Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nittupappismies: "En tarwitse sanoa us-""
kolliselle katooliselle kaitsalleni, ettei iiiikääii
liike tässä maassa onnistu, ellei se saa kan-
natusta katoliselta papistolta. Aika on
tullut, hetki oit sisällä, kello on lyönyt.
Jrlanniii kansan kapinan-aika oit ttillut,
ja sentähden on se tehnyt kapinoit. Tämä
liike ei ole iiiikään wallaiikimiousta tarkoit-
tawa liike eikä se inyöskään ole epäiiskol-
linen. Sitä johtaa hurskain kansa ttiaail-
massa ja sitä kannattaa iiskollisiii, alttiiii
ja toimeliain papisto, mitä olemassa on".
Waisiti yksipitoliseii käsityksen nykyisestä
liikkeestä Irlannissa saa se, joka ei ota
lukuuii tityöskin seit kirkollista puolta.
Myöskiti wakuutti sama pappi puheessaan.
että Parnell, protestantti, oli polwillaaii
rukoilliit häntä waikiittatiiaait kaiketi ivoi-
iitansa ja waltansa itiiikaati siihen suun-
inlin, että papit ottaisiwat osaa kapitial-
liseeii liikkeeseit. Iti ettei Parttell riikoilltit
titrhaati, osoittatoat liikkeett wiitiieiset ta-
pahtumat, joihiti papit otvat ottaneet tehok-
kaasti osaa.
Suotualaisesta Wirsikirjasta.
I’.
Edessäntiiie on wanha wirsi 279. Ai-
woiiinie pithua siitä laweammin. Wirsi
on "juopumusta ioastaati," eikä sett editksi.
Laiilaja asttiii weisaainaaii iiiirttänsä Herratt
seurakuntani! j’a Herrtin eteeti. Ei hän
ole ujo. Heti kohta eitsi niärsyssä syyttää
hän kaikkia ihiiiisiä, nuoria ja wanhoja,
"iliiiati erittäitiystä," juopumuksesta oikeiti
"kilivan." Waan lattlaja yksin oit tietysti
siitä wapaa. Samate 2 ivärsyssä, kiissti
paitse ttiota yleistä jitoottiiiista luetellaan
iiiiiitiikiti syittejä, joita jtioptiiiiitkseii settra-
kitiiippaiieiiia harjoitetaan. W. 3 ja 4
piihitit iiiistä siweellisistä mantinoista, jotka
omat juopumuksen taitiallisia setiraitksia.
W. 5——9 wahwistaa hän lauseensa esimer-
keillä raaniatttsta ja historiasta. Raatna-
titsta otettuina esitiierkkeiiiä mainitaan:
Noa, Lot, ööerode—3, Aiiiiiioii (2litinoii),
Ellii, Holofernes, Baltsar; historiasta:
Aleksander (tietysti snitri) ja Kaitiliyses
W. 9 osottaa kokemuksesta kiiyhyyden seu-
raamiin juopumusta. Tttlee sitte iv. 10,
"jossii laitlaja taitawan läiikäriti tawoin tie-
tää ja luettelee, initkä taitdit owat juop-
pouden seurauksia. Näitä ruumiillisia tau-
teja täällä setiraa helwetin piitta ijaiikaik-
kisiiudessa, (w. 11, 12) ja jollei näistä
kaikistii ttiielä lähde apua juopumusta was-
taan, niin tiuskasee hän oikein innokkaasti
toruen juoppoa: "o juomar’ratt! ajattel
entieit tääll’, kuiits tulet perkeleen teuraaksi"
Siis, laitlaja parjaa Iiiiiialan edessä kitik-
kia ihmisiä juoppoudesta jititri satti-.illa ta-
walla kitin fariseuskin ewaakeliiiitiissa par-
jaa itittita ihitiisiä ja kiittelee itseänsä.
Kehno ja tuiki ivoittiatoii ott ittyiis parati-
"iius waikutiii, jonka hän luulee auttaman
juomaria miinahimostansa, se niitiittäin,
että hänen tulee ajatella sitä ivahinkua,
joka seitraa juopumisesta, ja sitä hyötyä,
joka raittitidesta. Jos yksikään jttoitiari
mailmassa onsellaista neuwoa noudattamalla
päässyt tiililiat! hiittoii wallasta ott suuresti
epäiltätvää. Wirsi et ole kitiiiitiitikaaii tie-
tätiyt mainita siitä ainoaakaan esimerkkia,
waikka lsän mainitsee motita, jolkit juopit-
tiiisesta oiotit wetäiieet niskoillensa sulaa
häpiää ja wahinkoa. Tahdoittme; wielä kat-
sella muutamia wirren erinäisiä kohtia.
W. 2:n lopulla iiierrataaii wiina "atiraan."
Aiira on ase, jolla pelto kyiitietääii sulaksi,
iiiullittiiaksensa ja rikkit ruohon hättiittämi-
seksi. .ikysytnme tämän toten: mitä rikka-
ruohoja iiiiiiia häwittää? W:sä 5:sä eitiiite
ole woineet yiiimärtää, niitä "se sukurutsa
patin aiti" tietiili? .28. 6 tekee Holofer-
iiekseii sodanherratsi, se on, semmoi-
seksi pikku" eli ala jumalaksi, jonka koitteit-
noii ja hallitttiati alla sodat oiotit. "Itidi-
tan kirjassa tiiaitiitttt 5;;"iolofernes oli itiaitt
2lssyrian kiinitikaaii sotaherra eli sotapääl-
likkö. Siipimatotita oit kirkkowirteen
koota pakanain historiasta jttoppoiii tiittiiti,
joita ei kansa tiitine. :li-"titta kititiinallisiti
kaikista titi wirren 10 ioärsy. :illattjuomi-
sesta "hajoo", se oii, menee rikki, häioiää; ja
tiiitä nyt näin juomisesta hajoo kuiii tuhka
tuuleen? .ilttitie ja liitoiltaa: ""tiiesititiidit,
ruumiin tuskat, rinnan ahdistus, päänpak-
tii, pahat puuskat, y. itt." 2läiiihäii siis
jitopiiiiiiiieti on tiiahtaioa lääke itiaittittitja
tauteja paraittaiiiaati! lisko pois tiiaan.
W. 11. sanoo, että warkaudesta joitdiitaait
tiuoraan! Tämä ott esimerkki liiiilajati
suuresta lakitaidosta. Iollt"i jiioinarratt’
parantui itseänsä, iiiiii "piina hätiell’ hel-
wetin tulessa lienee/" se lienee waan,
ei sitäkään niin wissiksi woi sanoa. W.
12 tietää rikkaasta miehestä, että hän tää-
rää piinaa, saa tulta ja tulikiiveä, niillaista
kallista olutta ei rahakaati woi maksaa! –—
Tämä wirsi onkin syystä saanitt uuden
sopiioan siaansa. Kuinmallinen oit mones-
sa suhdassa w. 280. ——Jhmeellisin tämä outo
tieto : "helwetin susi raatelee ruumist, joss’
ittadot matelee" Sehäii oit kaikkein wai-
tiajain ruumisten osana ja siitä syystä on
wäärin päättää, että niitä raatelee hel-
ioetiti susi. Wirsi ott korjaamisesta pa-
rantunut. Sen liitteenä oii utisi kaunis
ruotsista käännetty wirsi. Korjattu oit w.
281, ja 282. Uusi w. 283 oit saksasta
stioiitetinettii. Wirsi 286 oit uitsi ja tiiie-
lestämme warsin sowelias. Sen lisänä on
itiisi, Runebergin, tekeinä wirsi. Uusi 289
oit iiiukatva. Sen kumppaniksi sopisi ottaa
toäliaik. wirsikirjasta N:o 289. Wirressä
296 b. soisiinttie 3:nen wärsytt lopuit kiitt-
liiwan näin: "syntiin wallast auta täällä,
ivapaiitii kansassi, Aiina nieille wihdoin
siellä Sia (ei siia) taitoahassasi." Wir-
reit 297 w. 4 ottaisimme ioäliaikai-
sesta Wirsikirjasta. Sen pidäiiiiiie a-
siaan sopiwampana kitin ehdoituksen. Eli-
doitttksesta oit myös tämä lause hywin
hitiiiä: "Oiiiikses myös tullessasi, Ota mei-
dät, Juniala." Ei jittiri äkkiä title lukia
seit perille, että sanalla "titllessasii’ tarkoite-
taan Kristukseii tulemista tuomiolle. Kuiti-
ka paljoti selwempi ja nititkittottiattipi on
h:ra Lönnrotiii lause: "ktioleiiiainiiie ajalla,
.Liioiniolle tulle:isassi Aiita, Herra Jtiiiialt:I"
Ja kuin wärsyssä rukoillaan säästäiiiistä,
on myös paikallansa sanoa ei "kautta" waati
"tähden", "tähden pyhiin syntymises," "täh-
deti”” koivini kuolemises y. iit. Muutoiii on wir-
ren korjaits marsin hyttiin otiiiistuiitit. Wir-
reii liite 297 li saa kaipaaiitata jäädä pois.
Wirren 2318 hyiväksytnme niäliaikaisesta
Wirsikirjcistti. Siinä oit korjaus wanhasta
wirrestä tehty kepeällä kädellii ja sentähden
on wanha kaittiis wirsi tttlltit säilytetyksi
itiin alkuperäisetiä kuin iiiahdollista. Wirsi
299 ott suomennos kauniista rttotsalaisesta
wirrestä. Se ansaitsee siati uudessa Wir-
sikirjassainme. Wirreii wiimeisen itiärsyit
hymäksyinme ehdoituksen itiiikaaii, ittittta
kalitie ensimäistä ivärsyä toäliaik. Wirsikir-
jasta. W. 239 li, Arndin saksalaisesta
suomennettu, on kaunis. Mmis liite 293)
c on hywä.
2llistys ja kiitosniirren 300 lisäksi on ko-
tiiitea lahjoittanut 2 ittttta, ivarsin hyitiää.
litisi sopiwampi wirsi oit tehty 307 siaati.
llitsia ottiat wirret 308 ja 309. Sana
"ruoissa" (w. 4.) on selkeyden wuoksi kir-
joitettawa "’ruitissatt. Wirren 309 lisänä
oit itiisi herra Lötiiirotin tekemä, tveisatta-
ioa "sodaii aikana" Wirsi 313 on itusi.
Ehdoitiis esittää hylkääniään Rttneliergin
rtiotsalaisesta suomentamansa wirren 314.
Siaan esitäitiiiie ottattiaaii wanhan, Lönn-
rotin korjaamana. W. 315 oit tiusi, saittate
ntyöslisäwirsi 317 li, 319. Wirsi 319 li on
korjattit sitottialaisesta arkkiitieisusta. 319 c
ott saksalaisesta suomennos ja ioarsiti sopi-
ioa. Wirsi 320 li oit suiiitialaiseii miehen
Ttiomo ":ltagnialdiii pojan tekeiiiä. Wirres-
fä 321 to. 5 olisi sanat: "saints selkeä"
kirjoitettaiiiat: "sottaas selkeää" Tättiäti
wirren loppusointi: "Ia tuomiolla tiiviit
Kysinssäs wastata: Mä sulle kaikki toin,
joill’ olin paiitieiiiia" paneivat liikoja. Ei
itse Iesuskaan woinut sitä tehdä, katso
Ioh. 6: 66; 17: 12. .ikaikki liioitteleitii-
tieti on aina wahingollinen. Liikuttaa
woipi kyllä helliä stidämitiiä tilitti kyyiielei-
hin asti ajatella paimenensa asttiiiiatt tuo-
miolle kaikki ltitiipaal yinpärilläitsä, miitta
paljas herkkättiittoistiits ei paranna asiaa,
eikit ihinissiidätninet, niideii taitouttaiiiitieti
ja itiieleti mukiin ohjaaminen, ole yhden-
kääii ihmisen wallatösa. Sentäliden on tä-
itiä lotisin korjattania saittaan siitintauti
ktiiii watthaiikiii wirren lopulla oii.
Wirret aioioskäskystä oiotit
iiiisia paitse 327, jokti oit ivauhasta kor-
jattu. .Lasten wirsiä on kiiksi utitta 329
ja 329 li. Niistä ott jälkimäitien sttoitteii-
nos ruotsalaiselta ioirsikirjasta; Les:ikeiii
ja orpolasten iiiii"ret :i:iii——:;:;2 oivat iiiisiti
ja ivauhoja paljot! pareiiitttat. Eiitiiteii
12 wärsyä pitkä sairaantoirsi 33;; on niit
korjattu 8 wärsyii pirttiseksi. .silittiiti lisii-
wirsi on ilosista äitiirsistä. Wirret 336;-
:;:;s owat iiitsia. lliisia oivat titoka-
ttiirretkin ;—;;;9——;;-l—l;, paitse 340 ja
341, sotkit owat wanhoista korjatut.
Wanhat oliwatkin weisata kankeita, sisäl-
töitsä puolesta tuottikin halpa, ttiitikniit
esitti. 342 iv. 5. Siittii mainitaan meille
2)" "! 0;. i!
"2.3 )——-)3(F
ruuaksi suoduista eläimistä myös hirwi,
waikka sen ajaminen ja tappaminen on
meidän laissamme suuren sakon haastolla
kielletty. Uudessa Aatnttwirressä 348 ni. 1
saamme kuulla uuttakin, että on "aurinko
kirkas niinkuin maa.” Uiidella wirrellä
353 on kaksi lisäkuinppania. Myös seu-
raawalla wirrellä on uusi lisänä. Samoin
myös w. 356, 358, 359, ja 364, mikä
on ruotsalaisesta wirsikirjasta suomennettu.
Aaniuwirret owat ylehensä hyttiin onnit"-
tttiieita ja tarkoitukseensa warsin niukawia.
Otainme tarkastaaksemme ehtoo tvirsiä.
Waiiha 365 on hyljätty. Siinä olikin
3:sa. wärsyssä ihitieellisiä ajatuksia pirun
wallasta. Uusi on Tiiomo Ragwaldin po-
jan teketnä. Ehdoitus esittää jättäniään
senkin pois. Wirren3i67 w. johdosta muis-
tutamme, että kuolo jo on synneillä ansait-
tii, joten on sanottama: "ansaitsin," eikä
ansaitsen. Mutta jollei se itiin sowi rii-
itiiin, korjattakooii wärsyii loppu h:ra Löntn-
rotin wäliaikasen korjauksen initkaaii. Lau-
seeti: "sun ioastahas’" v. 4 w. 368 pitää,
ollaksensa suotiiea, kuuluutaa "min’ rikoin
iiiä s tia ivastahan. Täinä korjaus olikin
ihan tarpeeton, koska wärsy wäliaikasessa
wirsikirjassa on hywin suora ja selwä:
"Mun mitä tiedät akkoneen, Suo anteeks,
ole aritioiiien". Tässä olewa riimirikos ei
ole niin paha, kuin korjauksen kieliwirhe.
Wärs. 6 rukoillaan: "ah kuulehuokaukseni,
Kaikk’ antia mullen anteeksil" Me kysyitt-
iiie: tnitkä kaikki? Hiiokauksenitiiekin?! War-
siti sopiwasti laitlaa Lönnrot: "Anteeksi
anna syntiiiil" W. 369 on korjauksessansa
huonosti onnistunut 3:ssa toärsyssä. Mut-
ta tvarsin kamala ott korjaus 8 ioärsyssä,
kussa luemme: "Niin kiitätnitie tiie hiio-
iiientia Suii hywyyttäsi wakaa; Maan
päällä niinkuin taitvaassa Siit’emme kos-
kaatt lakkaa". Luiillakseiii ei pääse sellai-
tien laitlaja koskaaittaiivaaseeti, joka uhkaa
laata kiitoksesta siiitie päästyänsä. W. 370
ott uusi, wanhaa parempi. Uusi ja soitta
on wirsi 371 li. W. 372 iti. 6 esitämnie
korjattaioaksi hra Lönnrotin wirren iiitt-
kaan. Mitä ehdoitus tarkoittaa "syntiin
titskastalt ioarjelentisella, sitä eitiiiie itioi
oikeiii käsittää. Onko se katumus waiko
synnin tähden kohtaama rangaistus? Ol-
koon kumpi hywänsä, ei kititipikaaii ole
itiikään tiiiii ikäätiilahitttawatapaus, katso
iv. 259 ni. 4. Wirressä 373 w. 2 on
laitse: "Sä olet nyt ja ainian Mun rakas
Jsän", Wäliaikasessa wirsikirjassa inuka-
iiiatnpi, kuin tämä ehdoituksen: "Kiiiit nyt,
ain’ eliiikautenati’ Sä olet Jsäit". Uusi
wirsi 376 saksalaisesta suomennettu oit oi-
kein oiwalliiieti, samoin myös 377.
Kaikenlatsta.
— Hajamielisyytlä. Etäs professori
H——gissä, jolla oli tämä mika, käioeli katua
pitkin, mutta huomaamattansa asttieli hän
toisella jalalla trotoaarilla ja toisella katu-
rännissä. Ttili siinä tiittatva wastaan,
joka terivehti ja kysyi, ktiitika hän tvoi.
"Hyivin muutoiii", wastasi hän, "olen waan
wiitneisiiiä aikoiiui ruwennut pahasti as-
tuttiaan"
Syöttöliarka. Jsowatsainen "pa-
trtiuna" istui par’aikaa päiwällispöydässään, kuti
piika tiili sisääii ja saitoi: "herra patruuna, teuras-
taja oit täällä ja tahtoo katsoa syöttöhärkää". "Kyllä
minä tiilen kohta”, oli patruunan wastaus.
Titrhaa ty ötä. .liaksi iiiiestii, joilla oli yh-
teiiteii keräjäjittttt, metti erääii lakimiehen, tiiollaiseit
""tiliookiiatiii" lito, apua hakemaan. Toiiien rupesi
tässä asiaa selittiiiiiääit ja laski, wielä parantaak-
seiistt sitä, ioaleita titon tuostakin, mutta toitteii
keskeytti häntä htioittauttaen: mitä siinä turhin
tiliiii ivaleitasi pistelet, kyllä hän sen hywin yttiiiiär-
rät, ettii herra "aliookaatti" paraiten tietää, mihin
tie oiotit paittawat."
Kttrssit.
Sttotitett "pantti Kesäk. 15 p.
Waihto-turssi Disk. kurssi.
".-
""
M. p. M. p.
"liii-kari 7 p. . . . . . 257: — 2431: – 100:lta r.
santoo 90 p ..... 2""i: 17 25: — putt:ta st.
Parisi 90 p. 99: 2i) 98: —
(satupiiri 90 p. 123: 2l) 122: 50 "
2lmsterdaiii ..... 207" sill "206: —— 100’lta"
"Ttikholnia 3 p" . 139" —– 138: 40
Laitvalista;
iki r a iv e s e n d, toukok. :’il. Primiis,7 Bergman.
Siitgaporesta.
B a i" r el o ii a, tottk. 27. Ajo Tallgren Cardisf’ista
il tt "ii p ;- ii h aiti i ii a, kefiik. 1. "siihta Stettroos, Uu-
destiikaupungista. —2. Olga Stetiroos,lltidesta-
kaupungista.
Iu ii titi ra tiina, kesäk. 1. 2lid Swahnström, Tu-
riista Rochefort’iiti.
J. j; i I ad c !p li i a, toitk. 16. Hoppet, Grlinqwist,
So"ithattiptott’i-:ita.
I" o r t M o ti r o e, toitk. 16. LlItai Niska, Dtiblin’iiii;
Baltimo r e, touk. 21l. Jhami, Etigbloni, Rot
terdaiti’ista,
Kro nstad t, kesäk 6. Okpatts Idhansfon, Eng-
lannista.
L a N o ci; e i ie, totti. 3!. Siiwv- Cederlund, Ar-
kaitgeliiti.
""Torihintoja.
"Titrtiösa."" Nisut 37 ni. t. Nisujauhot "4 m.
leiiv. Rukiit 30 in. tynnyri" Ruisjauhot 2
m. 25 p leiw. Riiisleipä 2 ni. 60 p. leiw. Nuksiitaltaat
1. in; 20 p. kp. Ohrat 1 iti. 70 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 m. 30 p. kappa. Kokonaiset s:inat 1
in. 80 p" kappa. Ohraset maltaat 1 in. kappa.
Kaurat 1 in. 50 p. leiw. Kaurajauhot lin. 60
p. l. Kauraryynit 1 m. 10 p. kappa. Surwomattomat,
s:mat 1 in. 30 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 in.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Ruskeat 85 p. k.
Sekalailet 75 p. kappa. Perimat 35 p. kp.
2 tii. 41) p. nelikko. Perunajauhot 30 p. naula.
qurikkaat 2 75 p, m. nelik. Htttnalat 70 p. naul.
Heinät 75 p.—1 m. leiw" puntarpää 1 ni.—1 m 10 p.
leiw. Oljet 5 ni. kuorin. Silppu 3–-4 ni. kuorina.
Tuore naudanliha 4——5 m. leiw. Palniattu
7 iti. keitti. Tuore lampaanliha 5 in. leiw.
Palwattu 7 in. leiw. Tuore sianliha 10 iii.
leiw. Wasikat, juotetut 6 m. leiw. Juotta-
mattomat 2 iti. 25 p. kappale. Jhra 40 p. naul. Talk
9 iti. leiw. Woi 80 p. naula, 14—16itt. leiw.
Talonpojan juusto 25—30 p. kappale. Kuoritiia-
toti maito 35 p. kannu. Kuorittu 25 p. kaititu.
Piitiiä 15 p. k. Kertiia 30 p. kort. Willat 1 m.
20 p. n. Mmmt lin. tiu. Kukko 80 p. kppl.
Kanat 75 p. kapp. Json raawas-eläimenkieli
l m. Tuore lohi l in. 25 p. naul. Suolattu
lohi 1 in. 25 p. naul. Tuore siika 40 p. naula.
Snolaiiien siika 25 p. naula. Hauki 12 p. n.
Ahweiiet 8 p. tiaula. Lahnat 12 p. naula.
Säynäkset 5 p. naula. Nahkiaiset 6 m. 50 p. 100:lta.
Silakat 1 iit. 95 p. leiw. 6 tii. nelik. Tuoreet
hailit 70 p. kapp. Muikumnäti 1 ni. 50 p. naul.
Mäiityset laudat 3—7 ni. toltti. Mäntyset platikut
80 p. kappale. .sluusiset laudat 3–ti" in. toltti. Piirut
30 p. kppl. Kattopäreet 6 tti. kuorin. Räystäskou-
rut 35 p. syltä. Terwa 21 iit. t:ri. Sam-
iiialeet 7 iti. kuoritta. Halot: .ikoiwuset 4 in.
kuorttia. Mätttyset 3 in. 50 v. kuorma. Kuusiset
3 tii. kitor. Pajahiilet 7 m. kuorina.
Höyrylaitvakulku.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holmlierg,
lähtee toistaiseksi:
Joka maanantai k:lo 3.22 j. pp. anusta Saloon
Karunan kautta.
" tiistai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Karunan
katitta.
" keskiwiikko k:lo !52 j. pp. Turusta Saloon
Karuitan kautta.
" tuorstai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Kir-
jakkalan ja Sandön kautta.
" perjan:ai k:lo ll e. pp. Turusta Salooii Kir-
jakkalan, Teijoii, Mathildedaalin ja Sröm-
man koutta.
" lauantai k:lo 9 e. pp. Salosta ankuun Ka-
rttitait katitta.
Poiketett wälisille laitureille.
Siiimuiitaina ou laiwa Titritssa.
Höyrylaiiiia ?" a l o,
kapteeni J. W. Holmberg,
lähtee toistaiseksi:
Joka inaanantaiita k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun
Sandön katitta.
tiistat k:lo !92 j. pp. Turusta Saloon Satidön
katitta.
keskiwiikko k:lo 9 e. pp. Salosta Kirjakkalan,
Teijon, Mathildedaaliii ja Strömman
kautta Tiirkuuii.
tuorstai k:lo !332 j. pp. Tttriista Salooii Kir-
jakkalan katitta.
perjantai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Ka-
ritiian kautta.
lauantai k:lo !"§2 j. pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta.
Poiketeit wälisille laitureille.
Sitimuntaina ott laiwa Turussa.
"
"
"
"
Hiiyrylaiwa ?! tj ft a d ,
kapteeni C. R. Sundströttt.
72:77,"3s-;;;;;-;":"—e-":s;:i lähtee:
Joka maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkuun.
kggkiwiikko k:lo 10 e. pp. Tiiriistii Hakkalaan
Daalintehtaan kautta.
tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta Turkuun
Daalintehtaaii katitta.
perjantai k:lo 10 e. pp. Tttritsta Daaliiiteh-
tiuille.
" lauantai k:lo 8 e. pii. Daalintekitaalta Turkuun.
:ilkatkiiillti Turusta Daalintehtaalle poiketaan "soar-
jatttilaan, :l)kittaisiin, Owitjaan, (sitiiinarsnääsiin,
Terssttitdiiit, Attitiiti ja Skiiiiianioiikiiii, ineiiiiessä ja
tullessa, sekä keskiwiikko"matkalla Turustasoukkalaan
paitsi yllätiiaitiittuihiii laitureihin, niittisiin Soder-
hyyhyn, Bromarwiin ja Finliiiyhyn seka paluumat-
kalla tiiräggnäsiin, Sillksal’tåanth Westliöhtee; h
" sööyrt;". ; tss; ii "in ina ta ;it ati-
!TJntoInts- ttitliletitiäiiväaä ""s’iesäliitiiti 21 p.
Yaaliitteljtaalle peruutetaan.
"
"
"
"
Pot-iitt Naantaliu, uudenkaupun-
gin, Nautnan ja Nepgsaaren
kautta "33 —" "i:§
lähtee toistaiseksi
" " —— - 1,
.iiviiriilaiiva :i l iit a,
6 tapilaa iiii. ei. styfirinnt,
joka suunnittuina ja les-:äknoiikkona l:lo 10 e. pp.
cli
.H iiii-tilanoa L. e i iit ii,
"kapteeni G. R. :liiii-iilin,
joka tiistaitta ja perjantaitta i:lo 10 e.pp,
Talkclllllillkl tiedot! (lillaa
Joh. Gust. TLikeströtn.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
