Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
!7:0 1.
äll
li h.
(kietoja ’kiiriin l:atijrtttiFjSt-tt "ja Itärtsj-Snimwstu.
’l’itStttiita
’l’ttiitiitiltiiiitt 3" pittii.
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herra A. W. Jahnssottin kirja-
kauppa, herra C. A. Röitiibcrgiit kauppapuoti, Liit-
nankatti 36 3 sekä Hj. Rydinaitiit ja kutitpp. lamppu; Kökö wuodeltll 3 m- —
puoti Liiittaitkatii l.
Tilanshinta:
Tiii-iitt pooti" Mitissa pooti-
Lehden konttori ja painopaikka:
Litinankatu N:o 231;.
Lehdeu vastuunalainen ; toi-tiittoja:
Maisteri Kosti Wehttneu.
il"
Iltttoitiikjia
n 15 pentiiä eitsi siwulla ja 10 peitiiiä nutilla
siwuilla pietieltä ritttiltä wastaanotetaan’- lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahtisjonitt kirja-
kaupassa. .
KUKK.
Tietoja Tiirun kaupungista ja Länst"—Suontesta
ilmaantui! tämän wuoden altista kaksi ker-
taa wiikossa, ainiittäiit joka arki tiistai ja
perjantai kello 8 aamulla, tai jos nämät päiwät
taitawat olemaan pyhäpätwiä, edellisen-"i päiwänä.
Aiira tulee edelleenkin noudattamaan stiinaa
ohjelmaa, kitin tänä wiiottiia, waan nyt, knn lehti
ilmaantuu kahdesti wiikossa ja toimitus on saannt
lisä—woimia, toiwoo lehti, paremmin kitin tähän
asti, waiwansa täyttää tehtäwänsä ja tahtoo wie-
läkin hnonianttaa, mikä on sen lähimpänä tarkoi-
tuksena olewa.
Anran silmäntääräitä ott etenkin edistää kait-
sallisniisaatteen kehittämistä, miten mahdollista,
sekä walwoa ja kaikkialla, missä waaditaan, piio-
lnstaa S n o in eit kait s a " ja seit kielen oikeuk-
sia, tarkasti silniiiltä pitäen wirkawallan toimia.
Lehti tulee !vointiensa miikaan waikuttamaan
kansakoulttlaitokseti kehittämiseen, jossa suhteessa
Länsi-Suomen kartalla wielä löytyy paljon pi-
meitä tiloja, suomenkielisten oppikoulujen edis-
tämiseen sekä kunnallisien olojeit wireillä pitämi-
seen hankkimalla tarkkoja tietoja kunnallisista
oloista eri paikkalimuilla.
Lehdessä tulee tulewana wuonna oleninan joka
numerossa myöskin kaunokirjallinen osasto.
lintisten suhteen on lehti tekewä parhaansa ja
hankkii toiniitits sentähden, miten mahdollista oit,
omat kirjeenmaihtajaiisa joka kuntaan.
anuii-kirjeitä tulee ".ltiirki" !vastedeskin kir-
soittamaan.
Titlewaksi witodeksi, niin kauwan kitin maalleni-
me iiiiit tärkeät waltiopäiwät kestä wät, tulee toimi-
tuksella" olemaan oma kirjeenmaihtajtinsa pääkan-
pangissa.
Apiiansa lehden toimitukselle owat lumanneet
antaa: lyseon telitori, tohtori A. W. Jahns-
so n, suomalaisen kotilttit rehtori, maisteri A n t ti
T n r ii ; s o konitori-la konttoreissa.
4 iit. li p. 4 in. 29 p.
3"; wuodelta 1 in. 50 p. 2 iti. 1! p. 2 tn. 20 p.
Heland " ja kruununmonti F, Wester-
l i n g.
Tilaiishinta on T " r " ; sa:
Koko wuodelta .
. . . . . . imarkkaa.
Koltiieltaaeljäu. wuodelta ; . . . 2 in. 25 p
Pnolelta muodelta 1 in 5ll p
Neljännekseltä wuodelta:
Turun postikonttoorissalaukuissalä-
hetetläwistä kappaleista:
Koko wuodelta . ; . . . 4 nt. ll p.
Kolmeltaneljän. wuodelta . :k „ ll „
Piiolelta wuodelta . ; . . . . 2 „ 11 „
:Neljännekseltä wuodelta . . . . . l „ 10 "
Muissa postikonttooreissa:
.noko wuodelta. . . . . 4 tii; 29 p.
Kolmeltaneljäa. wuodelta . 3 „ 24 "
Piiolelta wuodelta . . . . . . 2 „ 20 "
Neljännekseltä wuodelta ; " . . . 1 „ 15 "
anttssa saadaan lehteä tilata kn tika n d e k si
25 p ennillä ja lehdeit jakamapaikat tulewat
olemaan: lehden painopaikka, toht, A. W. Jahns-
sott’in kirjakauppa, herrain C. Ll. Rönnberg’in,
H. A. Lundelinin, J. A. Krieaer"in ja J. L.
Törnroth’in kauppapuodit.
Kotiatuotiiisesta maksetaan koko wuodelta 75 p.
huolelta 50 p. tieljäksenneltä 20 p. ja kuukaudelta
0 p.
uudessakaupungissa ottaa tilauksia
wastaan koulun mahtimestari Hyp e, n sekä Sa-
lo n ka n p p ala s s a kirjakauppias K. R, A "-
ranen ja ntaksaa täten tilattuna lehden koko
ninosikei-ta 4 markkaa, kolmeneljännes 3 markkaa,
puoli 2 markkaa ja neljiinnes 1 markan.
130th !kiekunne-i, 0. 1"" ltid-"3.
wastuunalainen toimittaja.
Ilmoitns.
Koska edesmennyt tehtailijtt F. H. Ros-
lin’in talo sekti nahkuritehdas täällä ostoti
kautta ott tullitt niittiin oitiaisittideksetii ja
minä samassa paikkatt olett rumennut har-
joittatnaatt kaikinpuolin järjestettyä nab-
kuriliikettä, jonka tähden alituisesti os-
tan ja maltitistettamaksi otan kaikenlaisia
raakoja wuotta jtt nahkoja, sekä pidäit myy-
täwänä kaikenlaista itialmistetttta tialikatt,
saatt täten, luwatett säädyllistä ja rehellistä
kohtelua, armoisalle yleisölle nöyrittiittästi
ilitioittaa. Uiisikauptiiiki, marraskuulla
1881. Anton Wkalitt.
LIllekirsotttijaii tiksitttiiiett herrastyttökoulti täällä
awataaii taaskiit maanantaitta tatitittikuun 16
p. 1882 k:tlo 10 e. p.p. Uttsitt oppilaita saa ilmoit-
taa alkaeti satiinit kuiin l’l:stä päiwästä.
Naiiny tili-talmat.
Katsahdits kultineen wuoden wal-
tiollisiiti oloihin,
Wiime uittosi kttliii ilittati tioittt suuria
sotia, jotkti herättäwät lemottimtuutttt ja
häiriötä kaikissa siini-:ttyiieisst’i katijoissa, joi-
ta jttnri yhtenen siwistys kiitittittää ttiiii
monenkaltaisilla siteillti toisiinsa, etä he,
ikäänkuitt jäsenet sain-.issa riititiiiissa, kipe-
ästi tuntemat sitä mereitwuodalasta ja tur-
tiiiotti, jotti sodtit ittatktitiiisaattamat. Sil-
lä tiuiikka sodtitkiit epäilemättä owat toälin-
kapptileittt .lkttikkiwaltiatitt kädessä, joilla
Hätt wie ihittiskutttaa edespäitt asettatttieit-
sa tarkoituksien perille, ttiiit owat tie kni-
tetikin ttoittt stinria leikkttuksiti, joilla Hän
ihttiiskutttttiii ruumista paraittaa mtiiitittois-
ta, joista se ei tititiilltt ttiwoiii moi piilis-
tä. Seittähdeii onkin samassa ttitiiirässä,
kuin siwistyneet kaustit tuntemat oli-totinsa
jäseniä yhteiset-sii ihitti-"Jkutitian suuressa per-
heessä, tttyiiskitt yleisen ratihaii htilii heis-
sä kaswanut. .tluiteiikaan ei ole wielä tä-
hätt asti löydetty patenttiin rauhttti warti-
joittt kititi —— kutistit itse jtt etupäässä tte
waltakunnat jotka suuruutensa ja inahta-
wiiutetistt tähden kantawat sttnrwalttiin ni-
tneä. Räittät koettawat, tarkasti totilato-
inalla toistensa ttiiititia jti tekoja, estää
yleisen raithatt häiritsemistä, tositi siitä
itsekkäisestä syystä, ett’ei kukaait saisi ival-
taatisa kartuttaa toistett wahingoksi ja waa-
rttksi, miitta satttttlla palwellen ihiiiiskutt-
nati yhteistä hyötyä, yleisen rauhan säi-
lyttäntistä. Hnonoksi turwaksi olisi kui-
tettkiit yksistääti suurmaltain kateelliset ta-
saptiitioiipyrinnöt aititikitt wäheintitille kan-
sttktitttiille, joiden itseitäisyhs ehkä moites-
ti, tiiitt kitiii kyllä tttpahtitititt oit, tihrat-
ttiisiiit mahtawttntpain sowitukseksi, ellei sen-
täätt [liittyisi walta, jonka käskyjä sunr-
ivaltaittkin wälistä täytyy noudattaa, ja
se ott –— siivistinieiit kansaiti yleine n
titteli, joka pelkäätnättä julkisesti ilmoit-
taa wääryydeksi, mikä määrin oit, waikka
se koskisikin wattit tiiitättöntimpiä kansoja.
Wiimeksi kttltttieelta iimodelta otikitt meillä
esimerkki siitä, että yleisen mielen paktii-
tns saa jotakin tolineen: kitti, ttäet, tiiah-
ttiioa Eitgltinti tahtoi riistää itsettäisyyden
titolttt, Atisrikan eteläisessä päässä asuwal-
ta, pietteltä Boer-kansalta, itiin tuomitsi
yleinen ttiieli Euroopassa sellaisett teott sti-
laksi titäärtntdeksi ja Ettglannitt hallitus ait-
toi ltoerein pitää wapauteitsa, jos kowilla-
kiti ehdoilla, huolilaatta siitäkiii että Ettti-
laittiiti sotajoukot oliwat kärsineet ltoereiltti
titotittt tutttuiitaa tappiota, joita sotakunnia
waati kosatiittaan. Mutta yleinen titieli
Euroopttsstt tilisi warsiit wähän pitänyt
tiilitili lioerieii itsenäisyydestä, elleiwät tiä-
niät itse olisi näyttäiteet woimansa tihrata
henkensä ja otiitiisiittteiisa sett puolesta.
Sillä sitä ehdottoiitttsti waaditaan, että
katistt itse pitää itsetiäisyytetisä kttiliittptttia
tamaranansa, ennetikuin se woi toisten hito-
titiotti herättää jti yleisen mielen suojellusta-
nauttia.
)lillii titaiitittiiti tiiikä stittri merkitys ott
suurmaltain keskinäisellä suhteella yleisen
rauhan säilyttätniseksi, jtt sentähden seura-
ttiaitkiti niitä tarkeititmalla huotiiiolltt kaik-
kitt waiheitti, jotka tässä kohden iltiiaatttu-
titat. Itt siittiin irtotinat he tttyiis stttidtt
toimeen, suhde heidän wälillänsä oit hywä
jti he saatttiwtit yksimielisesti ttjtttt jotttkiii
asiatt. Seit he" oiotit todeksi tiäyttäiteet myös-
kin kuluneetta iiniotiiiti, kun he, niittikin joksi-
kin ttjttksi, lopullisesti sasivat järjestetyiksi
Turkitt riidanalaiset olot Balkan-niemellä.
" tiiitä kieltää.
’ tewuus jtt iitttitten siiurivaltaitt wilpitön
s
Kreikatitnaalla oli iiäet wielä wiimeisen
itämaisen sodan johdosta waatimuksia, joita
Turkki ei tahtonut suorittaa, waan jotka
siturivallat Berlittiit yleisessa kokouksessa
oliwat oikeutetuiksi tunnustaneet, ja ttätität
paiitiittkitt toititeett, iltitatt että tkreikait tar-
witsi niitä aseitten woititalltt pyytää sekä
ilman että Turkki uskalsi aseisiittsa ltiottaett
Eiiglatttiiti hallituksen poti-
tnyötäwaikutus sai asian suoritetuksi ainian
rauhallisesti, josta heille ott kunnia jtt
suuri ansio. Muutenkiu oit suurivaltain
keskinäinett wäli käyttyt wuosi wuodelta,
aititt wiimeisen itäiiiaisett sodan ajoilta
asti, yhä ystäwällisetitntäksi. Warsitiaista
liittoa eiwät tiettäwästi ole keskeiiättsä sol-
mineet kititetikaan tunut kuin Saksaa ja
Jtäwallan keisarikunnat. Tämä liitto ei
toki sisältätte mitääit waaraa toisille, koska
sekä toiselta puolelta Wenäjän uusi keisari
käynnillätisä Dattzig’issa Saksatt keisariit
puheilla selwästi ilmoitti Wenäjätt ystä-
tvyyttä Saksaa kohtaati, että taas toiselta
puolelta Italian kuningas käytiiällä Wie-
nissä Jtäwallan keisaria terwehtitnässä il-
meisesti tiäytti tahtomansa lopettaa pitkäl-
liset riidat heidiin kesken. Ranskan ja
Saksaa keskinäisestä wälistä ott olltit pal-
jon puhetta aina siitä asti kiiti Gainlietta
astiti Ratiskan uudet! ministerikunnan joh-
tajtiksi, yleisesti on aiiitikitt tähän asti
Rattskassa ltiitltu hänestä tulewait se mies,
joka Saksalle kostaisi Aiattskttii kaikki, wii-
tiieisessä saksalais-ranskalaisessa sodassa kär-
sityt tappiot, tittttta wielä hän ei ole an-
tanut mitään aihetta luulooit, että häit jo
katsoisi sopimaksi ryhtyä tällaisiin tointiiti.
Seurauksena toki tästä kaikesta oit, että
molemmat suuret naapurimallat epäluulolla
walwowat toisensa toititia sekä hirweillä
kustannuksilla wuosi wuodelttt lisääivät so-
tawoittiianstt, josta syntyy sekä heille itsel-
leen kowat rasitukset että myöskin muille
naapurimalloille pakko suhteellisesti paran-
taa ja lisätä sotawarustttksiatisa. Ratiskti,
joka ott Euroopatt rikkaimpia iittiita sekit
nähtäwästi toiwoo suurien ja hywitt wa-
rustettttjett sottijotikkojettsa katitta woiwan-
sa otollisella ajalla Saksalle kostita tap-
pionsa ja puhdistaa tahratatt sotakunnian-
sa, kantaa tiurisetnatttt ja tähän asti aina-
kin helposti sitä eiiettttettyä werokuormatt,
jottt suuret sotawaritstitkset sille saattawat;
ittiitta Saksassa sitä mastotit näyttää kan-
san tyytyiiiättöntyys ankaraan sotapttlwe-
lnkseeti jti halitttoniuiis kantamaan yhä
lisääiitywää merotakkaatisa kaswawan wuosi
wuodelta, jota todistaa sekiti, ettei titis-
täätt itiitiistti matista ktttisa ttiititta suitiassa
määrässä pois :lliiierikktian toista otiitea
ja toistit kotimaata hakeiittiaii. :vihtisiin
iitttiittlla Euroopan tnaniterttitialla riittie-
ttiaii jo yleisenunin pelkääiiiääit, että sotti-
ptilwelnksen pakko jti sttiittiitittotiititi suuret
sotawerot liiati pttljott rasittaiitat kaitstia jti
wihdoin saattawat seit aineellisen toimeen-
ttiloti kowin ahtaalle, ja sentähden kiitt-
luukin päiwä päiwältä yhä seliitettimiii ja
poittewtititiititi kaikkialta iiiaatimiiksia, että
suurmaltain pitäisi keskitiäisten suostuntak-
siett ktittttti suhteellisesti yhtä ptiljoit wä-
hentää sottijoitkkojttiisa, tttttttti siiheti tuskin
päästäätt, etittettkttiii ehkä kowat kokenutk-
set oiotit näitä waatimuksia wastustainat-
toittiksi tehiteet. (Iatk.)
Kotiitiaalta;
"liialtitiisttiiesten kokouksessa wiiiue
tuorstaina käyteltiin, kunnallisasetuksett sää-
dätittön mukaan:
Kaupttngin tu,lo- jtt meno-ar-
w i o to. 1 8 8 2. :iliaistraatin tässä tai:-
-
;—
koituksessa tekeiiiä oitus hytitäksyttiin,
mitä kaupunginrahas on tuli, kaikin pito-
liii yleisen walmistuswaliokunnaii tekemäin
muutoksien, lifäystett "ja oikaisujen katissa,
josta syystä ttiletoaiia tottoittta kaupnngin-
rahastossa olewa wajaus ntäärättiiit 442,4;11
markkaan 9:3 penniin, joka oli peitettäwä
18,749 tiiarkan wtiiwaisrahaiit ylöskannolla,
wähiiitttyyitti jtt attiiiskeltt-yhtiön woitto-
rahoista 61,000 tiiarktilltt ja Sttmppalin-
ttan rahastosta 10,000 markalla, nosta-
malla 50,00l) markan ltiitta sekä toerott-
tatttalla loput, 203,862 ttiarkkaa 93 pettiiiä.
Majoituslaitoksenkulunki-
arwiossa wähettttettiiit iiteiiot 13,000
markalla, koska ilittoitettiitt, ettii kaupunki
tämän wiiodett kuluttiin wtipantetaan ka-
sakkain tttajoittaittisesta; weroitetaaii siis
20,000 itiarkktta ehdoitettujeti 33,000 mar-
kati sijaan.
Samoiii hywäksyttiin ehdoitus että raha-
toiittikainari kaupungin maralle laittaisi
150,000 markka, kahdett witodett uttiksii-
tijalla, joilla korinttilaisiin kttitptiitkirahaston,
kaupunki-kassan 50,0l10 iiiarkttii wtijaus
jti hankittaisiin rahtitoiiiiikamarillc tarpeel-
linen liike-pääoina, 100,000 markkaa.
Ktittttalliswaalia.
Jäsettniksi rahatoimikamariin
walittiin w. ttiontari C. M. "paanuilta ja
apteekari B. W. Ströntberg (howioik.tio-
ttirio E. Forsman’in ja kaupp. C. W.
Burnieister’in sijaan) sekä sijaisiksi insinööri
H. Neutttann ja kaupp. C. A. Rönttberg
(edell apteekari Strömberg’in sijaan ja jäl-
kiittäitteii uudesti walittu)"
Jäscniksi waiwaishoitohalli-
tu kse ett walittiin kirjakauppias A. W.
Edgreit, rakennusmestari L. Wikluttd’in
sijaan.
Iäsetiniksi satti ina- ja perkaus-
laitoksen johtokutitaattioalittiin
uudesti stttatitakapteeni A. M. Ekluttd ja
kaupp. C. W Burtneister kaupp. I. Oster-
blaad’in sijaatt.
Iäsetteksi majoituskomiteaan
walittiin uudelleett kaupp. C. F. Junne-
lius, J C Nordfors ja O. Fock.
Iäsetieksi kansakoulujohtokun-
ttt ati walittiin maisteri Il. Iiylattder ja
kaupp W. T. Holttt (kaupp J. Oster-
blad’itt sijaan).
Jäseniksi p alotoimisto ott ivalit-
tiiit uudelleen howioik.assessori W. Björk-
matt ja kttttpp. O. Fotk (ajokalujentekijä
A. dii. Wihlmau’itt sijaaii)"
Iäseitiksi patittilainalaitoksen
johtokuntaan ivalitiiiti kaupp. G.
.W. :ilosenholtn ja G A. Dainitiert (katipp.
P. 2l. Swilierg’itt jti C. Iisnsson’in si-
jaan); tilintarkastajaksi walittiin kauppiaat
(83. Il. Set"t"-ii jtt W. Lindström, ja wara-
tarkastajaksi kaupp. Fs. Frentkell; tarkas-
titstttieheksi kaupp. I, F. Blotnqmist ja 2l.
W. Schrey sekti näiden sijaisiksi kaupp.
A. "3. Ettgtnau.
Iäseniksi terttieyslanttikiintaan
walittiin howioikassessori O. Engltlotn.
apteek. B. M. Httrlterg, polttimomestari
Ll. F. Hagerluttd (kaikki uudesti walitut)
jtt toht. O.. Yinsteliti (toht il. tk. .skiitt-
lierg’in sijatitt); sekti sijaisiksi ins. A. M.
Crotiwtill, kaupp. C. il. Doettel, sortuik-
kaintckijä 73". W. Ekluttd (uudesti walitut)
sekä kollettittss. W. Faliritius (edesm ap-
teek. C. Armidson’in sijaati).
Iäseniksi kansakirjaston ja lu-
kusalin johtokuutatin walittiin
uudelleen maist. :’l. Nylaitder ja Ll. Pop-
pius sekä telitori E. :ikiniini henkikirjuriL.
Landetl’in sijaan, joka sairauden tähden
oit pyytäuyt saada luoptta.
–— Wäkilii’utt muutoksia aniissa 1881;
Wuonna 1881 ott tuotitiokirkkoseurakunnas-
sa synty nyt: 301 miespuolta, 280
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
