Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— uusikaupunki, marrask 13 p. "Joka
on ollut uskollinen ja harras tehtäwässään,
se ansaitsee tulla muistetuksi, ansaitsee kii-
tollisuudeii seppeleen haudallensa, jossa hän
ott saaitut leposijansa elämäit waiwojeit jäl-
keen". Sellaisen kiitollisuudeii seppeleen
ansaitsee eyäilemättä kunnaltamme hänkiti,
joka ensiperjantaina kätketään maati äidil-
liseeii helmaan. Suiiria, tiiaailiitan sil
missä loistawiit töitä ei hätt ole tehnyt,
suttrtit huomiota ei hän siis eikä hänen
työtisä ole saawuttaneet, eikä hän sitä ole
pyytäittjtkään, mutta rehellisesti oit häit teh-
tämänsä teljiitit ja siitä hän ansaitsee kuti-
nioitnsta. Alkeisopettajan työ ott ittijtjrätt
työtä ja setitähden usein halpana pidettij
ja ttiijtirätiit teki työtä waiiiajiikin. Kait-
sakoitlntiopettaja, ylioppilas Frans Ul-
rik Järnströin oli syntynyt Turun
kaupungissa 152,;64ll; käijtyäiisä Turiin al-
keiskotilutt ja lukion tiili ljän kewäällä 1864
ylioppititaksi ja kirjoitettiin jäseiieksi juttia-
ltisopilliseeii tiedekutitaan. 1868 kewäällä
alotti hän opettajawirkatisa, tulleu silloiii
Turttn Bell-Lankasteritt koulita alaopetta-
jaksi, jostii hän siirrettiitt w.t. alkeis-opet-
tajaksi .iiristinan kaupungin alit-alkeiskou-
luun lukinvuodeksi 1868——1869. Syyslii-
kukauden altistit 1861) aina 1874 wuodeti
kewätlukiikauden loppuun asti oli hän toise-
na apulaisopettajana Uudeiikaupungin ala-
alkeisopistossa" !— ! "51875 teki hätt kollegaii
wirkaii Uiidenkatn,tintain realikoulitssa ja sa-
ittana syksynä tiiäärättiiii hän opettajaksi
Uttdenkaitpinigin ruotsalaiseen kansakouluun.
taukokuun 1 p:stä asti 1874 toimitti hän
iti-.1’115 sunnuntaikoulun toisen opettajan wir-
kaa. .italjta wiittieiiiaitiittua wirkaa hoiti
liäit aina siiljeit asti, että merikohtaus wiikko
sitte paiti hänet tautiivuoteelle, josta hän
ei enää noussutkaan, ja kuitiiollisesti ljäti
tiiitii hoiti, melkein arkaittaisuuteen kiirj-
wällä tunnollisuudella. Hanska oli witi-
"tiajii seurakumppanina nuoruutensa ja ter-
weyteusä päimiiiä; siksi teki hänet hänen
iloinen luontonsa, joka kimulloisuudenkiii
päiwinä joskus wielä pilkoitti esille, maikka
useamittasti eljkä waan sisällisteii kipujen
ja taistelujen peittona, Moiti hänen seit-
tähden käsittikiit wäärin. .Luja oli hän
ystäwäiiä ja kiititiollitien mirkaiitiehenä.
Sen täytyy jokaiseii, joka hänen likemmin
tunsi, tutustaa. Nyt oit hitti taistellut tais-
telitnsa, lewoton 1ydän oit 1aawuttaniit
lewott.
Täitään pidettjssä kirkonkokoukses-
sa, jossit pait esimicstä oli saapuwilla
neljii (sanoo 4) jäseniä hijwäksijttiiit kirkon
tilit ja niijönnettiin papiston pyytiili että
palkka heille ensitulewan totikokitiin 1 p:stä
luettuna koetukseksi maksetaan kuukausitta:n
ensi kirkollisminitena.
Wiiitite perjantaitta p a l o k 11 n ii a tt so i t-
tokittita wietti ensimäisen wuosijuljlansa
soittajaisilla, joihin oli kittsiittii kaikki heit-
kiliit perheinensä, jotka soittoktiiitait kaittiat-
tawat. Soittokunta oli warsin ahkera soit-
tainaati, "paussia tuskin ensinkääii pidettiin
Alj 111!la kiisten taputuk1illa osoitti myös
yleisö,j "okii kuitenkin oli werrattain aitiltä-
lukuinen, niieitymystääit soittokunnalle ke-
hoitukseksi. Syij yleisiin wähälnkuisutiteeii
lienee se seikka, että tämä kotisertti oli kol-
mas samalla wiikolla.
Joktt aika sitte mainitsin tässä leljdessii
asiiittoiitaiseii pyynnöstii, että "tsuttisaaren
Kleetitola oli meitettätiyt 5 lammasta, jotka
löydettiin ajettuna weteen, kehoittaen tätä
wahinkoa .sileemolalle korinaamaan sen joka
tähän oli syypii. Taas ott sama mies pyy-
täiiytilmaisemaan, että pahatttekijätiä oli-
kin ollut eriiäii naapurin koira oittiit päitt-
sä, eikä kitkit-.111 metsästäjä, sekä ettii ma-
hinko jo ott täydellisesti palkittu. K.
—— uusikirkko 22 p. lokakuuta. Ei tääl-
tä ole tänä wuonna Aura—lehteeit kirjoitet-
tu, jos ei ljiioittioott oteta ":ltukkiiinatin"
ntietteitä muoden itltissit. Ne oliwatkin niin
kehnoja, etteimät juuri paljon mastintakaan
ansaitse. Seit toki sanon, ettei itiin tär-
keässii asiassit, kuin wirsikirjan ehdotus on,
pitäisi käyttää itiin kewytmielistä lauseta-
paa. –— litrkolltsissit asioissa oit täällä ta-
pahtunut titania muutoksia. Wiiitte wuonna
erotettiin kirkontaloudeit hoitajan wirasta
herrastuomari A. Puontt ja hänen siaan-
sa walittiin rusthollari M. Litnden Wähä-
Willilä. Hautausittaa, joka oit ollut eri
hinnoissa ja aripoissa, laskettiin wiime
witontta yhteen hintaan ja arwoon, että
nyt maksetaan täysiikäisestä kuollesta aina
faina hinta, ja lapsesta puoli siitä. Oli
myös hautaus-maassa eräs muurihauta,
joka tänä kesänä kirkonkokouksen päätökseit
inukaan purjettiin sekä sannalla täytettiit-i.
Sainassa kokouksessa suostut seurakuitta
wetäittään saittaa hautausmaalle 24 kuor-
ittaa kultakiit manttaalilta. Kuniianhallitus
täällä on myös tottuessa Kuitnati ohjat
owatkin senlaisen miehen käsissä, joka niitä
ott kiitettäwällä huolella hoitanut. Se ott
jalo ja kitntttoitettu pastorimme O. Här-
tiiälä. Hän ott paraita tniehiä sekä kirkon
että kutiitan alalla, iitiitta piakkoin jättää
häit titeidät kuin lattipaat hoidotta. Uusi
pappi oit meille tosiaaii waltuiitettu, waan
saanemmeko sitäkään, koskit hän ott toista
paikkaa hakeitut. Siis itijktjisen tiiettetiiiniite,
ja uudesta eittiiie tiedä, tuo ott todellakin
kurja tila. Kuuta-kokons pidetääit titlewait
iititrraskuuit 3 päiwä, jossa walitaan kun-
taait niidet esimiehet ja jäsetiet Miten
sitte käyttekään. Saamiiteko semmoisen esi-
titieheit, kuin entinen esimies J. A. joiika
aikitiia aina riideltiin ja yhä waati
riideltiin, ja asiat tiäyttiivät olleen sekaisiit,
kitin Sampun latttpitat. Mutta iitjktjiiteii
esimies on jo ollut totitiessa 6 wiiotta, ja
hoitanut astat hywin. Täällä ott tekeillä
uttsi kittinan huoneus, jossa ott sali, 2 kii-
titaria, keittiö ja tupa. Tätä alettiin ra-
ketttaa jo wiime toukokuussa, ja piti olla
malittiina tämän tuuti alussa, waati muu-.
tiitiiat seikat otvat es tiineet sen ioalinistu-
mista, tittttta ei kauatt miipyne eittien
kuin se ott walittis. Kaitsakottliissaiittiie,
jossit wiime muotitta oli oppilaisia noitt
70, oit tänä muonna waati 55. Syyttä
tähän wäheitemiseeti ott nykyinen kallis ai-
ka sekit sitsiett pelko, sillä kitulitt kerran
sanottawan, onpa sanomissa aina waroitet-
tti, että lapsista pitää waaria pidettäiiiäii
eiiinitepä siis lapsiamme kotilititii liihetä,
sillä saattaisi sitsi heidät itakkiii yhden toi-
setisa perästä. Ei täällä juuri paljoti leitt-
iiieii kauppoja teljdä, maikka tuli oiwallinen
perunamuusi. Mutta ehka siihen tarwit-
taiieeti juurikkaitakin, ja niitä puuttittt tuones-
sa paikassa. Termeijs oitjokseettkiit hijmii,
tuotemaisuus ei inyiiskiiän suttri. Talwea,
ankaraa jit kowaa, ennustettiin tänä wuonna
tiileman. Mutta niitikiit suuri knin ilj-
iuiswiisaus oit, ei se sentään kykene selittä-
tttäiitt tulemia asioit-.1. Senlaisesta enniis-
tuksesta pitäisi siis aikanaan lakata, koska
se aitiawaati huonosti ottitistiiit. —— .stoitta
tulipalo oli täällä tämän kiititt 5 päimää
wastaan, jossa Mäniiäisten .skattanon tiusi
riiljirimi paloi iljan poroksi. Siiuä hukkui
iioin 10 tyiinyriä ohria sekä sinitiiiattoiiiati
paljon karjait rehuja. Riihiriwii (paitsi
wilja jit rehiia) oli wakuutettu, waati iitis-
tii suttunasta, sitä eit tiedä, :liitin nyt
itsiitt kunnassaiuiite omat. Dominikiis.
—— Ilusia aikakauskirjoja. Lähetyssaar-
naaja tk. Boije aikoo, kuten H. D. tietää,
täällä etisi wuoden alti-3111 alkaen ulos-
antaa 2 aikakauskirjaa, toisen siioiiteksi tii-
itiellä "tiristilline n .skutvalehtt .t:ap-
sille" ja toisen ruotsiksi tiitiiellä ".ikrist-
lig Iklustrerad ’titrntidningin
— Kirjallisutiita. K. Werkon kiistati-
iiuksella oit "surussa iliitaautunut: "Sä-
titja I. "Toimittaniit K. W." Hinta 10
penniä.
— .siit-jallisuutta. Ktrjakauppaan ott
ilmestynyt ".11 o t i k 11 11 s e ti ku til 11 iv i !-
ta "Pieniä pakinoita. ttiottntttut
Olli W uorinen". 38 simua 10 titit-
teessit. §tiitta 30 p.
.Tämän kirjasett oiwallisundesta sit-
noo Pätj. –— oii takauksena sen sepittäjäu
tiimi, joka jo oit tititiiettit iitaassaintite oi-
waksi riinoilija-ititiieksi harivain suontenkie-
listeti riiiioilijaiit joukossa. Melkeiit ijljtii
paljon, kitiit hänen runomittaiset sepityksen-
fä omat meitä ilahuttaneet, semminkin kau-
niin tiiiteelliseit ulkorakennuksensa piio-lesta,
omat näittiit hänen suorasanaiset "pienet
pakinansa" meitä ttiiellyttiiiieet. "liäissäkin
iliitaatitiiit runoilija-tunneja sukkela keksiti-
näisyys.
— Koitluasioiia. U. wlausitu wiime
iitaanatttaiita johtamassa Skirjoitukseösaan:
:ltytpä kerrotaiitt (jos hitljitssa periiä lie-
neej, että titiiati keiiriilikuweritöri olisi
lausunnossaan ljijläiiiiijt sekä Mikkelin että
Kuopioit ruotsalaiset koulut. tiunaita, ettii
tämä wieras, joiika kaikkea waikutusta
Suomeu sisällisissä asioissa Dagblad, Hä-
ntäläinen ja Pohjois-Suomi owat julistit-
neet ihan turmiolltseksi, —— että häit olisi
siis paremmin ottanut noudattaaksensa
Säätyjen periaatteita, kuin koulukomitean
sekä liberalit että wiikingit, wieläpä itse
senatikin, joka sanotaan hywäksyneen libe-
ralien ehdoitukset!
— Ykiotinilaskokoitksessa wiime lauan-
taina päätettiin kumian yleisestä kassasta
ylioppilashuoneen rahastoon siirtää 5,000
mk, jolla suntinallit wiime mittitituii rahas-
toit welka siwiliwiraston leskien ja orpo-
lasteit kassaati ott sitoritettawa.
Päätettiiti antaa tulot ensi wuonna pi-
dettäwist ä ylioppil aie-iltahuiveista ijltoppi-
laideit kasatitietellisen museon hywäksi.
Yiioppilaskuiinan talouden hoitajaksi 11111-
littiin sen jälkeen 244 ääiiellä entinen ta-
loitdetiljoitaja Th. Schwindt, joka yksitt tä-
tä wirkaa oli hakenut.
Waatt eipä täntäkääit waali päätttjitijt
kepposetta ruotsinmielisten puolelta. "Huo-
liiitittta siitä, että ylioppilasktiitttan sään-
nötssä niinen-oinaan tiiäärätääti, että pii-
hee11a—olema wirka oit kitiiitalta haetta-
w a ja että hakeitmsta tulee seurata takitti,
antoiwat rttotsiitinieliset, hra Schwiiidt kun
ttäet ott fennomani, yksimielisesti ääiieiisä
eräälle heitgenheimolaiselleiisa, ijl topp. H.
(stratiholmille, joka ei ollttt wirkaa ljitkeiiitt
ja jonka tarjoamasta takuusta ei wähintä-
kääii tiedettij. Tämä oli sitä kummastut-
taiiiaiitpi kun selwästi huomattiin, että tah-
toiwitt pitää ehdokkaansa etiiieit malintoi-
niitusta salassa, jotta häntä laittoittatta ei
woitaisi hylätä. Waan miten käwi? Kaik-
ki heidän waalilippiiitsa, joita nytkin keit-
tiesi wiikkokattsia oli kokooiiljaaltttit, hijlät-
tiiti tietysti laittoitiina. (U. Si
Solilaanwalan teki puoletipäiwän
aikana niititte maanantaina Helsiiigin tiiatt-
ljassa kirkossit Uudeitiiiaan aseiitelwolliiien
pataljona. :ltitkoukseit ptdettijä suo:ueksi
ja ruotsiksi, otti pataljottati sotatuomari T
3. :lliniiioff upsereilta ivalait ruotsiksi ja
sitten iniehistöltä etisitt ruotsiksi ja sitteii
suomeksi (11. S.j
Toiiiiia susia tii-istaan. H tietää
kertoa, ettii se komitea, joka wiiiitei1eii kiitt-
kiiiideit loppupuolella kokoontui Helsittgissä
neiiitiotteletitaaii sopimista "tuituista susien
tiihotöitteu estäiniseksi Turun tienoilla, 1111
iiiietitiitiissäan ehdoittanut suurenlaisia tuu-
mia susien pijytämistä warten nyt tulema-
tia talivissiiikitiiit. Talmijahdin ohjaaminen
uskotaan jollekin kokeneelle pedon pijijtiijälle
joko omasta liiaasta talji jostakin naapuri-
tititiistii. Hänelle annettaisiin, jo;t111peel-
joukko, että löytyisi kelwollisia ja luotetta-
wia ajoittiehiä, jolkit siitit.illa iimisiitis.it ulla
esimerkiksi maakansalle sudenajoa pidettäis-
sä. Myiiskin saisi häti antukseen kittstia
aputiiiieheii sekä tiiulta nietsästäjiä. ":sjiiih
tiijiii tita-.imitte pohjoisista ja 11111 iata olista
katjttttai 1111 ittiiiiskitt, jos päämies kitsoisi
niitä tiiipee llisitsi. Eriitäiu lienee koiiiiteit
ehdoittanut käytettäwiksii itiin kutsutuita
"liikaseheja" tLtieiiäjältä, se; 1111, tottuneita
siideii pytitäjiä Pskom’in gumeitienteini-:111.1
–– Haaskoja pitäisi koitiiteiiti ehdoituksen
miikaan miipijtiiättä asetettaman, sillä tie
katsotaan wälttäiiiiittiiiitästi kuuliiman jät-
jestettyyn nietsästykseen. Keiviiiiii tullessa
pirttisi mahdollisuutta myitten tL"B"1tttiijiilti"i
toitititettamait itiin satiottiija "stidenulmot-
tajia". —– Hallitus kuuluu jo ryhtyneen
toimiin kottiitean ehdoituksen toimeenpane
mista marten.
—— Susieti liatuitta-tiitoksi ott erii-3 lä-
hettäjä "3111"kä" U. S:ssit tehnyt ehdottako
sett, joka ittielestäiiiiiie tiistit oit liiati "la-
mealta otettu", miitta joiika kititeiikiii paik-
kakuittia titittemaiii tarl’-,istettiiii111k1"i tah-
doitttite meidäukin lehdessii julkaista. Elj-
dottitjalausuu: "Mesiis iisiati aluksi rohki-
iieitttiie ajatella näin. Iahtipiiriii alkit-
liiija wedetääti Pori-öta tilkiten pitkiti Ko
kentäeii jokea Huittiiiiti, josta Itiiiittpiilaii,
2lliistiiroit, .Loitiiaaiy .nosten kappelin ja
Perttelin kautta liski-laati, ynnä siitä 1ne-
rett ratitaait, niin pitkälle kuin tarwe waa-
tii, koskit tämän tittelit sisällä iiiertit was-
taan oit otaksuttama waarallisten susien
oleskeleman. Tiille linjalle, joka tehnee
15 ii 18 peitinkuliitaa, asetetaan esitit. mies
joka 6 sylen pääljäii, joka koko linjalla te-
kisi 15 ii 18 tithattit miestä. .siastakin
kantiasta 1eii läpi wedetty liiija täytetäiin
aseillit murustetuilla kiitttiatt miehilla, joistit
joka 10:s mies olisi tarkiistainassa, ettei
kukaan poikkea ntäi’irätystä aseittastaitii.
Sitä paitsi olisi joka 100:lla miehellä pääl-
likkti, jolla olisi tarkemmat kartalliset tie-
dot jahtilinjan eteneinisestä riiitawyöhyk-
keittäin, esim. 3;; wirstaa tunnissa. Koko
jahtia joljtaisi useampia ylipäälliköitä, sen
mukaan kutti tarpeelliseksi iiähtäisiin, joiden
keskeit jahtikenttä olisi jaettu kartallisesti
pituus-wyöhykketsin ja jotka päällik-
könsä111;;1ilapäällikköinsä kaut-
tit suullisella puheella woisiwat saada tie-
toja tapauksistii littjalla sekä atttita niiden
katitta tarpeellisia käskyjä. Jos jahtiseura
lähtee liikkeelle määrätyllä tuiinilla, esiin.
k:lo "2 päiwällä, ja etenee :13; wirstaa tuit-
tiissa, itiin, jos pisiit matka otaksutaan ole-
mati 65 wirstaa, linja saapitu tuiren ratt-
taati seuraawana päiwänä k:lo 9!,-a-.1mul-
la, jota mastaatt esitit. tj,sorilaisten osalla
se olisi piiättyityt paljoa enneniinin. Mitu-
teii on huoitiattama, että lopiilla pitäisi
jahtimiesten liiijalla liihetä toisiaan esim.
2 sylen matkalle. Näin ollen; ajatellaan
itiereii olewan siilitii ja siellä, esim. joka
50 sylen päässä ruuhi-inieljeii olewait ivah-
dissa, etteimät sudet pääse uiinalla pakette-
tiiaiiii saaristooit. Ios taas meri ehtisi
jäätyittäätt, tiiitt siinä suhteessa olisi ranta
warustettaiiia tarkalla pyssyillä waruste-
tullt mahdilla. Jos otaksutaan liian ras-
kaaksi samotlle miehille kätjdä jahti-piirin
alusta aina mereen saakka, itiiit sopii ljai-
tatta seuraamissa kiitittissa ittttitttita tiitdet
iitieljet tarkotti tititärätyillä paikoilla toijii-
hijkkeestä (kyllit 11. in. titerkkipaikat titää-
rääjänäj ja itjallii Mitä jahtipiirin edel-
läkäypääii kartoittamiseen tulee, iiiitt luu-
leiiiiue siiheit tarkoitukseen täiidellisesti kel-
paiiwati saatamatta olemat Siiomen pää-
kartiiit miiijäämättiimät lehdet, joille waati
wedetääit sekit etenemisen että matka- —suun-
111111 myöhykkeet. "siilttäiiiätttimän tär-
teittit on pitkin etenemisen mytihykettä aset-
taa lippuja, joiden sijaan ytin ajakii ott
muutettaw.i iiiärilyhdyt, joiden ohjalla liti-
jaii jahtiosuudet woimat pijsyä sttittiitiis-
saatt."
—— .skott-ainetta. Siiijiiii sitsieit tawatto-
ntaaii rohkeuteen Turttn läänissä pidetään
111111111 tiinassa se seikkii, ettii koirieti luku
niillii seuduilla ott melkoise: ti wähennyt,
sitteitkitit koiritwero säädettiin. .iitit eit H
?. tietää, kuulutaan aiottaman tehdä etisi
miiltiopäiiiiille esitys siitä, ettii koiramero
saataisiin, jos tarpeelliseksi näljdiiäti, tois-
taiseksi lakkiin-ttaa.
Stirkea tapitus tapahtui niititte maa-
ttatttaiiia Helsi1111"!":";sä k:lo 1:11 aikaan
päittiällii. Howioikeudeit-auskultatitti Gu-
staf5;1eriiitii .Liindalilllopetti henkeusä asuit-
ii11ssaan, "tvladimirtn kaditit talona 11:o 16,
siten että äkkiä tulleeösa iitieleiiwiassa lau-
kasi pyssyn leukansa alle. "lltiintamain
miikkojen kiilit-essa oli hän sairastanut sil-
ittätatitia, joiika hiin oli saiittitt iirwatta-
masti ahkerasta lukemisesta. Liikeiii-tlla häit
olikiit saawuttanut hirrittiitaiseti hij:uäittai-
doit wieraissa kielissä, j.t huomatessaan,
että hiitten täytyi keskeyttää totwarika:i edis-
tyittisetisä, saattoi häitet kowaan epätoiuiooit,
josiahiin ei 11111111111 itseiiäti tii.ipauttaa-
211’111 tiiytti t. k. 1 p. 21; mitoitit. :liitin
kertoo H. ’J
.8"" "
—— Lapsett iitiirljaajii. :liatuiatoti ivai-
ino "Lowisa niistit.iiitytär, joiika lapsin ruu-
mit; iiskettäiii läydettiiii pohj1111:;sataii1asta,
1111 11111 1aastaman-oikeudessa tunnustanut
heittiin-1 ettsii lapsensa iiieieeit. (11. S.)
–— Sii:iitteti hentosta osteliit t1.1111" "1111.
.tikaten -;.81l1l tietää oit täällä "jonkun aikaa
le:;kellitt kiilsi tanskalaista l,ieiiiosia osta-
tiiassa. Wiisitoista hentosta kituliimat he
jo ostaneen, ja miedääii tie ensi tilassa
Pitrisiiii. Ies se hanke lyiipi leiwille, kuu-
lumat ostajat aikowan palata tänne 1111-
delleeti kemiit-talwella liikettänsä jatkaiiiitait.
—— Peittjtieiiä aarteenkaiittiijiit. Tuk-
holmasta kerrotaan eräässä saiioui:tlehdessä
miititamista suomalaiji-3111 seuraama juttu:
:ltiitteit suomalaisten joukossa, sotkit ittii-
titeiti s:iaptiiwat Tukijoliiiaan "Carl )ci/"
nimisellä l1i.iyrylaiit1all11 matkallansa :tiuterik-
kinni" löytyi eräs, jolla oli tiedossa eritt-
oiiiaiiteii salaisuus, jonka tietille ljiiti piila-
m.illa ittttolla pyysi päästä Tämä mies
oli tiiiiiittäiit jollakin salaisella tamalla,
josta hän et tuhtotiut antait mitään seli-
ttistä, päässtjt erääii §likaasitssa säilytetijn,
elinkautisen wangin puljeille, joka oli ljä-
iielle suuriiitiii:tlla salaisitudella tiskotiut,
ettii hän tuttutauti-.1 wuosia sitteit oli erää-
seit paikkaan joitkttit Tnkholman etelätul-
lteti ulkopuolella, tieithiiaralla olewait suu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
