Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
17:0 "11.
ali
li
’l’iiataititi
lietti-ilautti ? jiiitti.
Ijotoja" ’I’unim Icaujntinöjstet "ja I-ijnsj-Suomestei.
T"ilatt8— ja jakamapaikat:
" Lehdett painopaikka, t:ri A. W. Jahnssotitn kir-
jakauppa, Hj. Rydmaniti ja kiitttpp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekit herraiti C. 9!. Rötmberg’in, H Kökö WUöbeitll 3 m- —
A. Littidelin’itt, J. A. Krieger’iti ja J. L. Tiirn-
roth’tti kauppapuodit.
;
Tilattshittta:
Tiiint omi" "uista posti-
! " r n ö s ! konttorissa konttoreissa.
4m.11p. 4tn.29p.
35 wuodelta 1 m. 50 p. 2 m, 11 p. 2 m. 20 p.
Kuutaudelta — 25 p.
Lelidett konttori ja painopaikka:
Lintiankattt N:o 23 B,
Lelideti vastuunalainen toimitt-ja:
Kosti Wehanen.
?-
Jltttoittiksia
5; l."5 penttia ensi siwulla ja 10 pennia antilla
siivuilla pieneltii ritoilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonin kirja-
kaupassa.
siitettiin;
(Dotible BrownStout).
"Ikiaainea tuat-asto Helsin-
kiiaisen C, A. Robsahtttin
poisterin telttaan hinnalla ja
iitakin-ehdoilla.
Ferd, Frentkellilla.
- j Hcrra C. A. §iti’ltsabtnin tiissa tiinassa
Ollllniuu" paneuta porteri sai Patstsin tii-tilintutkiat-
telyssa 1878 ltapeiiisett kunniarahan.
Kuollut.
Satttlattiaakariities’tari
Johatt Fredrik Gröndahl,
syntynyt Turun katipatiaissa, pitkällisen sai-
rattdeii perasta nukkui kuolemaan wiime jou-
liiktiiiti ;; p:na tiissa kaupungissa, til wuoden
ikaisena, jatkeensa jiittaeti lesketi, kaksi tytartii,
kitisi poikaa, yhden warvon ja nelja !asteti-
lasta, jokii tateti kaukaisemmille siikalaisille
ilinoitetaan. Sortaw-.ilassa tammikuulla 1882.
.tatriititi (6)röiidaljl,
leski.
"tkleritaiesliihetysieata Ctirtislti
pitää tulewalla totikoktiulla huivi-arpajaiset senraii
tarkoituksen edistittniseksi. Seiira toiwoo ysta-
tväiitsii ja astiat harrastaivain henkilista tallakiii
eralla ttiuistawati sitii lahjoilla ja awtitiatinilla.
Tarkemt,tia tietojii aiiiietaati wast’edes. Turkti, hel-
mikuun ?- p. 1882.
Toiniikutita"
" ; - 0, 00 ,
Prtorato (iitot-statt wiini;
hietio espanjalainen wiini, titakea, maukas,
ei jttotytittawa, wallati sopiwa kaikenlaisissa
pidoissa. Tittit oti myytiimana ainoasti
allekirjottajatt luona ja sen hintit niia
halpit kiitti 2 tii. 40 p. katitta tai 60 p.
puol’ ttiopia.
J. E. Noridfotss,
Pitoihitt annetaan litsin ja posliitieja
maksuttomasti laitiaksi.
—. L" cn erg iti
illiittiltttiipasla
N:o 1 UUdeuinaaukatu N:o l.
tarjoo tittett hywiti warttstetttia svartista-
ansit suoraan tuottiin wiitieja, rom-
mia, konjakkia ja likööria paljottaiti
ja wähittäin huokeihin hititoihiti
C. C. Euberg’illa;
Lttstattssillan"jatkattiiitett "antm
ulkosatamassa.
kaupunkittinie lautaussilta litittnaii iila-
pttolella, joka rainatien saatiin tittttte, saa-
tettiin tarkoitukset! mukaiseen kiintoott, oit
ehdoitettu jatkettawaksi. "Taaia tita ott ive-
tanyt tawallista etieattiiaii huomiota pito-
leetisa.
Tamati wuoden ensimiiiaisessa waltans-
niiesten kokouksessa ehdoitti hamitta- ja
perkauslaitoksen johtokunta ttiaitiitun sillan
jatkamista Ruissaloon paiti 154 jalkaa:
kuti ehdoitus ktiitettkiti sangen ttittkalta
sisiilsi syitii tuitka natatisitoat tiihati tyij-
höti ryhtytitiiatt ja kitti titonelta haaral-
ta oli kitiiliitiiit niietteita seti tarpeetto-
muudesta ja kentiesi wahingollisuudesta-
kin, niin pyydettiin asia silla kertaa pöy-
dalle ja tullenee nyt ensi tuorstaina lopul-
lisesti ratkaistawaksi, —— Asiati tiitin ollessit
tahdontttte mekin littisiin ttiuiitamia ajatuksia
siina, timktiiitettuitta ettii walttittstniehetnnie
tarkoin punnitsemat kaikki kohditt entienkuiti
piiataksensii teketyitt.
Maiitiittu johtokttiita tiutatti sillati jatka-
ittista setttviioksi ettei sett nykyinen utitta
olisi riittiiwa warsinkin niidet! taatarain
lastaamiselle ja purkamiselle, joita ratttatieta
niyiiden tuodaan stttatitaati, taikka sataaiasta
kuljetetaan yliispain, eli tt. s. wiilikaupan
edistititiiselle. Tositi oitkiti taalista tapah-
titttitt ettii usiampain laiwain yhtaaikaa
saaitmtttia sataitiaan ott tiiytytiyt yhden
ja toisett ttiista wiihettitttiiti aikaa odottaa
piiiistiiksensa ntiilawalle paikalle sillan tvie-
rcen, mutta taitaan yleisempait walitusta
ettiiiie kuitenkaan luule siitit kituliitieett.
Jos taas todellitieii tilan puute olisi olc-
tttassa, itiin toiihittipa ehdoitettu jatkaatt-
nen, yhden laiwati ttiitta, sita poistaisi,
Itturi hiljakkoin se osa ptiheena olemasta
rannasta, jokii on lastaitssillati ja perka:
uskoneen sillan wiilillii, isoilla kustannuk-
sillit saatiiti paalutetuksi ja muutoin tiistit-
se.ksi titytetyksi, niin ettii lastia ottamaan
titleiyat laiwat nyt woiwat tiissii tyhjentaa
pohjalastinsa, ja kaikkein nii-:lesta oli tiittiit
iitit silloin sangen tarkea; niittta jos nyt
siltaa, kitteti on ehdoitettu, jatketaan titit-
nepaiin, niin se jo entiselta ahtaaksi liiiwiiittu
pohjalastin purkauspaikka melkoisesti siipis-
tttisi ja arittattaanisti antaisi walitiiksiiti
aihetta. Sitit paitsi tiiytyisi sett nyt pari
toitotti! sitte tehdyn titidett tieti :tiaissaloon
walttiiittitttantasit siiirtaa toiseen stiiitttaati,
silla raittatieti sillanjatkon wiereen wedet-
tawii rata tulisi niin lahelle, ettii aittoas-
tattsa kymmenen kyynaran waiheilla olisi
laskiwattnuis:tta tieti syrjiiati. –— Jos las-
taussillatt jatkaminen kititetikiti pidetititti
itiin tiirkeitttit, ettei sitit tyoida tyitlttaa,
; niin titiksi ei sita tehtiiisi kaupunkiin paiti
olemassa piiassa, siittit ei tttielestitttittte iiii-
kiiati ahtaits olisi esteettii. Olemme kittil-
leet wiiitettiitvati, ettii kulkiitvayla tvedessit
tiilla kohtaa ei olisi riittiiwit laiwain toa-
paalle liikkeellt", tnittta kiin inarinaan tie-
dantitte, ettii seit sywyys ott ktiiisitoista jal-
kaa ratinasta etisiniittitisiiti osoitiispaaluihin,
ttiiti litulisititaie tainan ttiiiitteeti petiittii-
aiaksi. Oleatme myöskin kuulleet hywin
eritiiviiisiit ttiielipiteitii lausuttatinitt, joskit
sillatt jatko pitaisi tehtain-"iti yhta korkeaksi
ktiiti entinenkin, taikka paria kolttiea jalkaa
ttiatalaiiiiaaksi, niin etta wahetiittiiitkiti lai-
ioat stiiiritta matteuksitta woisiwat sille pur-
kaa lastinsa.
!kiistaat ynna utottet ttitiiit tahitit asti
hitomiooti ottamattomat seikat ttiielestaitiiite
otvat sita laatua, etta kysyttiyksessa olewa
ehdoitus, jotika täytyy sanoa perin wahati
walmistettiksi, liihetcttäisiin takaisin johto-
kutinan tahi jonkittt tattiin toimikunnan
uudesti mietittawaksi ja walmistettatvaksi.
Waltiopa’iwa’t;
Ritaristo ia Aateli.
Titorst. 2 p. t. k.
litistit jäseniä tullut: 5 edustaataan ri-
tari" ja aatelisukua. Yksi jasen ltiopiitiitt.
Pyyntiicsitykseti tii iiist op atsaatt pys-
tyttantisesta keisari Aleksan-
teri II:lle oliwat tiseat saadyu jäsenet
jattiitieet. Esityksessa htiottiatitettiiti, etta
wapaaehtoisia lahjoja jo oli aljetttt kokoo-
ataati, mutta maikkakin Stioaieti siiitdyt
ottaisiwat asiat! toititeetipatteniisett haltuun-
sa, titlisi se kokit kaitsati asiaksi. Patsas
oli epiiileatatta sijoitettaaia Helsinkiitt; §illii-
maiueti pyyntö oli ltitoatt sitaatista warten
jiitettitioii H. K. :l)ittjesteetille, jossa pyyn-
tiiissa saitdyt myöskin woisiwat esiintuoda
kansati kiitollisuuden H. I.liajesteetiti wal-
tioistuin-puheissaan ilmoitetuista suosiolli-
sistii titteli-osituksista.
Esiitiss liikattiin saadyti
suostumuksella waliokuntaati.
"’syyatöcsityksea aseme’.wollisttuslaiti ja
etittaiitikiti sett 58 §:ti tarkastatnisesta jatti
kreiwi let. Armfclt, sekit palkkioista
luotseille ja ttiiiille tuntemattomien karien
yksimielisella
löytattiisestii — wapaaherra H i si tig e r.
Molemitiat esitykset pantiin pahdalle.
thnisfäaty.
Tuorst. 2 p. t, k;
Hra H j elt’iti ehdoitus alaaiaisett ad-
ressitt jitttaniisesta H. M. .tieisarille sekit
samalla pyyuniin tekemisesta saada pys-
tyttiia Helsingissii muistopatsas keisari Alek-
santeri II:lle hywiiksyttiiti .ja paiitettiiti pyy"-
taii ttitiita saatyjit asiaati yhtyittaitti. Ad-
ressin sepittattiistii warten asetettawaan
edtiskiintaatt walittiin hrat R e ii w a ll ja
G e i t l i it.
Pyyntöesityksia jiittiwat:
hra Estlander ja Runeberg
suureimuista apurahoista yliopiston kirjas-
tolle; ";
hra H i r w in e " puhdistusnntlan pois-
tautisesta sekii sett johdosta 14 liito. 9 §:n
ja 17 litto. 30 ja 31 §§:ti muuttamisesta;
hrii Törnitdd taydellisen suonienkie-
lisen lyseon perustamisesta Wiipuriin sekit
hylkeenpyynnin jarjestamisesta;
hra F r e d ri ks s o tt tt. s. abnormi-
koulujen pcrttstamisesta riittitiyitsti tttaassa.
Kaikki esitykset patitiin pöyditlle"
L.auant 4 p. t. k.
litistit pyyntöesityksiii jattiwat:
hra R titi el; erit eriuskolaislaista;
hra .Lanipati suomenkielisen lyseon
perustamisesta Sotoonlinnaan;
hra P ett e r s s o ti asemeltvollistitislain
58 §:ti taltuttamisesta;
hra N o r d st r ö tii paiaowapauslaista.
Kaikki esitykset patitiiti pöydälle.
Porwarissaiity.
Tuorst. 2 p" t. k,
Pötwalle pantuja hallitttkseti
lykitttiiti asianottiaisiiti maltokuntiin
; !tnttitöesityksia jiittiwiit:
hra K ttrtett painotoapaus- eli paino-
laista, jossa niyaniiettiiisiiti ulosantaa pai-
ttotiiotteita iltttatt ’edellii-kiiywaa tarkastusta
sen edeswastauksen tihalla, jonka yleinen
litki ttiitiiriiii.
hra Neowius "8;8iiniitian kaksiluokkaisen
realikotiltiti laajetttatttisesta ja waltio-
awiista yksityiselle realilyseolle Haminassa
sekit yksityiskoulujen opettajain ja opetta-
jattarein oikeudesta elitkerahansaantiseti siih-
teeti rumetessaan waltion palwelukseen.
hrat Reppeitström ja (8; öös ad-
ressiit liihettamisesta H. M. Keisarille sekit
tiitiistopatsaati pystyttaniisestii keisari Alek-
esityksiä
santeri 1I:lle; (Pantiin pöydalle)
hra Clouberg taydellisen suomenkie-
lisen lyseon perustamisesta Wiipttriitt.
Esitykset lahetettiin asiatioiaaisiitt ivali-
kttntiiti.
Lauant. 4 p. t. k.
Hrii Kttrten’in pyyntöesitykseen paino-
toapaudesta satti hra Janatius latt-
sunnoii, jossa hatt, hywäksyen ehdoittista,
tahtoi etta, jos ei painotonpauslakia saa-
taisi, pyydettäisiin ainakin waliaikainen
painolaki. Täta wastaan laustit hra Chy-
d e n i it s.
Hrain G ö ö s’iti ja N ep p e n stratti’-
in esitys adressin lahettamisesta H. K.
Majesteetille seka luwan pyytatnisesta inuis-
topatsaati pystyttataiseen keisari Aleksanteri
II:lle aittoi aihetta pitkaati keskustelttaa,
jossa esitysta wastaatt puhuitoat hrat
Litidberg, Wahlberg, Neowius,
F e d e r l e y ja R ö ti n back, joka wiime
ataittittti ehdoitti yhtymista Dttncker’itt y.
itt. tali""llissaadyssa tekentaati esitykseen seka
sen lykkiiiitnista yleiseen walitustoaltiokun-
taati. Tiihati mielipiteesen yhtyityat myös
hrat N y b o iti, ja S a ti ttt a r k. Esititsta
puolustiwat hrat J gnatiits, N ep-
penström ja lJiiiis, jokit kititetikiti
hyljitttiitt 27 aitaella 2! wastaatt ja paatti
saatit asiassa meaetellii hra Röttnback’iti
ehdoituksen tutikaatt.
Uusia pyyntöesityksiii jattiwat:
hra Mo land er rautatien rakentami-
sesta Poriti kaupungista Tampereelle tahi
johottkiii wiiliaseitiaati Turuii — Tampereen
tiella;
hrat Hassellilatt ja Snelliaati
suontettkielisestit tyttökoulttsta Quluun.
hrat Molander ja LojanderPo-
rin sttotttalaisett yksityislyseon laajentami-
sesta taydelliseksi joko waltionkoiiluna tahi
riittatoälla waltion apitrahalla.
hra Fed erle y pohjakoulujen perusta-
misesta (ttithtatvasti tunnetun koulukomi-
tean ehdoituksen mttkaan);
hra Beru er opetuskielen muuttami-
sesta sttontalaiseksi Mikkeliti lyseossa; pati-
tiin pöydalle.
hrat Ohberg, Procops y. m. kansa-
kouluopettajain ja opettajattarein pensioni"
oikeudesta.
hra Lindberg siam-rautatien rakentami-
sesta Kotkaatt.
Esitykset paittiiti pöydalle.
Talollissääty.
Tuorst. 2 p. t. k.
Jlomatitsiti edusmies, Pekka Leppä-
tieti astui paikallettsa siiittyyn.
Jaseniksi yhdistettyyn laki" ja taloits-
tvaliokuntaan oli maiiriitty: Iunnola
ja H egerströtit; ja talousmaltokun-
taatt, M e ti r iti a n ja P a ti ii o ti e ii.
.liaksi pyyntöesitysta muistopatsaan pys-
tyttitniisesta keisari OIleksanteri II:lle jatei-
tiitt. Toisen oli allekirjoittanut hra Bru-
sila ja toisen hrat Dunker, Costt-
attder, Ehrströnt, Meurtnau,
Atyellan, Jaatitten, Jdanpaa,
Heikkila, Riihitnaki ja Tettsik-
k ii l tt.
Siiäty hytvaksyi yksimielisesti esityksen.
öliyyntöesityksia jattiwat:
hra K o rh otieti Kajaanitt tuomiokun-
tian wapauttataisesta tt. s. iitaakapteeniii-
palkkauksesta.
hra Ka ks ola Mikkelin—Kuopion rau-
tatieti kuljettamisesta Puulaweden ivajem-
aialta puolelta.
hra C o sti ati d e r erilliinsit oletvien
iitaatilan osiett epakohdati parantamisesta;
hra Meurtuati juutalaisten maassa-
astintis-oikeudeu sttpistaniisesta sekit talollis-
siiiidyn edustitiehen maalitaivasta.
hra K or"h ott ett Kajaanin kaksiluok-
kaiseti reaalikoitltitt muuttamisesta neliluok-
kaiseksi lyseoksi;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
