Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
aseman lujuus, joka oit pidettäwä näiden
lattostett turwana, waan se ltiottaitttts,
joka itiitä oit syitnyttäityt, että kaitsait enem-
mistön oikeutta waloon ei itttkäätt walta
inaailtitassa ivoi ntaahait tallitta.
Retvisorten esityksestä suotiin tämän
jälkeeit sekit johtokuitualle että rahastoit-
hottajalle täydelltnen tiltivapatis.
Iohtokttunan ivarsiitaisekst jitseneksi prof.
Clewen sijaait, joka tästä tointesta pyysi
saada erota, ivakittiin rehtori A. Kthlutan;
johtokuttiiati iittitit ivarsiitaiset jiiseitet owat
prof. Y. Kosktuen, Th. Retu ja J. Fors-
iitatt, toht. K. E. F. Ignatins, kaupp. ?;
K Nybom ja teht. OJ. 2" Alaitder, sekit
wara- "jäsenet prof. Dotiner, lelit "li F
Godeithjeltit ja reht. "A W Melcirt.
Warstuaisiksi tilin-tarkastajiksi ivalttttitt
leht. B. F Godeuhjelm ja kainr. J. Eit-
lund sekä waratarkastajaksi leht. A. Streng.
— Se komitea, joka oit asetettu lttllttak-
san parantautista warten, oit, kuten -H. D.
kertoo, alkanut täällä. Koutttean tehtäwä
et ensitikääii kuulu tarkoittaivatt Suomen,
ja Wenäjäu keskinäisien tulltsithteeiden
tnuttttainista.
Kotiittea, jonka tuli tehdä itiisi ehdoi-
ttis kihlakunnan-postin parantautiseksi oit
lopettattitt työusä ja ktttiliiu s ehdotta-
neett, ettii kuntien postiitkulktt oit saatet-
tawa pareinntalle kanttalle siteit, että asiatt-
otnatset ktiniiat itse aittawat huoneet pos-
titotntiistolle ja palkkaamat postinhoitajan,
waati krttunti kttstaiitaa postikuliiii.
Kyyti-asiatt käytteletiiistä ivarteit asetettit
komitea kutilttu itiitttkääit kohta lopettaman
työnsä. Koutttea kutilttu piiäasialltsestt eh-
doittatvan, että kyyttwelwolltsuus sitrretääit
maatiloilta ja tulee olemaan koko iitaait
welwolltsuus. Matkustajan tulee titaksaa
wähintään 15 ja korkeitttaatt 20 p. wirs-
talta. Kyydttseittttten jätetäätt urakalle,
welwolltsutidella toititittaa säädetty ittäärä
kyytiä päiwässä. Ylt iitäärätyii kyytipal-
kan nottsewat maksut jaetaait kuittien suo-
ritettawaksi tawalltsen kuiiitallisiveroittiksen
mukaan. Kyyttrasitus huojennetaan stteti,
että stiurt luku yletstä titaaitteitä ktnitieti
sttostttiituksen unikaan tarpeettomina hyljä-
tääti. Nitnikään owat kesttkteivarit asetet-
taivat litkkuwalle kannalle, riippuen urakan-
ottajista, ja tulee osa iitistä iittiutettatvaksi
kyytipysäyspatkoiksi hetvoseit nittuttoa ivarteti
ja toinen osa suojapaikoiksi iitatkustajiille.
Siinä tapauksessa, että läätti-edustus pan-
naan totiiteeit, ehdoittaa komitea, ettii tiir-
keäiiiittät tähän kuttlutvat astat sitrrettäisitti
sett käyteltäiväkst.
— Auomus Heiuolan realikoulun inuitt-
tamisesta wiisiluokl’aiseksi lyseoksi. Hetuo-
lastit kirjoitetaan Mbl:lle: Alamatneu ano-
ntus täkäläiseit realtkotilttii muuttamisesta
ivttsiluokkatseksi lyseoksi, jossa juonienkieli
ttiltsi olemaan opetuskieleitä, lähetetttttt
täältä äskettäiit Helsinkttn keis. senatiin
jätettäwäksii.
— Krtiunttuuimismiesten aseitta paran-
nettii. Piakkottt ktttiltitt tliitatttuivatt artti.
julistus, jossa iiiiitirtitään, että kysyntystä
kruiittuttttiiiitsiutehen eroittamisesta mirasta
tahi sttrtämtsestä yhdestii nimismiehen-wi-
rasta toiseen pitää kiiiveritöriltä, ivakinai-
sen lääniiisthterin läsnäollessa, käyteltätitiintt
lääninkatisltassa sekä pöiniiktrja siitä kirjoi-
tettaiiiatt, joskit ote oit liihetetiätoä senatin
talous-osastolle tiedon-aittoa tvarteit.
(11. S,)
— Ilusi kotimainen teollisuus. Erittil-
le tähätt saakka ivallatt armottomalle raaktt—
attteelle, jota alitalit! paikoittain maassani-
me löytyy jotenkttt runsaasti –" ivalkotselle
kotwtiitkääwälle elt tt. k. jänne- eli iuatto-
kääwälle ––— oit arkkiteisti "73. Steuliäek Hel-
singtssä löytätiyt tittiiitauita tekitilltstä käy-
tätittöttiin "sierra S. aikoo ottaa ptteittttt
keksittiiötstääit, jotka owat asiaankuuluwissa
kauppa- ja teolltsuttspiiretssii til lkotitatlla
rumenneet wetäutiiän huomiota ptioleettsa,
sekä Helstttgissä prrttstaa tehtaan taivaratit-
sa walmistamista warten. Töttitte kesäuä
kuultut hra S. jo lähettätteeti melkoisen
iitäiirän teoksiaan ulkomaille .Tarkoitukseen
kelwollisia omat atnoastaan wielä kitsiini-
ivttta otetut, ivtihiiitäitt 4 tuttuina pitkät
tahi letveiit kääwät, jota mastotit ylimito-
ttset ja hauraat sekit iuatoreikäiset eiwät
kelpaa. Kelwolltsesta ja kittivasta tamarasta
iitaksaa hra S. 6 iitarkkaa leimiskästii, (öelsin
kitit tuodusta tamarasta Hra c, keljoina-i
ittaakattppiaita ja tiiutta iitaalla asuwia
hettktlöitä, jotka tahtoivat rutveta asiantie
htksi kääpättt ostamisessa, hänelle tlntottta-
maan niinetisä ja asttittoitsa –- 3ättnin-
kääpäiit kokoaiitiseeti ott keivät ja syksy-aika
sopimin, sillä sydänkesiillä iitato pahoiit
raiskaa tätä ainetta. Walmiiksi koottuihin
ja makasiinissa säilytettythinkin kääptin
tuppaa kesällä totikka, jota kuttettkiii hel-
posti woi estää siten, että ne kettetääii
höyryssä. Tähän temppuun kelpaa iso pe-
stipata, joka warustetaan puuristikosta teh-
dyllä wältpohjalla, joka estää kastuittasta
kettiäessä. "Pata peitetääii puukannella, ja
toukat saatvat ptaii löylyssä suritiaitsa.
tU. S.)
— Mtjrkyllisteu ja räjähtäwäiit aineit-
ten tuonti. Kets. senati ott iitääriiiiiiyt,
että milloin tuyrkylltsiä ja räjähtäwtä ai-
itetta sekit sähkökoitetta tullitoimistojen kautta
tuodaan ittaahait, owat tullitotiittstot wel-
wolltset siitä ilmoittamaan paikkakunnan
polisthallttukselle ynnä sett henkilött iiiittett,
joka itiitii ott tilannut, tttttt että käypi tut-
ktiuttteti tarwitseeko hiin ammatissaan tahi
liikkeessään semmoisia tawaroita taikka oit-
ko niitä ttlatttt jossain pahaittekoa tarkoit-
tatvassa aikoitttikseksessa. (11. S.)
Tietoja Pinirista. Kapinalli-
nen julist tts. Htthttkutin 22 p. il-
ittestyi itiisi julistus kapiitalltsten toimitus-
komitealta, aittietttt 4 p. huhtikuuta iv. l.
Sitttä puhutaan ketsariu- tuurhaajatit hirt-
tänittses tä ja uhataan jatkaa samaa taiste-
ltia myös keisari Aleksaitder III: ta wastaait.
H. M. Keisari" astinnasta Gatsi-
nassu kirjoitetaan eriiäseit ulkotitaaii leh-
teen: Häuett Majesteettiitsa makuuhuonees-
sa ott atnoastaan kaksi akkunaa, jotka yöksii
suljetaan rautalttukuilla. Sinue päästään
kolttiett atvarait etuhuoneen katitta, joidett
laattiat owat iitatotlla peitetyt. Itse huo-
iieestit et iiteite owea oikealle eikä maseitt-
malle wiereisitithtioneisitt. Koliitessa etti-
liuoneesja ivartiot joka yö 80 kaartin—ka-
sakkaa. Wtiineisessä etuhuoneessa makuka-
ttiartit edessä, oit ivahditt kotitentaittti, liu-
nassa ptiiwäpalweltiksessa olewa kenrali.
Hätt ja kasakat eiwät luonnolltsesti saa
tiukkua, jälkttitinätset isttiwat kaiken yötä
äättettönttitä sohivalla, joka tilattiin pitkin
seittiii. Wahdissa oletva kenrali istuit ittii-
kaivassa nojatuolissa pienen pöydätt edessä.
Setnässä oit soittokellott nuppi, jolkit tar;
wittatssa woidaan kutsua apituit koko litt-
iiaii mahtijoukko. Keisartn iitakuukaiita-
rissa ei walwo kukaait. Warttjaa itse iita-
kttuhttoiteessa, nttttkuiit entieit oli taivallis-
ta, et Aleksaiider III:s tahtonut. "Jos
yleeiisä ivoinkaan titikkua –- kerrotaan hä-
neit lausuneen — itiin woin iittkkiia aino:
astaaii yksitt ollessant". Makuukaittarissa
oit kaksi kilistys-koitetta, joista toitteit kitt-
suu ivarttjotwait kettraltit, jolloin Keisari
itse awaa owen, mtttta totiteti, tt. k. "kei-
sarin kello" kutsuu koko ntiehtstöu aseisin
— Oikaistawaa. Wiinie lehdessä 1 siiv.
2 palst. 2 riw. alh. seisoo: 6 kohdan ——
lite: li kohdait.
Suotualaisesta Wirsikirjasta.
1!"-
Koskit päätiittine ryhtyä tarkastamaan
sitomalaisett wirsikirjan tiutta ehdoitttstit
päättiittne seit tehdä kajoomata ivanhuti itto-
ittiit ptiiitteisitit. Etunte tahtoneet loukata
Suonten kausan inteliii ja rakkatitta kirjaa
kohtaatt, jota se ott puhtaatta Iiinialan sa-
itaita käyttiinyt. Tätä päätöstäitttite etittite
wieläkääti ativo kokonaan jättiiii. Se päätös,
jonka –Portn altprowastikunnan seurakunnat
owat ehdoituksen suhteen tehiteet, on kititett-
ktii siten ittttodostaittit latistittttt päätöksent-
iite, ettii ptdiititnte iveltvollistititettatituie osott-
taa kuttettkttt yleiset puutteet ivauhassa wir-
sikirjassaiuine.
Ettii Suoutett kansa melkein samassa het-
kessii jiittätsi watthan ttitttti ivtrsiktrjaitsa,
kuin seit kiiteen lasketaan toitieit, tttttt pe-
rinpohjaisesti korjattit, kiitti ehdoitus ott,
sitä entnte etisinkäätt ihmettele. Sttä eitetti-
iititt ihiitettelistitiiite, jos se toistit tekisi. Me
suomitte kansalle tarpeellista aikaa tyysteit
tittktiitaan ja totsihittstt wertaileitiaatt kum-
pasetkin kirjat ja mieliikin oit se warmaa
wakttttttikseittiite, että jokaittett harras ja
rehellttteit ttitkta, saatttaitsa aikaa, ott an-
taiva puoltosanansa ehdoituksen hhwäkst
Settrakuittia et hoputit ittyöskiiiiii ittikään
kiirittttett pakko laustititoausa aittatiiaatt. Se
tarwitseektu ollit attitettitita kokoontuwalle
seitraktiittti-kokoukselle wasta iv. 188;; "Sii-
teit ott siis wielä aikaa iviidettä ivuotttt.
Odottakaaiiinte siis, mutta käyttiii-.tämtue
tätä aikaa stten, että tvireitstt teemme
ehdoitusta ttitttksi seurakuunalle suullisesti
ja ktrjalltsestt.
Sanomista olemnie lukeneet, että skottit
.säyksiistä,
aliprowasttkunnan seurakunnista oli ihmeeksi
kyllä moni sttostunut ehdoitukseen ilman
muistutuksia, että useamman seurakunnan
edusmiehet oliivat sen tykkänääit hyljättiteet,
mitään sanottaivaa syytti seit hylkääntiseen
esitittuomata. Tätitä todistaa, etteiivät ol-
leet utitta ttitkineet. Yksikitt oli ehdoituksen
hyljättttyt ja wanhaan mieltynyt ainoa-"-
taitsa sentähden, että tässä käytetään
sanaa "ptru", joka ehdoituksessa ott tuttttksi
saitaksi ittiiittettit. Iokaineit helposti yin-
ntärtää, että se olisi ollut poikkeus Iti-
iitalan sanasta, jos "ptrtin" käsite olisi
ittiitett muuttautalla tttlltit iiittittetttksi.
"Mutta sitä et ole kukaan saitoitut. Mutta
sellatselle, joka ttiohoit raakaait sanaait "pi-
ru", jota aittoastt raat renkimiehet y. ui.,
käyttäwät pitheeiisa höysteenä, oit itiin ra-
kastuitut, että hän tahtoo sitä jitinalanpal-
iveltiksessaktii käytettäiväkst, häntä emitie
taida käätttää selwityksillä, parhaiuiinilla
kaati, omaan mieleemme Me sanontitte
ivaan lyhyesti, sitä sanaa einiite ole tawatt-
iteet raaiitatussa, ja sentähden ei saa se tulla
tvirsiktrjaankaatt. Gmnie saa ottaa ivtrsiktr-
jaati iitttita, olkooii hyiviä taikka pahoja
heitkiä, waati mitä raainatttt itse opettaa ja
piruista et se puhit ittitääit.
Palaitkaamine taas astaatt. Suiirin ptittte
itykyisessä wirsikirjassamme ott, että se pu-
kee historialltset kertomukset riittiin piiktittn
ja lisäksi panee paljon otttiaiisa, joihin ei
raamattu autta aihetta. Laske riititattatit
Mtt. 1: 18–20 ja iv. 129 iv. 2; ja Mtt.
2: 3 rtunalle, mitä wirren 140 iti. 1 saito-
taait suitiasta astasta. Ia katsommeko wirttä
141, iiiiit tvarttiaauktit paljo selkeemmin käsi-
tättitite Krtstuksen pititati historian Ahtetsta,
kuin tästä tvtrrestä. Paljon lisiä on wir-
ressä 145" Katso tyystemmin esiitterktkst
ivärsyjä 3, 5 ja 9. Wtrsi 157 iv. 3 tietää,
että "kuole ja elo potkett". Mistä se sellitt-
seit kutumallisen tiedon oii saanut! Kuinmal-
lista on iitttä samassa wirressä iv. 4 ja 5
puhittaan Mariasta Katso 3oh. 20: 1—
18 Kristttkseii ylösitoiiseiitisessa et ole asiat
tapahtuneet siinä järjestyksessä ja ttitti kititi
kerrotaan wirressä 164 iv. 4 ja 5 Ontasta
päästä oivat tiedot wirren 168 w. 2. Mer-
ktlltstä asioita tietää wirsi 192 "pirttit" tot-
taittamiksi tv. 4, 5 ja 6 sekä wirren 193
w" 7. Omia iitielikuwaeliitiattsa laskee lau-
laja tvirressä 198 ivärsyissä 5 —– 1 1; ivertaa
tähän Mtt. 25: 44. Jotaitt sellaista luettutie
Wirs. kirj. 5: 2—14; iitittta tämän kirjan
tekiä ei ole sitä kirjoittatiut qutalan hengeti
iltitoituksesta, ivaatt omasta iitielikuwaukses
taitsa. Olkooii nämät saitottit nitstä liikali-
joita tapaautnte wirsikirjamme
htstortalltsissa kertotitttksissa, joissa et ole
pontta et perää raamatussa.
Mutta näitä lisäyksiä luktitiii ottamata ei
sowi ktrkkoivtrreii olla paljaasta päästä histo-
riallista kertomusta, ntiitktiiii esitit. wirsi 159
Koska tiie tiileiitme kirkkoon palwelemaan
Jtttitalaa, itttti etiiitte tule sittite, matkimaan
qutalaii edessä, ittiitkitiit lapsi ltikusiotlla
papiti edessä, historiallisia kertomuksia taikka
mtttta opittuja iiiiitstipalasia, ivaan itte tii-
leiitnte Iutnalatt ktiittttaksi tunnustamaan
uskomme, siinä wahwistuaksemme ja kas;-
ivaaksetiittte ja kehoittaaksemme tvtettämään
kristillistit eliitttäii. Miitta Iuinalan Hengen
sattatt katitta waikuttanut usko ei ole paljas
Krtstttkseit kiirsittiiseit ja eläiitiinii historialli-
nen ttiitteiittttett, tutkii saattaa perkeleilläkin
ja jutiialattoutilla ihiutsilläkiu olla, waan se
oit htstortaii watkuttis, iiitttittätit arittoit,
ivaithttrskattden ja syntein attteeksi saatittseit
uskouttiieit Kristukseu aitsiott tähdett, se oit
luottamus Juntalaan ja hiitteit ariitolu-
pauksitnsa, intllistä wirsikirjamme kattiittttt-
utat ivirret owatkttt, ittittkiittt 147, 148 y.
iit. Otktasta ivtrsiktrjasta oit ittetllä mallt
Psaltartu raamatussa, se oit watthan testit-
iitentiti ivirsikokotts, joka oit kirjoitetttt piihitit
Hengett stsälle atttaittisesta. Siinä on nioiteu
wirren johtona historialltnen tapatis, esi-
merkiksi: Psaliuii 3, 7, 18, 30, 34, 54, 56
57, 59, 60, 63 y. in; itttttta et näissä
yhdessäkääit matkita itiitii historiallista ker-
tomuksia, joista psalmi iveisaa Ne sai kttkitt
laitlaja ltikeit eriksensä raamatusta, oikeitt
käsittääksensä asian, josta ivtrsi historian
pohjalla tahtoi opettaa. -8;)istortalltsia kerto-
tttiiksia ott tosiit muutamissa psalmeissa,
ntittktiiti Ps. 78, 105, 106, mtttta ei näissä
matkita historiallisia taitauksia, ettii kausa
niistit olisi oppinut historia-i, ivaatt tapauk-
set asetetaan hetdiiii eteeitsä, oppiaksensa
titiitetnaait thiittssydäiuiiteit taipumattomiin; "
deit uskoon ja Iumalau pelkoon, ja ttiiii
päitt. (Iatk.)
Hirtettäwä.
(Jatk. 17 u:roon.)
Nätn hän matkaansaattoi, että säppi Yr-
jöti kopiiiowelta itseiitktii jäi kitiiiit panemat-
ta. Yrjii seit kyllä hitoittasi, jäi kuitenkin
patkalleen; hän tahtoi tulla hirtetyksi Nörd-
kingin maalla ja ptirtssä.
Waait kuu hän erääitä päiwänä kertot
uaapurilleett waitgtnivarttjatn etientytvästä
htioltiuattotttttiidesta, kääntisi asia totselle
tolalle. Ia ajatellessa atikeata oivea (waik-
ka ei oiitattkaait wankthuoneen) heräsi rou-
iva Holltii’tssit hänen koko mahtama wa-
paudeithaluusa" "Ios täältä pääsiistit "huitsi
häti, "eit minä pitkooti lähtist; tutuit tah-
toisin lähteä palatakseni takaistti, kertoakse-
iti Ulutissa olewille ystätvtlletit kaiketi kär-
sitytt hiipeäiti, tullakseni takaisin wiatto-
iittiuteiit todistuksilla ja todistajilla — titi-
itä eit laisiitkaatt pyydä wapautta, minä
tahdoit waati pelastaa kitiiittaiti ja iitaiuee-
iit —!" Häit et tullut juuri puheettsa
päähän, Yrjö kuttenkttt yintnärst hänen.
Io kauan oli hän koittanut murtaa nto-
leiitpatit waitkihuonettten ivälillä olewan
seittäit läpt; hän oli tähän asti, warustet-
tuna kutt oli aittoastaait ptenellä raudan-
kappaleella, edistynyt hitaasti, iuutta rou-
iva Hollin’tit wiimeisten sattaiit perästä
työskeittelt hän yöt, päiivät iitahtawasti ja
kolmantena yöitä taisi hän koittaa tttnkeu-
da aitkott läpt, jonka hän oli laittanut pi-
iiieiiitpääit soppeeit.
Jo olikiit aika ahtaalla. Seuraawaiia
yönä oli "Yrjön oivt jälleen lukitsematta:
siis tvaatt lyhyt erotthetki. Rouwa Holltn
tiili naapurinsa kopptiit. Stlloin Yrjö, iva-
ivisten koko ruiitittiltaait, syleili wanhan
ivaiiitoit poimia ja huusi —— tkäättkuin tah-
toen sulkea tiiohoit ainoaan sanaan kaiketi
sutireti kittiliaistiutensa ja ktiitolltsuutensa —
"Äitiiti!" ja wanha rouiva laski kä-
teitsä hänen kasivoille, tiedustellen pinteässä
hätitärässa itiideit iituotoa ja lausui: "Mt-
ituit kitrja, oitneton poikattil"
Sttteti erosimat molemmat ystätvät, jotka
eiwät koskaan olleet toisiaitsa itähiteet ja
kutteitkitt ittiii lähellä olleet. Lapseton leski
oli tällä hetkellä ensikerran todelltsilla äi-
dtntutitetlla lapseittttnteit lausunut ja satiioin
iitaaiikitlktja, joka et koskaatt ollut omaa
äittäitsit tuntenut, ensikerran ätdintttinen sy-
wtntntällä lapsellisella kuitittoitiiksella.
Rouiva Hollin kätkeytyt wielä siksi yöksi
eräätt uskollisen ystätvätisä luona Mutta
Yrjö ptitkahtt titonne tyhjään noidaiikop-
pitit ja, kun ivanginivartija tuli aamulla
oivelle pistäutäätt ttiukaii aterian luukusta
sisälle, kyykistyi hitit, routva Hollitt in jäl-
keen jäänyt kaapu yllänsä, pertiitntäifen
soppeeit ja, kun mies taas itieni hänen
oittati koppinsa oivelle, luikahti hän itope-
asti aukoit läpt sinne ja otti Yrjö Mucken-
huber’ tua toisen ruokaosan hywäkseen Nätn
toimiskeli hän melkein koko wiikon aiwan
taitawasti ja salaiseksi httwtkseenkiii, ell’et
tkäwyys, uskollisen naapurin kadotettua,
olisi ivaiivaitut häntä.
Eräänä päiwänä et atikenttt atnoastaan
luukku, ivaatt koko oivi, ja kaupunginkir-
juri astui stsäätt ivanginivartijan kaussa ja
tvaati rottiva Holltu’ta seuraatttaatt häntä
otketissalttit. Yrjö teeskenteli yhä waan,
tititt kauatt kutti laatutiu käivt, we-
täytyett tkiiäiikuin pelastit ptiiteimpään
itttrkkaati, ja totittasi äätteti lähestywiä
pois. Mutta kitit kirjttrt lohduttaen lau-
stit: "Wauha ivaiiiio, seitraa meitä pel-
käämättä, iiitttä ett etiäitit ivte sinua kidit-
tuslawalle, ivanit wapauteeu", itiin Yrjö
unohti kokonaan walepukuitsa, heitti kaa-
wtiit yltitiitt, astttt rohkeasti esille ja was-
tasi, kädet tiutiskitsfit, siitkähtytteelle kirju-
rtlle: "seit te kyllä jätätte tekemättä, hir-
tetyksi minä tahdoit tulla ja totta tosiaan
Nördltugtit maalla ja pitrtssiii.
Torihintoja.
uudessakaupungissa: Nukiit 26 ni tur. ruisjau-
hot 28—2:1 in. titr Rutsletpä 2 in 40 p" leiw
Ruismaltaat 1 tii 20 p.—1nt.-"") p Ohkllfet-
90 p"—–l in. katitta Hertteet: tvalkofet 90 P- !p ”
Wiheriät 1 ni; 31) p kappa Nauduulihll 4"; in
leiw. Suolattu sianliha 9—10 ni leitv. Lantpaan-
aha 5 m. teito. Woi 6,5—7a p" ni- Siinkat
1 in. 50 p.—1 441 ii. letiv. Pertutat 2 tn.–2 m.
25 p. ttel. Muitat (;—8 p- kppl" Sipnill! !5 p" U"
Kalossien waihto;
e, joka wiime laumantattia, suomalaisenseuran
8"- kokouksessa, huomaautattotittttidestit wahetti pa-
rin gununikalosseja, pyydetääit oikasemaan erhetyk-
seusä tämän lehdeit painokonttorissa.
Turuii Ktrjapainon Osakehhitö 1881.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
