkaan woi alhaisen säädyn mieltä
tehdä kokoukseeit kiihkeäksi, että se tietää ko-
kouksen sekä puheenjohtajan että ivarapu-
heeujohtajan olewan kansakielelle kokotiaati
toiertiat. Minä myöitnän mielelläiii, että
tähän satikka herrassäätyläiset yleensä owat
suttretiimalla halulla ja ymmärryksellä ioil-
jelleet itiatita kitiit talonpojat, iittitta wiime
aikoina on jo tiäidetikiii joukossa astunut
esiiii tuoni taitawa tiititiiiioiljeliä ja ktiikiti
mokomin olisi ioaliooittiiieii, että lukuisa ta-
loiipoikaissääty saisi itiin paljoit kuin sttiii-
kin yllykettä haukkunaan itselleen ttiitoa ja
ltarjoiiitstti itiaaii järjellisessä wiljelyksessä.
Mtitta se ei tapahdu siteit, että ruotsia pii-
huioat herrat kokouksia pitätoät. Niiii artoc-
lee kititiitiiitkiii .lkiit ki
"uitot-titatta.
§ltaitha Ettroopassa, joka sitiirieii poit-
itistuksieit katitta kuitetikiii oit säilyiiyt tilitti
sitten ioiittieistä itämaista sotaa, iiäyttää
yhä edespäitikiti iooiiotiii kestitti, waikka
.tkreiktiniiiaa iotirtiiiisti ja woittiietisa mtt-
kaaii warustaa itseänsä Turkkia toasttitiii,
jokti kieltiiii antamasta tiiitii tnaita lkreiktille,
jotkti Berliiiiii koktnis aiktititiait itiin attte-
litiasii liipasi tälle. Siiii siihen, ettii iiä-
iiiät wiholliset eiwät uskalla käyttää asei-
tatiii toistansa totistaan, oit epäileitiättä se,
että "Turkki kehnojen riihaioaraiiisa tähden
ei uskalla eikä tahdokaan alkaa sotaa eikä
ttreikka taas puolestaan arioaa, iliiiati joti-
ktiit stitiriiotillaii tiptta, antautua ttiiste-
luun. Mikääti sitiiriioalta ei inyiiskääii ole
halitlliiieii ptikoittaiitatiii Ttirkkia, waikka
hymiä neuwoja ja keskusteluita ei suinkaan
ptiutit suurimaltain puolelta.
Wenäjän retki Turkmeneja wastaan
näyttää nyt päättymäii, koska asujamet
palaamat kotiinsa pakoretkeltääii ja aittati-
tuwat Weiiäjäti mallan alle. Euglantilai-
set kyllä toiwoiwat httwätisttotuisesti, että
ioeiiäläiset olisiwat retkeilleet edetiiitiäskin,
että olisiwat kohdanneet pahiiiipaakin was-
tarintaa ja ehkä wiimein kärsineet tappion.
Tällä kertaa he kuitenkin näyttäwät petty-
iieeii.
Eiiglantilaiset ja boerit Asri-
kassa seisottiat, wiimeisten tietojen mukaan,
ivastatusten ja ratkaisemaa tappelua odo-
tetaan. Mtitta kitinmallista kyllä, kuuluu
myös samalla rauhanehdoititksia tehtäwän
sekä englantilaisten että boerin puolelta.
Suotaioaa olisi, että ratihaa saataisiin toi-
meen, iiitn kaitait kitin boerit iooiwat joi-
takin etuja ioaatia ja ehkä saadakin. Sillä
kitti Engltiiiniti stiuret apujoukot joutuwat
saapuiiitiaii, ott heidän kuitenkin wiimein
latiiiisttiitiitieii, ja silloitt on ivaan armon-
leipä tarjona, joka ei koskaan ole ruitsas.
E ii g l a ii ii i ii parlamentissa iiäyttä-
ioät irlantilaiset tietäinättänsäkiii ttiatkaan-
saattatoati paljon kiusaa ja häpeätäkin eng-
lantilaisille. Nyt on tullut ilmi, että hal-
litus on atitatiitt awata ja tutkia yksityisiä
kirjeitä, pitääkseeii siltnällä irlantilaisten
salawehkeitä, iittitta kun tämä tieto syn-
nytti yleistä htirtitia ja kysymyksiä tehtiin
hallitukselta, itiin saatiin tietää, että wa-
patissa Etiglaiiniii itiaassa löytyy laki, joka
sallii itiin kipeästi ja häpeällisesti loukata
yksityisen wapautta.
—. "
Kiirssit;
Suonieii Pankki Heliuik. 23 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Piettiri 7 p ...... 266: — 258: —— 100:lta r.
Lontoo 9l) p ..... 25: 17 25: — puti-ta ft.
Pttrisi 90 p. 99: 20 98: –
Hanipuri 90 p. 123: 30 122: 60 "
ettnstet:dtmt ..... 207; 50 206: — 100""
Tttkholiitti 3 p" . 139: 10 138: 40
Laiwalista.
S : t N az ai r e, helmik. 7. Altai, Niska, Balti-
iiiore’en.
P etts a c o la, tammik.
Hull’ista.
F o rt M o n r o e, tammik. 27.
lund, Carthagena’sta.
G r e e " o tk, helmik. 16.
24. Finland, Bergman,
John, Wester-
Aitno, Sutitslund, Peii-
sticola’stti.
Lorient, helmik. 8. Lennätin, Sjöroos, Phi-
ladelphia’sta.
Cardiff, helmik. 10. Vega, Lundin, Cagliari.m
Greenock, helmik. 10. Muisto, Hagen, Ge-
ttua’aii.
Cagliari, helmik. 2.
Barcelonasta.
Liwerpool, helitiik. 14. Usko, Herlin, Ferdi-
iiandosta.
Baltimore, ilniati päiwämäärää, John, We-
sterlutid, Carthageniasta.
Dooer, helmik. 12. Ohikulkeniit: Nainta, Pet-
tersoii, Latttoosta Saivannah’iiti.
Ca rdetias, tammik. 25. Giro, Märtettfon,
walmis Loiitoosen.
Darieii, tatitttiik.
hiasta.
Baltimor e, tammik. 31.
walitus Cork’iiit.
Torihintoja.
Tiiriisia. Nisut 34 iti. t. Nisuiauhot 4 in.
leiw. Riikiit 27 tii. tyttiiyri. Ruisjauhot 2
in. teito. Rtiisleipä 2 iii. 40 p. leiw. Rnistnaltaat
1 iii. 20 p. kp. Ohrat 1 tit.6i) p. "leiw. Ohra-
ryynit 1 in. 30 p. tapitti. Kokotiaiset s:mat 1
in. 80 p. kappa. Ohrciset maltaat 210 p. kappa.
sikaurut 1 iti. 40 p. leiw. Kaurajauhot 1 in. 50
p. l. .liattraryynit 1 tii. kappa. Sttriooinattomat
s:mat 1 iii. 20 p. ktippa. Heriteet: wihertät 1 m.
10 p. kappa. Walkoset 90 ni. kappa. Ruskeat 80
p. k. Sekttlaiset 70 p. kappa. Periinat 45 p. kp. 2
tn.30 p. nelikko. P:ritnajauhot 30 pitotila. qu-
rikkaat 2 iti. nelik. tHumttlat 7"; p. naul.
"detalji 8l) p. leiw" puittarpää 21t) p.——l in. leiw.
Oljet 5 ni. kuorni. Silppu 5–i;iu. kuorina. Tuore
naudanliha 4 in. leiw. P.ilioattu s:ina 7 m.
leiw. Tuore lattipttaitliha i; Pal-
Nordetifkiöld, Backman,
13. Waaja, Högman, Ba-
Daginar, Lundelin,
tii. leiw.
ioattii s:nta 8 iti. leiiv. Tnore sianliha 10 tii. leiw.
Wasikat, joutetut6——7 in. leiw. Jtiottantattoiiiat
2 iti. kappale. Ihra "Jil p. "naul "Rot "80 p.
iititila, 1t;—17 ni. leiw" "talonpojan juusto
20 —40 p. kappale. Ktiorimaton ntaito 40p.kaiinu.
Kuorittti 25 p. katitiit. "Piitiiä 20 p. k. .tieriita
3."- p. kort. Willtit l iti. 20 p. n. Miiitatl iti; 75
p. titi. .ituilo tsiip. Kattat 8i) p. kapp" Metsot"tt ni.
vari. Teeret 3 iti. pari. "liityit itupari. ;:anik-
set 80 p. kapp. Jsotiratitoas-eläimenkieli l tii. "tuore
lohi 1 iit. i;i) p. tttittl. "suolattulohi 1 iti. "0 p.
ii. Tnore siitti 40 o. titiula. Otiolaiiien stina
50 p. ittittlti. H.tiiki 20 p. n. "Ahweuet ""1"")p.
n. !viitteet 20 p. naula. "l iti. leiw. Nalikiaiset 7
tii. 100:ltti. Silakat 2 in. leito. 7 iti. nelik. :tuo-
reet hailit "80 p. kapp. Mateettmätt 1 iti. "2;; p.
naitl. Mttit’nntitäti 1 tii. 50 p. tiaul. Matityfet
ltitidttt 5-8 in. toltti. :lliäntyset planktit 85 p".
kappale. .littiisiset laudat 2 iti. ;t"i")—t "m. toltti.
ltuusiset plankiit 70 p. kp. spurtit "0 p. kp.
.titittopäreet 8 m.
:liäisstäsioitrut 35 p. syltä. " "
Sttitintalet i"—t ni.
kuorma. !erma 22 ni. t:ri." "
kuorma. Htilot: .stoiiouset i; ni; kuorma. Man-
tiiset 5 iit. kuorttia. tiutisiset o–4 m. kuorina.
Pajahiilet 6——7 tii. kuorma.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
