Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— §kruununnimismiehen wirkaa Ketniön
piirikunnassa owat hakeneet: kruutiittttti-
misin; Paiittiossa O. Foitgstedt, läiiiiiti ra-
hastoithoitajaii apulainen B. A. Eik, Liedon
kritunttitttiitiisnties E. B. Ekltloiii, tiiaan-
kanslisti A Th. Mörtie ja ylitit. iiiaatikans-
listi Joljtt Hertell.
—— Nordenskiöld’in rahasto tieteellisiä
tutkimusmatkoja inarien, josta jo etiitettkiti
ott mainittu, on nyt perustettu ja kehoitus,
jonka alla iiäeitittie ittotieti hyioiit tunnetun
kansalaiseti itiitteti, ott lähtenyt yleisolle, jota
pyydetiiiitt rahalahjoja aittattiaaii tarkoitusta
warteti, jonka wuoksi keräyslistoja letoitetäiiii
kaikkiitt itiaatttttte osiin" Rahasto annetaan
Sitomeii Tiedcsettran hoidettawaksi ja tar-
koitus on siitä suoda titatka-apitja kotitttai-
sille tiiieltille, jotka joko rupeamat osallisiksi
suurempiin tieteellisiin retkikuntiin taikka
teketoiit tutkimusmatkoja kaitkaiseitipiiii, eten-
kin Eitroopan itlkopitolella oletoiiii seittiti-
hin. Nordeiiskiöldin eläessä, kysytääti joka
kerta hänen mietintöäiisä ja häiiett poikatisa
pidetääit oikeutettuna matka-apua saatttaati
aiwan iiiiiikitin suotualaiset titiehet.
—— Konsertti, joiika lukkari" ja itrkttitis-
tikottlitii oppilaat pitiioät wiime sitiiittititaitta
ioarattoitiain kttiitppatiieiisa hywäksi, oli
lyseon juhlasaliin koonnut wäkeä koko hito-
neeii täyteeti. Sititrin osa kttttlioista kiti-
tenkaan ei ollut meidän ioallassääti,tläisiä
waan n. k. alhaisempaa katisaa, jotka tämän
kautta nyt, iiiitikitiii jo ttioiiesti etiiieiikiti,
näitttiwät suosimansa taiteellisiakin iiatitin-
toja sekä titntetoaiisa itseiisä ioeltooitetuksi
l"ittiiattaitiaan tänkaltaisia hytttiä, i,tleisiä
yrityksiä. Mutta warmaan eiwät wallassää;
tyisetkääit olisi katuneet, jos olisiwatkin lit-
kitisaititttitt olleet lästiä, sillä harwoin täällä
annetaan kiiiartettikottserttitt pareminalla
programniilla eikä tiiyöskään, mitä laulainis:
taitoon tttlee, tämä kotisertti tarwitse häwetä
iiinitteti riititalla. Jos taas katsoittttie sii-
hen aikaati, ittiiikä tiätität laulajat owat
oppia käyneet, sekä että heillä, koitlitiiii titl-
lessaan, ei ole ollut sititrta tietoja, itiin
etiitue woi olla ihmettelemättä sitä sititrta
taitoa ja hartautta asiaansa, jota he laitla-
essansa osoittiwat. Soittattiistaitoansa he
näyttiwät ioaan yhdessä kappaleessa, tnittta
sekin jo todisti, että heidän edistytttisensä
tässäkiit kohdeti oit yhtä sitttri kitin laitlitssa.
Laitsuinme "sentähden toiwomme, että itsein-
kin saisiinitte kuulla heidän lauluansa ja
soittonsa.
— Kuollttt. Wiiitte lauantain ehtoopito-
lella kuoli täällä aitioastaatt inuutatnan
tuttuin sairastettuattsa etit. kattppias, maa-
kamestari KristianFredrik Bernstedt
66 ikäioitodessaait. Kuudentoista wuotiaana
itieni ioainaja kattppapalioelitkseeti ja ioiioiina
1845 rupesi hän omatakeiseen kaitppaaii,
joiika hän kuitenkin jo wuonna 1858 lopetti.
Sitteintnin ott hän ollut wirktia tekeioäiiä
neuioostitiehenä ja toaakaitiestarina, joka
wiime iittiinittu hänellä oli haminamestari-
wiran ohessa. Waiiiajan niielityöhön kitit-
lui Turun kaupungin historian tutkiminen
ja — ilman ennustus" Hän olikin tällä
paikkakunnalla ja laweaititiiallakiit tuiinettit
"ilma-ennustajan" nimellä. Wuosina 185:;
—56 riehuman ttäitiaiseii sodan aikaini sai
mainuja kitltaitiitalin kannettomaksi S:t Ait-
iiait ritarikunnaii nauhassa. Häntä kaipaa
lähiitiiä iäkäs äiti ja weljen lapset
(S. T;)
– Kansakoulitnopettaja täkäläisessä
ruotsalaisessa ylikansakoulussa A. H. G r titi-
bohiti kitoli täällä totiaie maanantaina 29
muodeit ikäiseitä. Kaitpungissa syittytieeiiä,
oli maittaja w. 1870 tullut ylioppiltiaksi
ja wuodesta 1873 tehnyt työtä ekansakou-
lussa sekä wuodesta 1877 ollut "Abo Pos-
ten’in toimituksessa, jonka ioastttittialaiseksi
toimittajaksi hän tänä witoutta oli ritiiteti-
niit.
—— "j- .Kiritrgian professori yliopistossamme,
waltionettwos Jaakko August Estlander
ott, kiiteti H. D. tietää, 5() wuoden tässä
kuollitt kankana etelätttailla, Messiinassa,
ittihiii hän wiime syksynä oli lähtettyt pa-
rantiusta heikolle terweydelleeti haketttaait.
—— Turttu teaterihuotte on palautit.
Wiime tiiaaiiantaitia k:lo 11 yöllä alkoi tämä
kauhea palo rakennuksen pihanpuolisessa
osassa ja ennetikuin apiiuii jouduttiin ryli-
tyniään oli toalkea täydessä ioallassit itte
teateriit sisustassa, jok-.i myöskin paloi ituil-
latt atitioksi raunioksi, jossa ei iiittitta ole
jälellä kitiii jylhät kiiviitittitrit. Walkealta
jotensakin säilytetyksi saatiin aitioastaait ne
rakennukseii alikerrassa olewat huoneet, jotka
otvat toria ja Erikiiikatna kohden, waikka
tietysti saiigett turmeltuneessa tilassa. Wie-
ressä olewa uusi kiivirakennus Erikittkadtin
tvarrella syttyi myös palamaan, mutta
walkea ei kttiteiikaan päässyt tithojaan teke-
tttäätt tnititalla kitin ullakossa jti muutamassa
huoneessa ylikerrassa. Tttlipalo kesti
läpi koko yöti aitta aamupuoleen saakka ja
sitten toteläkiii kyti walkeitta koko tiistai-
päitoäii, niin että ehtoopuolella, tuulen yl-
lyttitä, se taaskin leimahti ilmituleksi ja pa-
lomerkkiä antiettiitt. Mttittattiait ttitiniti
perästä oli kititeiikin kaikki satiiiiiittettu.
Palauitt rakennus ynnä sen sisitstits kitti-
litit olewan wakuutettu kaupunkien yleisessa
paloittakuutusyhtiössä 130,000 tnarkasta ja
raioititolaii etuännäti roittoa Aiidersenitt
irtain ottiaisiitts 10,000 m:sta "Sioerige”—
tiintisessä palomakitittusyhtiössä.
Tulen ijkkittäiiien syttyminen ja kotoa pak-
kaiten tekiioät sekti sammuttamisen että ta-
ioartiiti pelastamisen sangen ioaikeaksi. Mi-
tääti ihinishenkeä ei kititeitkaaii hukkunut,
iiiittkiiiit htihiit kaupnngissa kertoioai, toaikka
erään miehen täytyi heittäytyä ylikerrasta
alas; ttiittta hiinkin pääsi eheänä titosta il-
itiatuatkastaait, kun iiäet saipittoa seiliin,
jolla alhaalla olemat ottiwat häntä wastaan
— Tilittteko suonialaiselle teaterille tnl-
leista rahalahjoista, joiika johtokunta oti
julaissut tämän kiinti 2 p., iiäyttiiä ra-
hoja kokoontuneen 36,1!)7 in. 81 p.
— Runeberttin runoelmia oit äsken il-
ntaittititut -Hollannin kielellä. -
—— Kiwuloistuts kaupungissa. Metiiieellä
ioijkolla sairasti toatsa- ja sitoliköhää
9 h. kitrkkuköhää 221). riiitaköhää
24 h. ja ioilutaittia 7 henkeä.
— "Met-imaskttsta, maalisk. 2 p, kir;
jaitetaan: Seitrakitittaait on tilattit 5l) kap-
paletta Uitden katekismon ehdoitusta, josta
jo on tarkastusta pidetty. uuden ioirsi-
kirjan ehdoitttksia tuli settrakitiitaan wiime
syksynä 132 kappaletta. Sanotitalehtiä ott
tilatttt sama määrä kuiit wiime iottoiitia-
kin, nitnittäin: Saiiomia Titritsta 13, Au-
raa 14, Lähetys-Sanoiiiia 8, Nttorukaista
5", Saiian-Saattajaa 8, Kyläkirjastott ku-
ioalehteä 10 ja Alio Posteii 1 kappale.
0,- e"
i)- o"-
(Lähetetty).
— Mttutatua saita Turun Tnoiiiiokir-
kosta. Aikoinitkseni olisi ottaa puheeksi
tttitittaitia seikka wanhan Tttoiniokirkkoitittte
oloista. .tkaupuitkimme asukkaat kaikki ehkä
tietäioät, että kirkkomme penkit aina myy-
dään tawallista maksoa wastaan. Mutta
riittämätkö ne jokaiselle perhekittinalle, jos
ehkä waroja olisiki niitä ostaa, siitä epäi-
leit, sillä useasti oleit pyytäiiyt ostaii sa-
nottitja penkkejä eli awaiuieii iiiiheti, waati
aina olen saaiiut wastauksen, että kaikki
owat ittyydyt. Siis sitti sitttri osa kan-
sasta seisoit sett ajan, kitiit kirkossa ollaan,
jos ott peitkeissä tilaa tahi ei, sillä monesti
oleit hawainnut, että on itsea penkki, jossa
ott korkeintaan kolitte tahi neljä henkilöä,
ja ioäliiit ei aittoatakaaii, itiittta kititettkaait
ei näihin itiitita lasketa kititi tie, jotlla on
osaa tiithitt, jos he sitten tulewat kirkkooti
kerran tai kaksi wuodessa. Tahdoii kertoa
erääii tapauksen, joka selwemttiin iiäyttää
asian laaditit: oli eräs pyhäaaitiu, kitit as-
tuin wanhaan tuotttiokirkkooitiiite, jossa
sttottialaiiieii aamusaarna olii alkaatitassa
ja ioäkeä oli saapunut tawallista etiätitttiäti,
jonka wiioksi minäkin päittiin hiipiä ylös
parioelle. Olihan täälläkiit runsaasti ioä-
keä, waan sain minä kititeitkitt littoait sei-
soa pylwääii nojalla. Erittäiiikitt etupenkki
oli aitoait täpö täyiiiiä ja yhä enemmän
titltoaili sisääit. Mutta initäs, kitti ei
enään ettetnpää sisiille tiiahtitiiitt, itiin ttoitsi
kapina eli kiista iiäideit kesken ja jokaiiieti
sattoi itsellätisä olewan osaa peitkissä. Mut-
ta oliko itiin? Kitit yhä edelleen napistiin,
iiiiii samassa hawaittiin, että oli outo
ntullikiit karjassa, joten tämä sai kitti sai-
kin luwan asettaa itsetisä ttlos peitkistii.
Wäen paljottdeii tähden hän ei taitiiiitt
owesta titlla, siis hädissäiin hypätä loika-
hutti mies parka yli penkkiaidan lähellä
olewaan peitkkiiii, "jossa hän sitteii sai iotet-
tiiä lopuit aikaa aitoait alakitloisetia. Mut-
ta eikö olisi sopitoaittpaa, että jokaisella
olisi yhtäläiiieit osa penkeissä, itiin ylhäi-
sillä kuin alhaisillakin, ja siis nykyinen
myymistapa olisi pois jätettätoä. Se pie-
ni rahasitittttta, ttiikii siten satidaaii, tooisi
kolehdilla tai jollotti itittttlla tawalla koota.
Waaii tämän asiat! atittait yleisön iitietit-
täioäksi. Ftititsaltiitieit.
W ä hän selity ii stä. Tietiiiiksem-
me aioataaii kaikki penkit kohta etiiieti saar-
natt alkua, jotett kaikki saannit istitiiipaik-
koja, itiin pitkälle kttitt piisaa. Siteii "ei
kititenkaait senlaisia selkaitksia, kiitit lähet-
täjii kertoo, tooi wälttää. Toitit.
—— suomenkielisen kansantajuisen lueti-
nott pitää ensi pyhättä k:lo 5 j. pp. ta-
wallisessa paikassa tohtori "A. W. Jahns-
soit. Aitie: Jitutalaiset.
—— Kottktn-ssi- ja perianönlttowultts-ha-
keit-uksen owat kauppias Fredrik Ostoald
Grönlundin oikeudenomistajat jättäiteet
raastttioan oikeuteen; waroja on 1219 ttt
82 p. sekä welkaa 2077 iti. 65 p.
(S. T.)
—" .sitaisit-ikko. Naittitalainen, kauppias
H. Osttiiaii’iit omistama, "Heltiii"-laiwa
ott ttiyrskitssä tämän kitittt 2 p:itä joutu-
nut täydelliseeti haaksirikkoon Jrlaniiiii ete-
läraiittikolla, lähellä Qiieenstotiinia. Wä-
estö oit pelastitiiut. Laitoa oli wakuutettu
Turun läätiiit yksityisessii ttieritoakitutus-
yhtiössä 20,000 ittarkasta. (U. S.)
– llitsikanpuuki, titaaliskititti 7 p. 1881.
Kaitsallisteit rientojen ja kansalliseit mieli-
alati tärkeitttpäiiä heitkiiit herättäjätiii toito-
sisatojett uinailemisesta ja kansallishengen
holhojana, sett kehittäjättä ja kastoattajttna
ott etitpäässä ollitt ja ioieläkiti ott sano-"
ttiakirjallistttts sekit kansakoulut ja kattsaii-
kirjastot, sittemmin myös lukusalit. Mutta
jos oiotit tällaiset yritykset ja laitokset kait-
sallista mieltä herättäneet henkiin, niin on
sama kaitsalliitett ttiieli wuorostansa tuot-
tanut hedeltiiiiiäiisä jitttri näitä samoja kan-
sallisia laitoksia, Kaikkialla, missä kansalli-
nen tnieli ott enemmän woittanut alaa,
siellä iiäittätkin kitkostaioat; missä ei, siellä
ne wielä riittitioat. Ne otoat seittähdeii
myös pidettäioinä jonkinmoisina kansallis-
hengen ltarotnietereiiia eli pitiitareina, jotka
jotenkin täsiiiälleeti sanowat,ininkä painoi-
tieti se oit; ja semmoisiksi ne jo oioat ylei-
sesti tunnustetutkin; Uteiiaisuits ioiekotte-
lee katsomaan, mitä tuo puntari tietää
meidän kaitpitttgistatitme.
Mitä ensitt tulee sattontakirjallisunteett,
itiin täytyy suoraati ottiistaa, että ’tiusikait-
piitiki oii ehkä ttiaattittte aittoa kattpttiiki,
jolla oit lähes 4,000 asukasta (katso Ait-
raii n:o 9) ioaait ei oittaa satiottialehteä.
Täintnöiseit perustaminen oit kuiteitkiti ol-
litt kysytttyksett alaisena, se olkooii meille
lohdutukseksi, jo itseat wuodet; ittittta iitil-
loiit oit httottiattit syyksi toimittaja-tooi-
ttiaitt riittäitiättöttiyys, milloin "huonot
ajat" saatteet syyti niskoillensa, milloin
taas oit kielikysymys ollut esteeiiä: ruotsa-
laista ei ole woitit perttstita noille 573
ruotsinkieliselle asitkkaalle, jotkti ioäkilukittait-
lujen ittitkaati kaupungissa löytyy, (näihin
ehkä jo luettuna kaikki, jotka ioaait osaa-
ioat senkin ioerrait ritotsia kttiti "ku taak"
ja "ha stoor te tilI") — ja siiotnalaista
ei tahdottit peritstaa. Milloitt taas on
toäitetty, että "sittekös wasta oikein soitet-
taisiiit isolla kellolla kaikki kaupungin asiat
ja toittiet julki koko titailiitalle", ja" sepii
wasta oli kaithistitttaioaa. Se se itaitla
olikiti, joka ioeti. Mutta olisiko todellakiti
maarit niin sttiiri, kiitti luuletellaan? Koet-
tatieehatt täällä joka mies ajaa yhteistä,
taikka ainakin otttait kaupungin parasta,
tititett ioaatt yttiiitärtää. Monta hytoettä
täällä kukoistaa. Eiköhän täällii olla esitti.
auliita ehkä enemmän kitin yhdessäkiiäii
iiittiissa kaupungissa itiaassaiiiiiie, täällä
jossa tttskiii sitä wiikkoa kitlitit umpeen, joiika
kitlttessa ei kerättäisi waroja johotikin hy.-
iitääti tarkoitukseen? Ttiikktt ioallitseeko ja
tapahtititko täällä mitka enettttitäit tiioititta-
ioaa, kuin tiiititalla ttinassatnitie. Sitä ett
eitsinkääti usko. Pikettiiuin uskon, että titoitt-
ttioitieti arkuus ott ioaait ivauhoillaan olemi-
setiheikkoheriiioisitittta. Mutta olkoott iititii
oit, otollinen aika oit kttiteiikiii saatiut lui-
kahtaa käsistäitittie ja iiykyääii olisi sano:
malehti-yrltys, aittakiti tuottawaisitu-
den katittalta katsoeti, poikamaisuutta.
Barotiieterilla ei ole halua tiottsta.
Mutta titleehaii tänne sanomalehtiä kititeii-
kiti: Dagltladeja, Abo Utiderrättelseria ja
ntuita liladejti kokit kantaittits. —— Baro-
ttieteri osoittaa kiitti osoittaakin tittittettita
lilteraaliett kaittaa eli 0-pistettä. —— Itt sitte
tulee tänne myös suomalaisia saitottialeh-
tiä eikä niitä niin wähän tulekkaan, erit-
tiiiit Aitraa ja Satioittia Turitsta; ittittta
myös Suotitetarta, Waltoojaa, tlitläkirjaö’-
toit kutitalehteä, .tlitliikirjastoa, Stitakitntaa,
Hätneen Siinomia, Tapiota j. n. e. tulee
täittie. — Baroiiieteri pikkasen nousee.
(Ialk)
— Sttotii. §kirjallisitttdett Setiratt koko-
uksessa t. k. 2 p. päätettiiii edelleenkin jat-
kaa sitä satitjett keräystä, johoit seura joit-"
liikunti kokouksessa to. 1875; tehdyn pää-
tökseit tiutkaan oli ryhtytiyt.
liokunnan wastaits keis. senatin seuralle
teketnääti kysytttykseeti Ruotsin ja Norjan
hallitttksett Wettäjän titittisteristölle tekeittän
ehdoituksen johdosta mainittujen itlkoioalti-
oiden ja Suotnett kirjailijaitt kansainwäli-
sestä muistus-oikeuden sitojeletttisesta. Wa-
liokitituait atitaitta wastaus sisälsi seuraa-
wat iieljä ehdoitusta:
" 1) että sitottialaiselle kirjailijalle Ritot-
tissit ja Norjassa sekä ruotsalaiselle tahi
norjalaiselle Sitotttessa annetaan samaa
suojelusta jälkipainatnista toastaait kuin
kittikitt itiaaii oitiille kansalaisille;
2) ettii kääntiöksistä Ruotsin ja Suo-
iiieti kielien wälillä kaikissa ttniissa atinet-
taisiin saitta suojelus kitin jälkipainami-
testa; .
3) että sopitituksessa inäärättäisiitt wii-
den toiiodeit suojelus kaikesta muusta kään-
tätiiisestä;
4) että tiiaiiiittit suojelus kaikissa ittaissa
ulotettaisiitt itiitideiikitt titaideu kirjailijoille.
Runouswaliokitiiiiati puolesta luki lehtori
lövdetihjelitt tttaitiititit waliokitttiian laitsuit-
ttoii hra Parttiasen palkititoa ivarteii sisääii
jätetyistä kilpakirjoitttksista. Palkittawaksi
ehdoitteli maltokunta "Mitrtowarkaus" ni-
itiiseii, Wiljan teketiiäit 5-ttäytöksisett näy-.
teltitän.
Maisteri Altnberg’in jo wiime kokouk-
sessa tekettiästä esityksestä päätti settra yksi-
mielisesti kutsua toht. I. Szinnyein Unka-
rissa kirjeettwaihtaja-jäsenekseeti.
Lasteiiopettaja N. Karjalaitteit Palta-
titossa oli seuralle lähettäiiyt pari kolttte
lehteä sattanlaskitja sekä iitaist. Salmeii ja
yliopp. Blottistedt kuitipikitt sanakokoelman
Löniirotin saitakirjatt lisäwihkoa ioartett.
(U. S.)
—— Yleisen kansakoulu-onettajakokotiksett
4kustannuksien suorittamiseksi, joka kokoiis
kotiltttoiiiteit ylihallititkseti toimesta tänä
tottoiiiia pidetäätt, sekä aioitksi ttiille kan-
sakoulu-opettajille, jotka eiwät itse jaksa
iitaksaa titatkatitisa kokouspaikkaan, oit keis.
senati tnääräittiyt yhteensä 4,000 markkaa.
Polijoisittaiden yhdyspankki tulee,
kitteit H. D. kertoo, ttiiittie toitodeit osititte-
na jakaiitaaii s:t/"0 prosettttia. Patikin
woitto" lienee 604,000 S.iit,
— Oikaistt. T. S. oikaisee ilitioitttk-
sensa Tatnpereeit yksityislyseolle annetuista
lahjoista itiin, että 500 tti-.irkatt laltjaii oli
aittanitt hra M. Heliti ja hra Tirkkonen
myös littoaiitittt stitiiaa tarkoitusta ioarten
500, joteti aiotiiit koulittt warat tekeioät
jo noin 2,lt00 markkaa.
" tlielilttokkaineti korkeautpi tyttökottltt,
joka piiäasiallisesti ylläpidettäisiiit litkukau-
sittiaksitilla, oit päätetty perustaa Wiipu-
riitt ensi" syksynä.
tilseweiioollisuiis. Koska woidaan
laskea, että keskitiiääritt yksi prosentti tiiaam-
tite asitkkaista oit aseioeltoollisitits-iiissä,
iiottsee tiiideti litkit iioiit 20,000:eeit. Wiir-
mundella-ei iooi määrätä niiden litktta,
jotka syystä tahi toisestti wapaittetaan ase-
ioeltoollisnudesta. Oii kumminkin ttiahdol-
lista, ettii tämä litkit iiottsee 50 "/", totir-
sittkiti kitti lititllaatt, että rittitatt letoeyden
suhde rutitttiiit pituuteen oii laskettu kowin
suureksi. Ios tiiteit jäisi 10,000 itiiestä
sotapalwelukseen, ttiiit tulisi resertoiiti wuo-
sittain 8,000 iiiiestä (paitse niitä, joiden
palttielns-aik-.i marssimisessa wäessä loppuuj.
§loska jokaiseii tulee 3 toitotetut ottaa osaa
tiittiäii harjoituksiin, tulee tämän laskiin
iiiitkaati itoitt 25,lt00 itiiestä wuosittain
kittsitttatoaksi resertoitt 32 kampanian har-
joituksiin. Eri ikäwuotiset titletoat lutilta-
masti näissä harjoituksissa harjoitteleitiaait
erillänsä. (H. S.)
— Kotisattsatitjett keräämiseksi oti Sitoina-
laiseti ttirjallisitttdeit Seura täiiääti titäii-
riiiinyt kolmensadan (30l)) iita r-
ka ii sititruiseii titatkarah ati, joka oit
halullisten haettaioatia eittien ttiletiiait huh-
tikttitti 6:ttti päimää. .lkeräystyä iiii toi-
tttitettaioatia Päijänteeti ja Saimaan ioiili-
sillä seuduilla taikka Etelä-Hiittiee"ssij, joista
paikoista keräilijäit siis tulee iotilitit joitt-
pikitiiipi sekit anomuksessaan walitsettiatisa
ilttioittaa. Siiditt oioat piitterille pitit-
tatoat seit paikkakutinan iniirteeit nou-
dattattialla, jostct ne saadaan. Pikaktrjoi-
tuksen taito olisi keräilijässä suuresti suo-
tawa. Ios syntynyt kokoelma hawaitaan
hittoin artitokkaaksi ja paljon aikaa mietteeksi,
ott Seitrti walmis sitti erittain palkitse-
iitaati. "Wiratt puolesta:
F. W. §liothstetn
Sotilas-asia. Tähän saakka epä-
ioariiia kysyittys, ittitett esitykset Sitotnett
sotawäkeä koskemista koitteitta-asioista owat
Luettiiit toiitite kokouksessa asetetiut ioa-
tehtätoät, lienee nyt ratkaistu siteit, ettii
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
