Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
titisuuksia osoittamien esineitten y. iti. ke-
räileminen ja säilyttäiniiien.
Kaikeit harrastatniiteii, mikä ivoi
kansan siwistystä edistää, niinkuin esitit.
kansantajuisten luentojen toimittaminen
kaupungissa ja maaseurakunnissa, lukusalien
ja kansankirjastojen aikitan saaiiiiiteit y. in
– Wiiputslti juotualaisen yksityislyseon
jvhtokitnta oit keis. senatilta pyytäityt ival-
tion apua mainitulle opistolle. Senati ott
maatintit koulunemuoston latisuntoa asiasta
ja koulun tarpeellisiitidesta. Niiii kerioo
Ilin.
—— Ylioppilaskiiitia Helsingissä on päät-
tänyt miehissä käydä "yliopiston kaitslerin
asunnolle ja puheenjohtajansa kautta pyy-
tää !varakansleria ilmoittamaan tunteitansa
H. M. Keisarille kauhean surmatapauksen
johdosta,
—— söylälty waltiopäiwä-auotntis. Wii-
me witltiopäitväiti tekemiin anomuksen krtiu-
nunniinisiniesteit aseman pariiittainisesta
kuultut Keii. Yiajesteeti, kuten H. D. tietää,
hyljänneeit.
Oiineiiomiiiis raittatiellä. Täuiän
kuun 3 p., kun rata-päällysinies W. Ta-
berman" ratamahti M. Lillströiu’in kanssa
noin k:lo 6 j. pp. päiwätyöiisä päätettyä
Kyrön asemalta dressinillä kiilkiwat Kyrön
ja Loiinaatt asemien wälillä oletvaaii wah-
tititpaait, pysähtyiwät he Kyrön aseman
lähellä oleivalle tielle, jonka poikki jutta
kulkee, ja jättäeii dressiiiin radalle, poikkeusi-
wat he läheiseeii kestikiewariin, jossa joi-
wat itsensa juotviiksiin. Wiiait dressitiin
omistajitii käskystä oli se noudetut radalta,
joten Talterman ja Lillströin tnyöheiiiiniii
illalla kestikietvari—:";ta jalkaisin saiwat palata
aseinalle. Täältä lähti Taberman !uivatta
ajamaan kotiin, ivanit matkalla ajoi Fors-
fasta ttilewa yliiitääräitien jutta häiien ylitse
sillä seurauksella, että miesparka heti heitti
hettkensä. (F. A. T.)
—–— Kitinmallinen hengen pelastiis. Häin.
kertoo: Mikkelin läänin lasaretissa tapahtui
hiljakkoin, ettii nokikolarit käivitvät saiviitor-
"wia perkiiaiiiassa. Iokit tunti jälkeenpäin,
kitit liiultiiit heidän jo iiieitneeii pöis, teh-
tiin ivalkea pesään. Se oli palanut jo het-
ken aikaa, kun eräs mainioihminen itteni
jollekulle asialle rakennuksen ylikertaan, jossa
ei mititteii ihmisiiä ollut. Hän kttttli ruiku-
tuksen seiiiästä tahi kakeluunista, ja lapsen
ääiieii, jokit rttkoili että tultaisiiti hänen
aptttiiisa taikka kuiniitinkiti että ivalkea sani-
tnittettaisiin. Pikku nokikolari oli tarttunut
ahtaaseit sawtttortveen itiin kowasti kiinni,
ettei päässyt ylös eikä alas. Waitiio iiieiti
hakeiitaait apua; ittalkea sammutettiin ja
pikkit sutari kaiutettiin pois iitititria särke-
tnällä waarallisesta asemastansa. Ellei
waimo olisi osunut iiteiieiiiäiiii huoneen
ylikertaan, olisi pojait täytynyt surkeasti
saivttsttta ja paisttia.
— Yliii wielä ruoisalaisia kirjoituksia
suomalaisiin seurakuntiin. Kitntakokouksessa
Orihwedellä 22 p:itä Heliiiikuttta oli taasen
kitmitieksittaivaita Ruoiveden kihlakunnan
kruunitnivottdin lähettäinä ruotsalainen ote
Hämeeu lääninhallitttksen atitaiiiasta pää-
töksestä, joka koski kestikiewarieti iiiitttttoa.
Litonnollisesti ei umpi-suomalainen kuittial-
lis-hallitus tästä rahtuakaan ytniuärtänyt;
Asianotuaiset ivirastot ja yksityiset wirka-
iniehet pitätvät ehkä ruotsalaisia ivirkakir-
joituksiansa ivälttätiiättöiiiiitä isänmaan
"säännölliselle edistyniiselle;”, koska eiwät
herkeä niitä lähettelemästä. Eiköhän toki
jo liette aika ltioptta mokomasta laittomuu-
desta? (U. S.)
—– Yhä waan ruotsiii kieltä. "Kaiku"
kertoo: Oulitn iiiaasetiraktiiitii, joka on iiitt-
pisitonialainen, sai äskettäiit tiseita paperi-
arkkia käsittäwäit laskiiit kominisfiouitnaa-
tnittari E. A. Leisten’ille tulemasta palkki-
osta, hänen toimittamistaan maamittaus-
töistä wuosina 1875, 1877, 1878 1879
ja 1880, —— kaikki Ruotsiii kielellä. Jos
emitie wäärin ole yiiititärtiiiieet tkeis. itse-
tusta heliiiikittiit 20 p:llä 1865, on hra
Leisteit, joka wirkaansa astui iv. 1877,
suorastaan ivelwollinen sttoiitalaisille kun-
nille toimittamaan sttotiialaisia papereita.
— Kolitie päimää eittien keisari "kiiek-
sander !lisen kuoleitiaa antoi H. ivalinja,
kiiteit ""S:t Peterslt. .tåeit.”” kertoo, tohtori
Botkinille erään rasian, joka sisälsi pille-
reitä ja oli tttllitt §keisarille postissa Pari-
sistii. Kun thkiti kotoitaiisa otti pois seit
nauhan, jvkit oli sidottii rasian ympäri,
kuului paiiiatts. Tutkittaessa hatvaittiiit,
ettii pillerit oliwat ankarasti ivitikitttiiivaa
räjähdye-ainetta, jonka oli iiiäärä räjähtää,
kun nauha otettiin pois. "Pillerit oliwat
muka, kuten rasian kannessa olewa kirjoi-
tus osoitti, käytettäwät hengen—ahdistusta
ja säilöstystä wastaan, ja oliwat muka
tohtori Jusiin tekeinät Parisissa.
Suomalaisesta Wirsikirjasta.
III.
(Iatkoa n:o 10:eeit.)
Siirrymiue nyt tarkastamaan Pääsiäis
ja Heluntai sarjaan kuuluwia tvirsiä. Mitä
tuo pitkä opetuswirsi 141 pettua meille Kris-
tuksen piinasta ja kuoletnasta, sen seliitettiinin
ja helponunin opimme ahteista. Ehdoitus
onkin syystä asettanut uttdeit kauttiin wirren
sen siaan. W. 142 oit korjauksesta titllui
hywin somaksi. W. 143 on jätetty pois.
Sijaanon tehty kaksi liikuttatvaista wirttä.
Uitsi oti 144; Korjattu on 145 ja nyt war-
sin kaunis. Wirsi 147 on kepeällä kädellä
korjattit. erjaainata olisi w:säö saaitut
ollanäiiiätkin rimit: "Siitä olet tii-rtvanan,
Koska tuleti tuonelaan" Se ei mieles-
täiiiiiie ole paraitttinitt tällaisestit korjauk-
sesta: "Sä iviel olet tiirtvatian Asunnoissa
tuoiielanii; eihäit kristitttj jää tuonelan
asuntoihin, ei kutittiiiiikaan sen jälkeen kuin
w:sä 6 satiotaan. Sanau "tuonelaan" ehkä
sopisi muuttaa sanaan "kuoleiiiaan," sillä
sitä merkitsee tässä saita tuottela, eikä tuo-
nelan iitajaa eli asuntoa. W. 148 on
kepeällä kädellä korjattu, ttitttta tämä kor-
jaiis w:sä 4, "Siks’ "et’ ilohos tuitit saisit"
oit inielestäni ruina, sentähden että.siiheit
on soivitettii stiotta niin itiotttit katkottiin
saitaa: "siks," et’" "iitun" (itiinitii), ka:i-
iiiiininalta soi korwissaiti tuo riivi ivauhassa
putvttssansa: "Ettäs mua iloittaisit," taikka:
"Ettäs kuiiiiiaati iiittn saisit". — Sopi-
watiipi ott tiiielestäiiuue sanoa: "Ja ristin
alla atittele," kuin: "Ia ristiii alla siiojele,"
iv. 149 iv. 3, itiiiikitiii Ehdoitus tahtoo.
Nisti iiäethäit on raskas kuorina ja sitä
kitittaiiiaatt tarwitaan tehokasta apua, eikä
paljaastaan sitojaa, sen werhossa itse tepas-
tellakseiniiie ristimme kaussa. Wirressä
150 soisiitiine iv. 1 kitulitwaii näin: "Ah
surit stiitr, ktiiti iiäen jitur Iutnalan Pojaii,
ainoon, Häiieit juiirikuivitnsa Alla pilkan,
wainotr" w:sä 8 on tarpeettomasti käytetty
katkottuja saitoja. Ne wälttäisi jos kirjoi-
tettaisiin: "Kitoleinata Kristuksen Uskoin
itiuisttttella.”” W. 151 on hywin outiis-
tuiiut. Kolinannen ivärsyit loppiiritvit
lititleiiinie kuitenkin tuleivan seliveitiittiksi,
jos ne saisiwat kuulua Lönnrothin ntu-
kaait näin: "oi woi, kiiviin ttiskaa, Ah-
distitsta, Werisaunaa’, Woi kitiit syn-
tin’ paljon paiiiaai" Täinä muutos olisi
paremmin ivanliat! wirren mukainen. Hy-
wäksytään se. Kaiikealta sotivat iv. 152
w:sä 4 itäiität sanat: "Täyttyi aika, Löytyi
paikka Tahdost"”. Siitä ei saa tolkktia
mikä paikkit" Uitdessa tvirressä 152 b. ott
iv. 2 loppupuoli kohden epäselivä. Ojet-
takooii se Löiinrotin iititkaait näin: "Mutta
keitpä iiiaailiitassa Katsoo rakkaudessa Wiha-
iniestänsäkiii puoleen, Heidäti tiihteiis kärsii,
kuoleei" Ehdoitttksessa on laittajan mieli
puolittain tätä päiit tvastaitieit, taikka saat-
taa niinkin olla, ettemme ole oikeiit käsit-
täiiet seit työlästä lause rakennusta Eh-
doittts sanoo näin: "Joku tvihaajallekkin
kostaa teoin laupe’in: Mut ivaait Jesiis
kuolooit läksi Wihaiuiestens autuudeksi"
Tämä itttsi wirsi oit muuten mitä kauniini-
pia. W. 153 on itusi ja seit liitteeiiii ott
myös itiisi, aiivitti kituiiis wirit. Kristitk-
sen haittaamisesta ott koliiie ivirttä. Wanha
154 korjattuja kaksi kiitttiista tiutta liitteetiii.
— Pääsiäis wirsi 155 ott itusi ja initkaiva.
Kuiit Jestts itoiisetiiisessaitsa kuolleista astuit
kuninkuuteensa olisi sentähden iv. 1 toiseit
ritviii tariviiiiiitt kuititta: "kuningitst kiit-
täiii kullaista" taikka "iiiahtaivaa" ja iv. 9
wapahtajan "Iesus tiititi olla uinutettuna
suitiasta syystä Kristns tiiiueksi. Wirreu
liite 1.55 l; ott ruotsista suomennos. Sitttii
"soit" iv. 1 oit ivartiiaaiiki painoivirlte,
seit pitäisi ktiitititiitkiit olla "sait." .Wiiiiii-
sessä ivärsyssi’i rukoillaan: "Suv meidän
elää, ktiolla, Oi ""Iesus, seiirassas.” Tätuä
rukous ott itiiihdvton; sillä Jesukseit seurassa
ei ivoi kukaan enää kuolla. Se oli ruö-
iviireiit osa ristinpuussa. 28. 15l"; oit piil-
jon kvrjiitttt. V:fä 2 pahoittaa meitä tuo
rumaksi lyhennetty saita "ol." Eikii sopisi
hiitkait korjata wärsyä näin: "Kun synti
ineidät saastuttaa Jo kaikki oli saanut"
:liitutiu tähden tulisi toinenki riivi korjat-
taiuaksi: "Maan päällä kenkään tainut"
Wiiiueisestä ivärsystä ott ittielestäinme kittis-
liiiiietiivos Lönnrotin korjaits sopiwatitpi.
Se kiitilutt näin: "Hän antaa leiwän ina-
kiait Nyt elätellä meitä, Siis tvanhatt
hapantaikinan Me mahdamme jo heittää”;
loppu wärsyä Ehdoituksen mukaan. W.
157 on itusi, suomennos P" Gerhardiit
saksalaisesta. W 5:sä ei iniellytä itieitä
tämä lause: "Sä kitolla rinnallas— inun
suot.” Hänen rinnallaiisa kuoli ryöiväri,
ei ktikaaii inuit. Siaan sopisi sanoa joko
"helmassas/" tirikka "rinnoillas” W. 158
ott uusi; w:sä 4 tarwitsis saua" oltiin" muut-
taa sanaksi "oliinm’," ja saua "päästiin"
sanaksi "pääsitntti’ " Katkotttt sana "orjiin’"
w:sä 5 tekee lauseen epäseliväksi. Wärsyä
sopisi Löniirothin tawalla laulaa: "Pime-
yden teimme töitä lkantain orjan ijestä."”
Watthaa ivirttä, 9i:o 158, waikka utisikiit
on sangen hywä, ttileiiiine kauioait kaipaa-
iitaait. Uitsi wirsi 153) oit ihana. Ruuia
on sana "Luj" iv. 2. W. 160 on uusi
ja sangen mukiiiva. Uitsi iv. 161 on sekä
tarpeellineit oleutaati Wirsikirjassa että hy-
wäkiii. W. 162 oit uusi. W. 163 on
wanha korjattuna. Täiiiäit wirren liitteenä
ott itusi, myöskin sowelias. Wirsi 164 oit
uttsi ja hywä W. 165 on korjattu. Sa-
mate iiiyös iv. 166. Näiii on siis suurin
osa Pääsiäis-ivit siä ihitii ititsia ja kelwol-
liseittiiiat wanhoista otvat saatteet tarpeel-
lisen ruokon. Nyt ei tarwitse siis papin
Pääsiäispäiivänä surra, tnitä tvirsiä kirkossa
weisattiiisiiii. Nyt oit ivaraa ivalika, sillä
kaikki oivat kauitiita ja laulettaivia. W.
167 ott uttsi. W. 168 on hywin korjattu.
Seit liitteeitä ott kaitiiis itusi wirsi. W.
169 on tiusi. W. 170 oit korjattu. Sen
liitteeitä on tiusi suomennettu wirsi. He-
luntai ivirret 171 ja 172 owat itiisia.
Wirrestä 173 oleititiie eitiieii pithttiieet.
.llorjatttt on wirsiä 174—177. W. 178
on uusi, 179 kvrjattii ja sihen lisätty kaksi
ttittta. Uitsia owat ivirret 180 ja 181
sekä tämän kaksi lisä ivirttä. Niitä etuine
woi kuoroa. Entiiieit kattnis wirsi 182
on kepeällä kädellä korjattit. Kolminaisuu-
deit wirsistä owat ivauhat pidetyt, kuitenkin
korjiittitiia. Wirrellä 184 oit kaksi utitta
lisätiä. Aiuoasti 191 oit jiitetty pois.
Siaaitsa on se saanut uudeit. Mikkelin
ivirret owat kaikki tiiisia. W 195 on
hittkaii korjattu, sautate myös 196 Wir-
ret 197 ja 198 esittää Ehdoitiis hylkäämääii.
Ne oivat kuitenki korjatut.
Ulkoniaalta.
Kaikkialla, mihin sanoina Wenäjän Keisa-
rin murhasta sähköit kautta oit tullttt, herät-
tiiä se ensiksikinssuurta häiiiiiiästystä, jota seu-
raa kauhistuksen ja murheen tititteet. Kan-
saiit hallitsiat ja eduskunnat owat rieiitä-
neet ilmoittamaan osattottoaiisa Wenäjän
keisarillisen perheeit suitressa suritssa ja
saniassa oivat he osoittaiteet, kuiiika sititrta
kunnioitusta ja rakkaittta korkea Wainaj:t
oli woittanut joka liiaassa.
Turkiti ja Kreikan pitkällisessärajarii-
dassa owat ittäiitti’ijä-ivallat joutttiteet lop-
pumattomiin tiititkiiii tvälityksissääti, kun
iiäet Turkki waatii, ettii Kreikka edeltäpäiit
suostuisi itiihitt itiyöniiytyksiin, joita se oit
aikomattaan joskus tehdä, tiiutta Kreikka
tietysti waatii tietoa, kuinka suittet näitiät
iityöitiiytykset oivat. Millä tawoin tällai-
sesta pulasta otinsian ratkaisemiseen pääs-
täivä, ei tällä hetkelIä tiedetä, mtttta iiäyt-
tääpä ivähän siltä, kuin sotaista ratkaisua
pelättäisiin.
naudanliha 3——4 iit. "lek-v. Paltoatttt s:nta" "6 iit.
leiw. Tuore lampaanliha 6 iit. leiw. Pal-
ivattu s:ma 6 ni. leiw. Tuore sianliha 9 ni. leiw.
Wasikat, juotetut5——6 tu, leiw. Juottamattomat
2 tii. kappale. Jhra 50 p. naul. Woi 70 p.
naula, !4—16 tn. leiw. Taloupojan juusko
:l0—40 p. kappale. Kuorimaton tnaito 40 p. kantitt-
!kuorittu 25 p. kannu. Piiniit 20 p. k" Kertna
35 p. kort. Willat 1 in. 40 p. n. Munatl in. 50
p. tiu. Kukko 1 ni. Kanat 80 p. kapp. Jilnkkö
set 75 p. kapp. Jsoti raawas-eläijnenkieli 1 m. Tu-"
lohi 1 iti. 50 p. itaul. Suolat lohi 1 m. 30p.
n. Tuore siika 50 p. naula. Suolainen s:tit;
40 p. naula. Hatiki 25 p. n. Ahivenet 20 p.
ii. Mateet 20 p. ttaula. 4 m. leiw. Nahkiaiset 7
in. 100:lta. Silakat 2 in. leiw. 7 ni. tielik. Tuo-
reet hailit 70 p. kapp. Mateenuiäti 1 in. 75 p.
naul. Muikuniiiätil in, 40 p. naul. Mäntyset
laudat 4—7 tii. toItti. Mäntyset plankut 90 p.
kappale. Kuusiset laudat 2 m. 50 p.k 6 m. toltti.
Kuusiset plantut 80 p. kp. Piirut 30 kppl.
Räystäskourut 35 p. syltä. .llattopäreet 8 in.
kuorttia. Tertva 2i) tii. t:ri. Santutaleet 7 m-
kuoriiia. Halot: Koiwtiset 6 tn. kuorina. Män-
tyset 5 in. kuorma. Kuusiset 3—4 ni. kuorttia.
Pajahiilet 8 iti. kuorttia.
"Metsälintuja ei ole tässä ylöspantnna sentäh-
den kuiii ott kiellon-aika"
uudessakaupungissa: Rukiit 26 in. tur. ruisjau-
hot 27 in. 50 p. titr, ja 2 in. leiiv. Ohrat 1 m."
80 p. leiw. .liiiurat 13 iti. 50 p. ttir. Nuisleipä 2
in. 40 p, leitv. Ruisiiialtaat 1 m. 5 p. kappa.
Ohraset- 1 iti. kappa. Herueet: walloset 95 p. kp.
Rtiskeitt 70 p. kp. Häräiiliha 5 iti. leiw. Lampaatt-
liha 4 in. leiw. Perunat 2 in. 25 p. nel."— Woi
65—75 p. til. Mitteet 2 in. 50 p. leitv. Silakat:
suolatut 1 iti. 50 p. leiiv. Tuoreet silakat 75 p.
kp. Juusto 45 p. nl. Heinät 1 in. leiiv. Kyl-
wöheittät 1 iti. 10 p. leiw. 6 kyynärän laudat 1
in. 30 p,—2 in. 30 p. 7 k:rätt s:et 3 in. 50
p.–—5 iti. 7 k:räii laulut 2 in. 40 p. kapp,
kuttsiset samat 1 iti. 40 p. kpl. N. k. waiwaislan-
kiit 35 p. kpl. 4 syltäset palkit 40 p. kpl. 5 s:set
50 p. kpl. 6 s:set 80 p. kpl. 6 tuumaset parrut 1
in. 50 p. 6 s:set parrut 1: 50 kpl. 4 s:set 1 in. kpl.
Lehterit 1 iii. 60 p–1 in. 50 p. toltti. Tikapuutt-
reidet 2 in. toltti. Halot: koitvnset 13–—14 m.
syitä, Mänityset 12–—13 iii. s. Kuusiset 10 iii. s:tit.
,-
Kitnlntuksia;
Turiin kaitpiingiu waltuusutiehet
kokoontuivat tuorstainii 31 p. maaliskuuta 1881 k:lo
5 j. pp. Phoenix-hotellissa päättäuiääii tonnista
tapahtuneitten tarkastuksien johdosta useista kan-
pnngin tilikirjoista luuosilta 1870–1877; josta
sekä että osoitettuihiti kysymyksiin kuuluivat asiakir-
jat löytyivät tawallisessa paikassa pöydälle lasket-
tuitia, täteti tieto annetaan. Käsktjstä:
Ferd. Juselius.
Naisteit- Raaniatnnseiira Turussa
toititittaa keskiwiikkona 1 p. ensitulewan kesäluuta
arpajaiset Seuran tarkoituksen hytväksi. Seura
toitvoo, että seit ystätviit ja tarkoitusta harrastamat
heitkilöt myöskin tällä kertaa muistawat sitä lah-
joillaitsa ja antimillausa. Likeuipiä tietoja anne-
taati ivastedes.
Toimikunta.
;
Httutokattppoja;
;. uorstaiiia 31 v. kulumaa maaliskuuta, k.lo 9:stä
" ed, ja 3:sta j. pp. myydään talossa N:o 38
Weitäjäit kirkkokadun warrella julkisella ryöstö-huu-
tokiiupalla erityistä ryöstöön otettua irtainta oittai-
suutta niiukuin: byroita, ruokakaappeja, maatelaap-
peja, sohivia, sätikyjä ja diwaanipöytiä, tuoleja, sei-
ttäkelloja, laittppuja, kupari-, messinki" ja ratit ika-
ltija, talonkaluja ja puukaluja, 1 linjaalirattaat sekä
kaikenlaista. Turuu huutokauppakattiari" 15 p. tnaa-
liskutitit 1881. C. A" Liiidgren.
; " erjaiitaitia 1 p. ettsitulewaa htihtiktiuta, k:lo 9:stä
" ed. ja 3:stit j. pp. myydään huutokauppaka-
marissa julkisella ryöstö-huutokatipalla monenlaista
ryöstöön otettua irtiiitita omaisuutta,"sisältätvää
petsatuita ja maalatuita huonekaluja, niiukuiu: by-
roita, sohivia, tuolejii, pöytiä, ruokakaappeja, waa-
tekaappeja, !asioivilla warustettuja kaappeja, kom-
modeja, peilejä, seinä- ja taskukelloja, kupari" ja
rautakaluja, 1 neulous-masiina, jalkiittiia, suutarin-
lästejii sekä kaikenlaista. Turuii huutokauppitkaiiiari,
16 p. maaliskuuta 1881.77;7DI" C. A. Lindgreti.
Kurssit;
Stioiiteti Pankki Maalisk. 16 p.
Wiiih:o-iui–in Disi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 262 – 254: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — piin:ta st.
Parisi 931 p. 09: 20 98: —
-Oampuri 90 p. . . 123: 34) 122: 60 "
Antsterdaiu ..... 207: 50 20i;: –Z 100"""1’
Tukholuia 3 p" . . . 139: 10 1:;8: -10
Laiwalistit.
Lorieiit, tuaalisk. 2. Letutätiit, Sjöroos, Bal-
titiioreeti.
Falinouth, iitaalisk" 4. Secuitdus,
S:t Yehs’iä .sttjöpetihamiiiaau.
B a l t i iit o r e. helmik. 19. Ositto, Jakobson, Ant-
Ekholitt,
tverpeniiit.
Toribititoja.
Ttiriissa. :tiistit 37 iu. t. :nisujauhot 4 iii.
leiitt. Ruiiit 27 in. tynnyri. :ikuisjauhot 2
iti. teitit. tiiuisleitiii 2 tii. 40 p. leiiv. Ruisittaltaat
1 iii. 20 p. kp. Ohriit 1 iti. 75 p. leiiv. Ohra-
ryytiit 1 iti. 30 p, kappa. Kokonaiset s:itiat 1
iii" 80 p" kappa" Ohraset maltaat 90 p. kappa,
.iiiiurat 1 ni. 40 p. leitv. Katirajauhot liit. 50
p. l. tiitut-arttyitit 90 p. kappa. Surivomattoinat
s:itiat 1 iti. 2i) p. kittiini. Herneet: wiheriät 1 tii.
tappa. Witlkoset 90 p. kappa. Iitiskeat 80
p. k. Sekalaiset 75 p. kappa. Peruiiat 4.5 p. kp. 2
iti. 50 p. nelikko. Perunajauhot 30 p.natila. Juu-
rikkaat 2 iu. nelik. Huuialat 80 p. naul.
ödeittiit 75 p. leiw" puittarpää 90 p.–1 in. leiw.
Oljet 5 iii. kuortti. Silppu 5 in. kuorina. Tuore
eriantoina 1 p. ensitulewaa huhtikuitta, k:lo
P 9:stä e. pp. myydään kaupungin huutokauppa-
kaiitarissii iityöskin kapteeninrotttoan Eveliiia von
Willeltraiidt-ivaiaajaii jälkeeti jäänyt omaisuus, sisäl-
tiiivä liina- ja käyttöwaatteita, lasejii ja posliineja,
kupari-, itiessinki- ja rautakaluja sekä kaikenlaista,
kitiii myös talouoiitistajalta Pehr "Häkaiissoii’ilta
ryöstöön otettu ankkurikello, kirtves ja harkki. Tu-
ruti huutokauppakamari, 17 p. maaliskuuta 1881.
C A. Lindgren.
Pohjoistuaideu Osakepaukki
Kauppaa ja Teollistiutia warten
Turntt Osasto
wastaanottaa rahojit talletus-tilille:
6 kuukauden ylössanoiiiisella 4 "7" korolla,
4 " " 31"; (
2 " " " 3 " " " " ,
sekä maksaa rahoista juoksemalla tililla 2 "/""
Turussa, !6 p. Heluiik. 1881.
1’101’113 1903881408.
Suotiieit kaupunkien "palon-akutt-
O tiistjbtiö irtainta omattuutta
tvarteit ivaktiiittaii allekirjoittaneen kautta:
kaiketilitisia huoiiekalttja, tiiivitratvarastoja,
eliiiiiiiii, koiteitii (ei kiiuteitäs, työ- ja ajo-
kaluja j. ii. e. iTFet-d. Irenikell,
Mpytä’wäne’i.
liritin-ättyiä ohrajauhoja riuta-
Huonsaa! tautisia tvarteti iuyypi
i"
/tt " ,
"iit
———.
G. Teleitittö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
