Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lanti. Lontoossa he näyttiwät ivaan odot-
taneen keisarin murhaa, itiinknin ennen
päätettyä asiaa, ja sekä Pariisissa että Ge-
nentessä he oivat jnlkisilla jithlasyötningeillä,
törkeillä piiheilla ja kirjoituksilla, joissa he
riemuitsemat onnistuneesta niitrhatyostään,
selwäsii todeksi ttäyitäiieet, että he kaikki,
kantakoot sitten nihilistein, sosialistein,
kommunistein taikka mitä iiittieä hytitänsä,
"owat jyrkästi päättäiieet riitoeta sotaa käy-
tiiääti tikarilla, inyrkyllä ja ttilella koko ny"-
kyistä yhteiskutitaa wastaan: kaikki järjes-
tykseti ioaltoojat, kaikki järjestyslaitokset pi-
tää häwitettätnäii, ja kitti yleinen liiiioitiis
ja epäjärjestys wallitsee, silloin alkaa hei-
däit waltaitsa, joka tiet-.isti ei moi olla
tiiuitta kiiiit häioitykseii ja epäjärjestykseii
jatkamista, niin kauan ktiiit woiwat. Pal-
joit tähän aikaan tointotaan, ja toenäläiset
sanontalehdet sitä kotvasti waatiwatkin, että
eri waltioideii wälillä saataisiin toimeen joku
sopimus, joka tarkoittaisi iiäitten ihntiskiin-
iiaii toihollisten hämittämistä. Mutta
epäiltäioältä kuitetikiit iiäyitää, josko jota-
kin sellaistit woidaan saada toititeeit taikka
olisiko se edes käytiiniiöllistä. Mutta itiitä
ensiksi olisi suotawaa, oit se, että itse kan-
sat nyt tulisiwat näkemääti mitä kyykäär-
"ineitä he lakiensa suojassa owat ontaksi
turmiokseen kooittteet. Niiiiknin etinen oletit-
ine kertoneet, otoat nätiiät häioitykseii tuot-
tajat jo Englaiinissa wähän iiäyttäiieet ai-
komuksiaan eiwätkä he Ranskassakaan sääs-
tä iihkaitksia, joiika tähden heitä täällä oit
"ruwettu ahdistamaan lakieii nojalla, josta
kuitenkin näyttää oleioaii aitoait wähäit
hyötyä, sillä samassa knin toiset kärsiwät
helppoa ioaiikeutta tai wetäwät sakkoja tör-
keistä ja rikoksellisista puheistaan, niin
toiset taas jatkawat samaa ptihetta, samoja
uhkauksia. Tässä oit siis etisi tehtäwä,
että lakeja parannetaan, iiiissä itäiiten weh-
keitä katsotaan yhteiskunnalle waarallisiksi
eikä, iiiiitkitiii äsken tnaiiiituissa maissa,
kokonaan wähäpäiöisiksi.
Kirje Turusta.
sKeisarin kuolema. -— Jumalatipalwelus sen joh-
dostit tuomiokirkossa. —– Uskollisutidenwala ja Suo-
iiteii uskollisiin-3.)
Wiitneisten miikkojen keskustelut owat
melkein kaikki koskeneet kauheata keisariti-
inurliaa ja seit yhteydessä olemia seikkoja.
Näissä asioissa meidän tiutussa ott, Iuiua-
lati kiitos, ainoastansa yksi mieli — kiroiis
murhaajille ja siunaus keisari-ioaitiajaii
muistolle. Nihilisteiit hurja paritti on tiieillä
nyt ja wastakin tiitiietiiatoit, sillä tiie toi-
iooititiie, että me wastakin saatitiiie liioit-
iioititiiikaisesii kehittää olojaiitine ja laiti
turwassa ivaminojaiiittie korjata ja parait-
taa, eititettkiiiit ne iiiätätietoät ja titaioja
kaswattawat.
Tiiskiit oli Aleksanteri toinen heitkeiisä
heittänyt Pietarissa, eniiettkiiitt sähkölangaii
awulla ineilläkin oli tieto tästä katiialasia
tapauksesta. Jo k:lo 7 pyhäiltaiia, puhut-
tiin siitä kaikkialla ja hämmästys"ja siirti
ol.i yleinen. Kim setiraaioan päiwän aamu
koitti, niin kukin tunsi halun yhdessä iitui-
den kaitssa tiieniiä Herraii huoneesen not-
kistamaan polioensa kaikkiwaltiaan eteen,
mutta kirkon owet pysyiioät kiini sen päi-
wän, ioieläpä tiioitta seuraamaakin päimää
– kaikkien sittireksi kummastukseksi. Wih-
doiit perjantaina asiaiiotiiaiset selkeniwät
itiietteistiiiisä ja nytkii tiilioaili wäkcä sekä
sitoittalaiseeii että ruotsalaiseen jiiiiialaiipal-
ioeliikseeii, itiin ettii kirkko oli kitiit "iitti-
jalIa ttipiittiii" ja kyynel kiilsi tnotteti sil-
inissä. —–— Wastaiseksii oit kuitenkin tehtäwä
se iiiniitos, että pidetään suurempi wäliaika
jutitalattpalioelitsteti wälillä, sillä iiiiiiiteit
ompi inottett henki waarassa, kun täytyy
tunkea iitastaaittitlewiett wäkijonkkojeit läpi
Ruotsalaiset eiwät, itäet, odottaneet, kunnes
suonialainen jiitiialaiipalioeltts oli päättyityt
ja wäki kirkosta lähteiiyt, waati täyttiwät
owet ja käytäioät, niin että tiioiiikitt iitaait
ioäkiioallalla pääsi ulos. Seiiri is oli -–
ikäioä kyllä, ——— että kuului hunt — titic-
läpä kiroustakin. ; " " " "
Mutta jos oli lukuisa joukko liikkeellä
mainittuna päiioäiiä, niiu waittisen wielä
kiittiiiiiiikitt se toäeiitiilioa, jakit aaltoili kirk-
kotorilla wiiiue tiistaitta, jolloin yhteinen
katisa k:lo 1 j. pp: oli käsketty tekemääit
walansa niidelle Siiiiriruhtittaalleittiite Alek-
santeri III:lle. .liirkon länsipuolelle, kirkoti
korkeideit kiivirappusiett ja puusillan wälille,
oli kokoontunut katisaa "tiitistaita waan" —
ehkäpä enemmän knin kyititiietittihatta hen-
keä. Kokoiis oli tietysti toartaioasteit niie-
hiä warten, tiiutta uteliaisuus oli sinite
kootinut myöskin naisia ja lapsia, jotta
riwit oliwat monilukuiset ja kirjawat.
Jltiia, joka aamupuolella oli olliit kaittiis,
muuttui äkkiä k:lo ½1 wahwaksi tuisku-il-
maksi, joka kyllä olisi ajanut niotten pakoon,
ellei kukin "kerrau elämässään" olisi tah-
tonut olla läsiiä uskollisnttswalaakin teh-
täessä. —— Mlesten oli tietysti pakkokin olla
läsnä. —— Lääitiu kuoeriiöri etisin lausui
tniiutanian sanan ruotsiksi ") jonka perästä
läättinsihteeri Schliiter sekä ruotsiksi että
suotueksi luki keisarin hallituswaknutuksen
ja sitte otti molemmin kielin walatt. Myö-
täiseit tiiitleit ja raikkaat! ääiietisä atoulla
sai hän joka saitait kiitiluinaait kaikkialle,
itiiit ettei kenenkääti tarwiiiititt harmissa
mielin pois lähteä. Ensiii toattiioiioat ruot-
fia puhuwat, iitittta näiden luku ei inah-
tanut olla järiit suuri, kosk’ei ääiii "kor-
kealle kaikunut", iitntta kiiti tuli sitoiiialais-
teit iouoro, itiin silloinpa pojat päästiwät
ääntä ilinaatt, että kyllä kittiliii, mitä kieltä
Tiirun yhteinen kansa enittittiäii puhuu.
Sopiwa ioaaii olisi ollut, että malanottaja,
joka koitteiisi sormetkin pystyytt, myöskin
olisi komentanut lakit toiseen käteeii, sillä
jos kohta, niinkuin sttontalainen sanoo, pää
oitkin lakiit koukku, niin se kummitikin täl-
laisessa tilaisuudessa olisi pitänyt olla pal-
jastettitna, waikkapa iittili ja tuiskukin olisi
tukkaa repiellyt. Mitnten tilaisuus oli hy-
win jiihlallinen ja mieltä yleiitäioä.
Ja ilollapa woikiit nyt snoittalaiiien tehdä
uskollisuuden walansa iindelle Sitiirirtihti-
itaallensa, sittenkiin tämä etisin ott wali-
wistaniit itiaaii iiskontioit ja perustuslait ja
kaikkien asitkkaidett etuudet ja oikeudet ja
luwannut säilyttää tie kaikki liijiita ja
järkähtöminä täydessä iooiutas-
saan ja jalon tahtonsa todistukseksi käske-
ityt Siiometi kenraali-kitweriiööriiisä ilinoit-
taa meille, että Häii ott seit tehnyt s y d ä-
iit e l l i s e l l ä i l olla, muistellessaan sitä
järkähtämätötttä ttskollisniitta ja kiitolli-
suutta, jota me oletnine Häiteit isälleiisä
osoittaneet. Me woimme siis luotiatnuksella
katsoa tulewaisuutta kohti, wahwasti wa-
kitiitettitita, että Aleksanteri III oit jatkaioa
edellistett Aleksatiterieit hallitustoittta ja ati-
iawa suosionsa ja iiiyöiiiiytyksensä kaikille
niille pyrinnöille, jotka koittaioat titaataittiiie
ja kansaamme edistää sillä laillisunden tiellä,
joka tähän saakka oit olliit ja wastakiit oit
oletoa wahwa tukemme ja turivaitttiie. Että
suotualaiset puoleltaan ttileioat samaa kiitol
lisitiiita ja uskollisuutta osoittamaan Alek-
santeri kolmantielle kitin Häneii kauwan kai-
watnlle isälleitsä, siiheit ott koko historiamme
takauksetta.
"l Että ruotsin kieli saapi eitsi sijan silloinkin,
kuin ruotsia puhuivat otvat siiitretia wähetnmistönä,
oit ioariitaatikiii meidän kutoernööriti mielestä wallan
luonnollista. Latojan ittuistutiis.
Hirtettäwä.
Suomennos W H. Riehlin saks. "Jörg
Muekeuhuber".
Wuonna 1596 sai Nördliitgin kaupun-
ginkirjuri kittiiitiallisett ioieraan. Noin
kahdenkymmenen totiotias, roteina iitiori
mies, hiioåitiiattotuassa ja rääsyiscssä pii-
toiissa, tiili erääiiä aaiitiiiia ioirkahuoiiee-
seit, istahti terioehtiiiiättä kirjiiriit wasta-
päätä ja tuijotti ääneti hätieen.
Åreään kysymykseen: "Mitäs haet?”
totisiasi hän yhtä äreästi: "köyttä!"
Kaiipunginkirjuri saitoi hänen käytieeii
wäärin, köydenpnitoja kiin asui kultuasia
wasemmalle. Nuori mies wastasi, ett’ei
hän tarwittiiut köydeupunojaa, waan pyö-
weliä; hän tahtoi tulla hirtetyksi. Kau-
pitnginkirjiiria kauhistutti, sillä hitti luuli
wieraan miehen oleioait hiillun. Hän
htiiisi sentähden ioäkeioäit palioelijaii saa-
pumille, etitteiikuiii hän jatkoi tätä eris-
knttitnallista keskusteltta
Wieras nyt ilmoitti olewansa koditon
iitaaiikiilkija, jonka iiiitieksi kittiippaiiit oli-
wat panneet 21rjö Mnrketthulter, ja koska
hänen piiheetisa oli koottit kaikenlaisten
murteitten sekasotkusta, saittoitt kuin hänen
takkiitsa ivauhoista ioaatekappaleistii, itiin
täytyi kai ilittait todistuskirjattakin uskoit
hänen oleioait koioisiii kaikkialta eikä jitiiri
tiiistään
Sitten kertoi hän lyhyesti ja kylmäkis-
koisesti, että hän tiioitta ioiikkoa tätä eittien
oli murhannut erääii iiiatktistatoaiseii katip-
piaaii Niirdlingin piirin sisällä sekä Aiigs-
biirgiit ja .skanslteiirenin wälillä heiigiltä
toittiittaitiii erääti muukalaisen juutalaiseit.
Mutta juutalainen ja kauppias eiwät enään
suoiteet hänelle öisin mitään rauhaa: sen-
tähden tahtoi hän iulla hirtetyksi, ja koska
wiimeinen murha oli tehty Nördlingitt pii-
rissä ja itiaalla, itiitt tämän waltiokan-
pungitt iieuioosto ei myöskääii woinut kiel-
tää hirttämästä häntä Nördliiigiit hirsi-
puussa.
Kaupunginkirjuri pauhasi kowasti ja ar-
weli, että siiieti jokainen tuppaisi tänne;
kaupunki oli rakentanut hirsipuunsa omain
porwarietisa waralle eikä ivieraille rois-
toille, antoi kuitenkin pistää Mucken-
hultetin kiini ja esitti asian tienioostolle.
"Nenwosto "kokonaisuudessani" ei aluksi
aitiakaait toointit tulla siitä selinille, oliko
mies hitpsit ioai hitrja koittia. Mutta kun
siiheii aikaan oli tapana heittää hullut sa-
ittaan loukkoon kuiu missä warkaat ja tiuir-
haiitiehet istuiwat, itiin säilyi Yrjö Mnc-
kenhiiber sillä ioälitt hywissä turwissa
eräässä tornissa, ja asia oli ainakin hy-
wäätt alkiiiiti saatettit, tttlkooii sitten edes-
päitt ilmi, iiiitä ioaatt titlisikiit.
Pyötoeli, pappi ja wälskäri, jotka wan-
keja järjestäiit käwiivät katsoittassa ja jo-
kaista kukin tawallansa tiediisteliioat, selit-
iiwät yksimielisesti, että ituori mies tosiaatt
ulkonaisesti oli raaka ja hulttiotnaiiteit,
waanaiwan selioällä järjellä sekä että hän
pysyi tunnustuksessaatt lujana"
Tällä ivälin kitlki tiutinen tietysti no-
peasti ympäri kaupungissa ja kuititon por-
ioarit riiteliwät kiitoaasti siitä, woisiko ke-
tääii hirttää ioaaii hänen oiitait titniiiis-
tiikseiisa ja kiihkeäti pyyntöiisä tähdeit, sit-
tettkiii waikka tekoa, josta hän itseäiisä
syyttää, ei woitaisi olletikaan todeksi iiäyt-
tää. Sillä ei iiiissääii iooitu löytää itierk-
kiäkään titosta ilmoitetusta murhatyöstä,
joka olisi tehty iiiatkiistaioaiselle katippiaalle.
Myöskin koskit Muckenhulier wahwasti
ioartioittiiiia ja suitren wäkijonkon saatta-
mana wietiin ulos näyttämään sitä paik-
kaa, jossa hän oli kattppiaaii kuoliaaksi lyö-
iiyt ja rutiiniin kuopaiittnt, tiesi hän tosi-
aati sukkeliiitiiiilla syillä ja todisteilla tuo-
marinsa sekoittaa ja ymmälle saattaa, waati
tosiasiallista tietoa rikoksesta ei saatit iliiti.
Mutta manki pysyi järkähtämättömänä ja
litjana wäitöksessään, että hän oli heiigiltä
saattaitiit wieraan kaitppiaatt Nördliiigiii
maalla ja sentähden piti hirtettäiitäit Nörd-
liitgiit hirsipuussa.
Waikka Saksatt pikkuiset waltiokanpuii:
git siiheit aikaan oliwat tottuneet mieltä
jäitttittäwiiti rikosjuttuihin iiiittkiiitt joka-
päiwäiseen leipääii, itiin yltyi kuitenkin
päiwä päiwältä kiihoitus tämän kitiniiial-
lisen asiatt tähden; iiiiiipä titskitt iooitiin
odottaa Augslntrgiii ja Kauflteueriit mais-
iraaitieii wastauksia, joille Nördliiigiit oi-
keus oli läheitäityt asiakirjat ystätoällisellä
pyynnöllä, että tarkoin tutkittaisiin ittiin-
kalaiseii juutalaisen tiiurhaa, joka oli il-
moitettu tapahtuneeksi molempain kaupiin-
kieti wälillä. Waaii ei täälläkääii löydetty
wähintäkääii jälkeä muukalaisesta jtiutalai-
sestci eikit iiittrhaiiieosta.
Mutta koska nyt kuudennentoista wiiosi-
sadait kidutuksellisissa oikeudeittneitoissa oitta
tiittitiistiis katsottiin initita todistuksia pa-
remmaksi, itiin eiwät tuomarit iooiiieet rau-
hoiittia, kiiti mies yhä uusilla perusteilla
tiesi selittää kaikkeiti ulkonaisten merkkien
puitteita.
Ryhdyttiinpä sentähden totuuden anka-
riinpaatt tutkijaan, kidiitiis-lawaan. Ios
itsein eititeii oli kidutettu ihmisiä, jotka ei-
ioät tahtoneet olla rikollisia, tititiitistaitiaatt
rikoksettsa, niiksi eikö myös kerran päitttoas-
toin woitit kiduttaa ilimistä, joka suoras-
taait tahtoi ollit rikoksetitekijä, tititittista-
maan syyttömyytäitsä?
Mutta kidutuskammiossa joutui Nörd-
lingin iteiitoosto wasta oikeiit pahimpaan
intiaan. Sillä peukaloriiiiweissa pitkitti
Yrjö 3lliiicketil)iilier ioaaii wanhaa ioeisitaiisa,
ja kitit hättelle lisäykseksi wielä pantiin
"spaiiialaiiieti saapas", jopa alkoi häti titit-
ntistaa koko jotikoti rosiootöitä, joista jok’-
ainoan yksistääii olisi pitänyt hänen hir-
teen ioiedä Tntkijatnomarilla oli tosiaait
wielä kidtitettaioalle waralla ratsastus terä-
wäkiiltiiaisella "aasilla", waan pelosta, että
uppiniskainen Yrjii silloiit wielä päälliseksi
lisäisi iiiuiitatiiia tiiurhapolttoja, tyydyttiin
näihin kahteeu ensitiiäiseeit kidutustutkiinnk-
seeti ja ylpeiiewä Yrjii wietiin jälleen lotik-
kooiisa takaisiti, tteiiioostoti ollessa entistä
iieitittottomainpana.
Sillä waikka wiisaaiiiitiille jotensakin sel-
ioeiii, että Yrj’o :viitekenhnlter piti koko mal-
tiokaitpittikia pilkkaitaiisa, niiu ei kuitenkaan
eititeti oltu tiiollaista hirteen iiieneioää pil-
kaiihaltia nähty. Myöskään ei kiikaait
iooitiut syytä keksiä, iitiksi riidanhaluinen
weikko itiin werrattoinalla rohkeudella ja
lujalla tahdolla tarjoi kaulansa hirtettäwäksi —
ja rajansa kidiitettaioaksi. Tulipa lisäksi,
että sekä ilmoitettu rikos, että tuon Muc-
kenhuberiit koko persoona näytti ikäänkuin
kastoaiieeti yöllä maan powesta. Sillä
yhtä ioähäit saatiin mitään wihiä hänen
snkitperästäätt, kuiti hänen rikoksestaan.
Muutainat päättiioät jyrkästi, että hän oli
pahahenki itse, joka pilallansa tuollaisessa ’
walepuwussa teki tepposiaan koko Nörd-
lingin kaupungille. (Iatk.)
K " r s si t.
Suomen Paitkki Maalisk. 30 p.
Waihio-kurssi Disk. kurssi.
" " M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 260: — 252: – 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: – pnn:ta st.
Parisi 90 p. . 99: 20 98: —
Hatnpuri 90 p. . . 123: 3 122: 60 "
Amsterdam ..... 207: 50 206: — 1001"’
Tutholtiia 3 p.. . . . 139: 10 138: 40
L tt i w ii i i ?; t ii.
S a iv a tt n a h, heltiiik. 26. Arwio, Backlutid, Bar-
eelotiaan.
S:t Nazaire, maalisk. 14.
Cardisf’iin.
P e ii s a e o l a, helmik. 28. Rurik, Heine, Lontoosta.
H elo o et, maalisk. 21. Jhana, Cngblom, Balii-
tuoresta.
Ioiza, ilittaii päiwätnäärää.
liitteenkaupunkiin.
S :t P i e r r e. heltiiik. 22"
Bordeaux’stii.
M a l a g a, maalisk. 14. Aura, Pettersson, merellä.
S i n g a p o r e, helmik. 15. leimus, Bergman,
Lotttoosen.
P li i la d e l p h ia, maalisk. 9. Calisoriiia, Vloni,
Leith’ista.
Arwio, Osterberg,
Nauha, Tengsiröm,
Expresi, Söderh olin,
Torihintoja.
Titrnssa. Nisiit 36 iii. t. Nisujauhot 4 tii.
leiw. Riikiit 27 in. tynnyri. Rui":—"jaiihot 2
in. leiw. Nuisleipä 2 iit. 50 p. leiw. Rtiistnaltaat
1 in. 20 p. kp. Ohrat 1 in. 70 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 iii. 20 p. kappa. Kokonaiset s:inat 1
iit. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 90 p. kappa.
Kaurat 1 iit. 40 p. leiw. Katirajaiihot 1 in. 50
p. l. Kauraryynit 1 ni. kappa. Siirivotnattomat
s:ntat 1 in. 20 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 ni.
10 p. kappa. Walkoset 90 p.—1 ttt. kappa. Rus-
keat 85 p. k. Sekalaiset 75 p. kappa. Perttnat
45 p. kp. 2 ni. 50 p. nelikko. Peruiiajaithot 30 p.
tiaiila. Juurikkaat 2 ni. itelik. Hitmalat 80 p. naul.
Heiität 80 p.—1 iti. leiw" puntarpää 1 iii.—1 in.
10 p. leiw. Oljet 5 in. kuortti. Silppti 5 ni. 50 p.
kuorttia. Tuore naudanliha 3 iti. 50 p.—5 iii. leiw.
Palmattu 6 iii. l:iw. Titore lampaanliha 0 in.
leiw. Palivattii 7 iit. leiiv. Tuore sianliha 9
iit. leiw. Wasikat, jtiotetiit5—6 tii. leiw. Juot-
tantattomat 2 in. kappale. Jhra 50 p. naul. Tali
Woi 7;"i——80 p. naula, 15—16 in. leiw.
Talottpojan juusto 25——40 p. kappale. Kuoriiiia-
toit maito 40 p. kannu. Kuorittn 25 p. kannu.
tiliiinä 15 p. k. tierma 35 p. kort. Willat 1 in.
20 p. n. Mnnat 1 in. 60 p. tiu. Kukko 90 p.
Kanat 80 p. kapp. Kaiiat 80 kapp. Json raawas-
eläitiietikieli 1 tii. Tuore lohi 1 iti. 40 p. naul.
Suolattii lohi 1 tii. 25 p. n. Tuore siika 40 p.
naula. Siiolaiiieit siika 2"; p. naula. Hauki 25
p. n. Ahwetiet 15 p. n. Lahnat 20 p. naula.
Nahkiaiset 6 tii. 50 p. 100:lta. Silakat 2 tii. leitv.
7 tii. iielik. Tuoreet hailit 90 p. kapp. Mut-
tutmäti! iti. 40 p. tiaiil. Mäiityset laudat 4—7
in. to;tti. Mäntyset plaiikitt 9() p. kappale. Kuitsiset
9 iit. leiw.
laudat 3—–6 iti. toltti. .liutisiset plankut 80 p. kp.
Piiriit 30 kppl. Ränstäskournt 30 p. syltä.
Kaitopäreet 9 tii. kuorma. Tertva 22 in. irri.
Halot: Koimuset 6m.
Kutisiset 4 in.
Sainmaleei 8 in. ktioriiia.
kuorma. Miiittyset " in. kuorma.
kitoriiia. Pajaliiilet 8 iti kuorma.
" " — Knitlttknksia;
"syystä että tiilen lähteiitääit pois sen-
d" diilta oleit aikoitut jo 1:ttä suttuun-
taiita Pääsiäisesiä, tiilewait hiihtiktiiiit 24
p:itä, pitää yleistit ehtoolliskäyiitiä kuuro-
mykille, joka ioiiitteisiiiä wuosina ott tapah-
tittttit 3 siiiiitutttaiiia toukokuussa, ja pyy-
dätt nöyrittimästi, että" itiin hyniin kititit.
papisto iniapuriseiirakniiitista, joista oit
kutti-oitiykkiä täkäläisessä kuuroniykkälaitok-
sessii opetusta iiaittiiiiiit, knin että näiden
kuitromykkäin wanhemmat ja holhojat il-
iitoittaisitoat heille kysymyksessä olewatt ar-
iiioehtoolliseit iiiitiitetusta ajasta, jotta ne,
jotka haluamat, saattaisiwat tähän ottaa
osaa ja siinä tarkoituksessa, asianomainlla
papintodistuksilla ioarttstettiiina, saapua
tänne laittintaiksi huhtikuun 2;; pätioäkii,
jollotti äskett ripille lasketiit kituroinykat ttu-
distawat kasteenliittonsa ja kaikki ehtoollis-
ioieraat käytität ripille. Turku, ittaaliskuuit
82 p:nä 1881. ’7377?C. H. Alopceiis.
ete’en ylöskatitaniista;i warten itiin
W hii-witi tuomiokirkon papiston ja kir-
konpalweliaitt palkkaamiseksi nyt tulomiina
kirkolliswuotena, kuin myös mititteit ylos-
kanto-kassalle tiiäärättyjen maksojen !ito-
rittainiseksi, oit komitea ntääräiittyt !euraa-
at a’at:
:kisk-iitin 5 p. ensitulewan Hnlitikittita 1
kaupunginosalta: "
keskiwiikkotia 0 p. 2 kaupi-nataosaliii ja etit.
Lnostttrinkortterilta;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
