Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
tsto 13.
ällR
’kiistoitta
!loimilunni 14 saitti.
’kiotoja ’kutsuit !saapungista "ja bittisi-§uomasta
ii
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lehden vartiopaikka, t:ri A. W. Jahtissoitiii kir-
jakauppa, Hs. Rndmaniit ja kumpp. lamppupuoti
Lititiankatu 1 sekit herraitt C. 2l" Röiinberg’iii, H. Kökö Wllödeltll 3 m- —
A. Luiidelin’ini, J. A. Krieger’iti ja J" L. Törii-
roth’in kauppapuodit.
Tilanöhittta:
Tiirn posti" "tiissa posti-
! " r - ; l a koitti-rissa konttoreissa.
4 m. 11 p. 4 tii. 29 p.
I/2 wuodelta 1 iti. 50 p. 2 m. 11 p. 2 in. 20 p.
Kuukaudelta — 25 p.
Lehdeti kaattari ja painopaikka:
Liimaiikatu N:o 23 B.
Leltdeii vastuunalainen toimittaja:
Kosti Welianen,
Iluoitiiksia
7; 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä titttilla
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonitt kirja-
kaupassa.
—:
Kuolltit.
Kuolemait tineen nukkui Uitdessakattpttngissa
keskiunikkona 25 p. tattititik. 1882 hel-
lästi rakastettu tyttärentttte
Jidti t’otvisti
kontan tttitditt sairastettuansa 17 iittiodeit iällä.
Margareta ja K. F. Wahlmatt.
Pf. ta: ii.
Ktitiliittis;
Ttiriin satama" ja perkauslaitoksen tae-
peeksi tarwitaan allaliietelltit titititawarat,
enneii tulewan hiilitikitiut l-"t pittii-iiii tiia-
tawiksi iiiäärätyille paikoille kattamanie-
mellä Ttiritn litttiati alipuolla:
40 kappaletta 5 stilliin honkatukkia, !1
tuittuna latwapiiastä, iiteistetyt kahdelta
ptöolelta 77;; kuninaisiksi toeistokseti wä-
li ä:
30l) syltiiä honkatukkia, 8 ttitittiaa lat-
wasta, meistetyt kahdelta itiiolelttt 7
ttiuitiaisiksi weistokseti wälillä: sekä
sili tolttia 15 jalatt 8)(2 ½ kiitisisia latik-
kuja.
Siilettiija tarjouksia tiilitili haitiinkaan
talti osiin siitä saa eittien tämän kiitin 25
päimää aittaa talti lähettää allekirjoititt-
tieelle sihteerille satattia- ja perkaiisltiitok-
sessa; Ttirkii, helmitutin 11 p:nii 1882.
Etnil TLablman.
Osoite: Wetiäjiiti kirkkokatti 354.
Stiottieti kaitsatiitialisttissetiraii
haara-osasto Ttirtisi"a
pitää wiiosikokoiiksetisa lyseoti rukoussalissa
ensi keskiunikkona heliiiikttttti 15 p:tiä k:lo
5 j.’ p.p., jolloin ltietaati wnosikertottius,
kassa" jtt kirjasto-tili sekä tehdään tawal-
liset waalit.
Llrpajaiset.
Laskiaistiistaiiia tämän kutin 21 päiwänä k:lo
"l j. p.p; pidetään Riiltikoskett :lilatiu talossa Pöy-
tyällä kiittltäiti katisakouluoppilasten hyödyksi arpa-
jaiset, jussit pidetään esitelmii, lauletaan sekä tatis-
sitttaii. Pöytyä, helitiikiittn l; päiwä 1882.
Toitnikuttttt.
Atioiims-esitys senaatin toittiin
tarkastaitiati waliokuiiuan
asettamisesta.
Professori J. Forstiiati oit pappissäädys-
sä esiintitoiittt näin kiiultiivatt tinotiiusesi-
tykseti:
Korkea-arwoiselle ptippissäii-
d ylle.
Niideii kahdeti wiiosikyitittieneii ajalla,
jotka owat kiilitiieet siitä ktiiti siiitiattissti
muistossa eläntä keisari Aleksatider Il ivai-
naja aritiossa salli Siiottteti kattsait seti pe-
rustuslakien nojalla jälleen tiialtiopt’iintillä
ottaa omia yleistit asioitaiisti tutkittamaksi
ja ptititiittawaksi, oit tarwe sttttdti toittteett
wilkkaaiiipaa jtt lähettipää yhdys-waikutus-
ta hallitiisktiiinaii jti edusttiskitiiiiait wä-
lillä tullut tthä tuntumammaksi. Että täii-
kaltaitieii yhdys-waikutus ja siihen perus-
tuwa liiottattttts kansan puolelta httllitiis-
kutinan miehiin on kaiken perustuslailli-
situdett etisiitiitiäisiä ehtoja, oit asia, jota ei
ole tarwis korkeaarivoiselle, walistuneelle
pappissäädylle selittää.
Mntta ei käy kieltättiiiieii, että Suometi
itiaati waltiolaitokset, ttiitä tulee keisarilli-
sett Sitoitieti senaatin jti erittäinkiiu seit
talousosaston asettiaatt edustuskuutaan ja
julkisuuteen itähden nyt sanotussa koltdac’-
sa kaipaa parannusta ja täydentätuistä.
Nykyisissä oloissa ott waikeata jopa tiialt-
dototitakiti jollakiti waritiiiitdella saada sel-
koa siitä, tiiiteti Hätieti Majestetitisa suo-
ttialaiset tieuwoiiatttajat täyttäwät tärkeät
tehtäwänsä ja millä kaititalla he oiotit kati-
sati tärkeitnpiiti kysyttiyksiitt iiähden. Sel-
wää kuitenkin oit, että erittäiit ttiaatt sää-
dyille on wiilttättiättöniäii tarpeellisttt saada
ltiotettaioaa ja täydellistä tietoa niistä mie;
lipiteistä, jotka hallituskunnassa oiotit ol-
leet tai owat woimassa senlaisissa kysyitiyk-
sissit, sotkit koskewat kansitti hengeti asioita.
Myöskiti keisarillisen seitaatiti jäsetiille it-
sellensä ei liene tiiuitta kuin terwe-tiillutta,
että heidiin mielialansa ja neuwonpiteettsä
tulewat tunnetuiksi sille kansalle, jottka pa-
rtista heidät! tulee edistäii ja jottkaliiotta-
inus heille siis heidän tohuissa ott itiin yleti
tärkeä.
llseat tapaukset wiime ajoilta owatkin
otiiiatisa osoittaniaati, että tättkaltaitteti yh-
dyswttikutiis hallituskunnan ja edusttiskitii-
tiati keski-ii ei stiittkaatt aina ole ollitt ole-
tiiassa, tiseat kansan kalliimpiin etuihin sy-
wästi koskewat kysyittykset otyat ratkaisttit,
lukituit ottaiiiatttt ktiiisatt edustuskunnan
niistä lausumia titielipiteitä. Riin perus-
tettiin tii. 1863") ylihallitus julkisia oppilai-
toksia warten, joktt kokoonpanonsa puolesta
kokotiattit poikkesi siitä ehdotuksesta, joka oli
annetili löii7 wiiodeit säädyille ja jota sää-
dyt periaatteessa hywäksyiwät. Näiti tiili
siis tämä ylihallitus, oletittttta säätyjeii hy-
titäksyittä, astittiiaaii semmoisen laitokseti
sijaan, joktt iiteiineillä wuosisadoilla oli syn;
tyityt ja nttirttunut molempain peruswat-
tain yhdyswaikutukseti alla. 1872 ivitodeii
waltiopäiwäin aikatitt jätettiiti Hätien Ma-
jestetinsa wahwistettatoaksi ehdotiis koske-
wa tittdeti koulujärjestykseti toittteetipatie-
litistit, ottattiatta sitä lukituit, että säädyt
stttiiattti aikaan tekiioiit päätöstäalamaisee-
ta atiottiuksesttt, ettii Hätiett Majestetinsa
sallisi siiätyjeii sattda ottaa osaa yleisen kou-
lu- ja opetuslain säätäuiiseeti tahi tiittakin su-
waitsisi waatia säätyjeii alamaista lausuntoa,
ennetikuin itiisi koululaki wahtvistettaisiiii.
Tämäii katitta ehtikin Häneu Majestetitifa
ratkaista kysymyksen ttitdesta koululaista,
etittenkititi säätyjeii alattiaitien anoititis saat-
toi joittiia Hänen Majestetiusa tiedoksi.
Niinikääti atttoi niititte tvaltiopäiwäiti sää-
tyjeii alatiiaineii atioiiitts, ettii ttittttti julkisis-
sa oppilaitoksissa toimitettaisiin täydellisetii-
paä opetttsta itiaaii ttioleiiiitiissti kielissä,
hallitnskuntialle aihetta tekettiääti ehdotusta
semmoiseen oppilaitosten täydelliseen titi-
desta-järjestäiuiseeti, jonka stittiiittista sää-
dyillä ei olltit tilaisuutta latistiti ajtittistati-
sa ja joiika hyötyä ttiaassa awaroissa pii-
reissä epiiiltiitt. Ja ktiiteiikiii oli se mie-
liala ollut waltiopäiwillä wallitseniassa, et-
tä tällaisia tiheääii tapahtitwia tuntitaksia
koulujen järjestämisessä olisi ttiiteti tiiah-
dollisttt karttattiitieti. Sett ohessa siitettiin
perustamatta niitä suomenkielisiä kotiluja,
joidenka asettamista siitidyt samalla oliwat
tiltitttaisiitidessti anoneet ja joihin he eh-
dollisesti oliwat waroja itiääräiineet.
".Nyöskiii siiotiietikieleit aseina tiiotiiiois-
tuittiilla ja wirkaktttitiissa on aittaiittt syy-
tä toalituksiin, settitnittkln" siinä kohdeti, et-
tä keisarilliiten senaati ei ole wuodesta
1865 wuoteen 1881 asti ryhtynyt mihin-
käätt toiiiiiitt sen tasa-oikeitdeit aikaatisaa-
iitiseksi suottien ja ruotsin kielten tvälillä,
jonka keisari Aleksander II:sen ikimuistet-
tawa ltipatis, auttetttt armollisessa asettik-
sessa Elokuun 1 p:ltä 1863, oli Suomeit
kansalle tvakttiittatiiit, tiuiikka sanotun ase-
tuksen 3:ssa kohdasstt tiiitietioinaatt oli jä-
tetty keisarilliselle setiaatille alattiaisiiudessa
ehdottaa, tuillä tapaa ja ittissä järjestyk-
sessä sttiiottit yhdetiwertaisuus molempain
kielten wälillä oli asteettain saawutettatva,
joiika johdosta myöskin sittemmin ilitiesty-
tieeit Helmikuiin 20 p:ttä 1865 annetun
armolliseti kieli-asetiikseii 20 §:ssä oli lit-
ntattu enemmän toittteiipiteitä tnutitoksen
täydellistä toimeenpanemista warten. Oit
ollitt mahdoton sekä yleisön että edustus-
kutitian sattda selkoa siitä, ttiitkä tie syyt
lienewät, jotka owat ioaikuttatteet, että sa.-
tiotut toimenpiteet hallitsijan aritiolliseit lti-
paukseti täyttämiseksi ja ktiiisati hartaiden
toinieideti toteuttattiiseksi, oivat jääneet sil-
leitsä.
Nyt ttiaitiitiit tapaukset lietiewät kylliksi
osoittaittaati tarpeelliseksi, että wast’edes sitä
erisuuntaisuutta hallitnskuiinan ja edus-
kunnan wälillä, joka wiitiie nikoitta oit ol-
litt itähtätyt’itiä hallituskunnan toimissa,
iiiiteti tnahdollista poistettaisiin tai aittakin
wähetitiettäisiiii. Tärkeä askel tätä tarkoi-
ttisperää kohti olisi epäilettiättä tehty, jos
säätyjeii jo woimassa olentaa oikeutta saa-
da hallitukse.n toittiet tiedoksensa jtt ttiistä
latistia itiielipidettätisä asianmukaisesti laa-
jetitiettaisiiti. Woimassa olewan waltiopäi-
toäjiirjestttksei127§:ssä fäädetään, ettii kttikil-
la warsittaisilla waltiopäiwillä pitää waltio-
warastoti tila säädyille ttäytettäiuäii, että
saisiwat tietää, miten kriittiiiin tulot oivat
ttiaati hyädyksi ja parhaaksi käytetyt Niin-
ikään säädetäätt. waltiopäitiiäjärjestykseit 36
§:ssä, ettii waltionialiokutinaii pitää saada
tieto waltiowarastoti tilasta ja kaikki sett
luwunlaskut ja asiakirjat nähdäksetisä ja
sen lisäksi erittäitt tarkastaa, millä tawalla
edellisillä waltiopäiwillä eritiäisiiii tarkoi-
tuksiin ttiyöiiiietyt rahatittiääräykset owat
käytetyt. Tämiiti lisäksi oti 40 §:sfii sää-
detty, ettii kitkin ntaljoktinta ott oikeutettu
stiatttaan kaikki tarpeelliset sutilliset tai kir-
jalliset tiedot maati iiiirkamiehiltä ja ylei-
siiltii ltiitoksilta. Tarpeellitieu täyte siiheti
niitä tiäiti ott säädetty erittäiti säätyjeii
wallasta tarkastaa, itiitett hallitus ott tiial-
tioiiwarat ttiaatt hyödyksi käyttäityt, olisi
säädyille itiyötinetty oikeus myöskin tiiuissa
kohdin saada hallituksen toittiet jti neuwon-
pidot tiettäwäksi ja tutkittamaksi. Siilieii
liittytvä säädttlle suottt walta hallituskuii-
tiati toimista ttiaati hyniäksi latistin heidät!
alattitiitieit ajatuksensa aittaisi maan korke-
alle Hallitsijalle tilaisuutta hawaita missä
määrässä tie tiiiehet, jolle hän ott uskonut
ttiaati korkeiititiiaii hallinnoit, nauttiivat kan-
sttii luottamusta. Se leinpeä, jalo ttiieli-
ala, jota meidän nykyiitettarmollinenStiu-
ririthtiiiaattinie ja hänen mainehikkaat edel-
täjätisä aitta otvat osoittaneet Suomen kati-
saa kohtaan, tiittaa meidän tointaa, että ja-
lotiiieliiieti Hallitsijamitte ei ole huomioon
ottattiattattiitäätt, joka tttrkoittaa lujennuin
toisiinsa liittää hallitsemat ja hallitut ja
tiiiiittiitodoiti edistää titaati onnea. Roh-
keneii siis ehdotella, että korkea-arwoinen
pappissääty, joko yksitt tai yhteydessä iitui-
deti säätyjeii katissa, kääntyisi Häneti Ma-
jesteetiiisa puoleen alamaisella tttioniiiksella,
että Hiiuen Majestetinsa, käyttäiiiällä Hä-
ttelle waltiopiiiwäjärjestyksen 71 §:tt mii-
katiti pidätettyä esitteleittistvaltan, santait-
seisi etisiiitulewilla ivaltiopäiniillä säädyille
esittää semmoisen lisäykseti woimassa-ole-
waan toaltiopäiwäjärjestykseen,
että säätyjeii pitää kaikilla warsinai-
silla; waltiopäiwillä asettaa tutkimusma-
lioktttita, joiika tulee tarkastettawaksi saa-
da keisarilliseti seitaatin täysistunnoissa
ja settatin talousosastossa tehdyt pöytä-
kirsat siltä ajalta, joka ott kttlutiitt siitä,
kuin edelliset waltiopäiwät alkoiwat;
että tämän waliokiittiiatt ttilee näin
saatitin tietojen johdolla säädyille lausua
ajatuksensa siitä ittiteti Hänen Majtste-
titisa suotualaiset ttettwonaittajat neuwot-
teluissaati ja toiniisstiattii otvat setiran-
neet perustuslakien ja yleisen laiti kiiskit:
jä, ja ittiteii he owatiioiidattatieettiiaan
todellista etua sekä toirkatttisa puolueet-
totnuudella, taidolla ja innolla toittiitta-
neet; sekä
että säädyt, jos katsoivat asianhaarain
sett waatiwati, oiotit oikeutetttt tämän
johdosta Häiteti Mttjestetillensa Keisa-
rille ja Suitriruhtitiaalle esiitittioitiaan
tiiitä ttiuistutuksia, joihin syytä lienee.
Waltiopäiwät.
Talollissäättt.
Tiist. 7 p. t. k.
(Jatk.).
Erityisiä, tnaattittie kouluoloja koskettiin
pyytttö-esiityksiä keskiisteltiiit ja lykättiiti
asianomaisiin ivttliokiitttiin.
Edusm. Eros en anottittstti 7:luokkai-
sen suoitieiikieliseti lyseon perustamisesta
Sawoiilinnaati wastustiwat H a r t o ii e n,
L e p p ä n e n ja P ti h tt k ka, arwelletttäl-
laisen koulun tässä kaupungissa tarpeetto-
maksi. Edusmiehet Aw ellan, H eikit-
r tt ja B r iisi l a ehdoittiivat kuiteitkin lyk-
kääittistä waliokuntaan, johott myös sääty
sitostiii 32 äättellä 21 wastaan,
Edusm. Roseiiberg’in anomuksen
johdosta 3:luokkaisen ruotsalaiseti oppilai-
toksen perustatttisesta Maarianhamiiiaan,
jossa tätä tiykyä tvttan on 2:luokkainen
alialkeiskoulu, syntyi setiraawa keskustelit.
Ednsm. B riisi la ja Hä kli ivas-
tustiivat attoiitusta, koska heidän mieles-
tään Suomen taloiipoikaissäädyn ei sopi-
tittt atioa ruotsalaisia kouluja, jommoisia
hallitus jo oli tarpeeksi ja eiteitttttättkin kuin
tarpeeksi perustanut.
Edustit. Stv edberg ja Ehrnström
puoltistiwat anomusta, koska ei sopinut
epäillä, että Ahweitanmaalaisct todellakin
tarwitsiwat täitittiöistä, nyt pyydettyä kou-
lita. Jälkiitimäinen toiwoi ettei sääty to-
ki osoittaisi semmoista ahdasmielisyyttä,
joka Brusilan laitsutinossa ilitiestyi, ipatin
myöntäisi ruotsalaisille seudnille rttotsalai-
sia kotiltija, niinkuiit suomalaisillekin suo-
itialaisia.
Edusiii. Awellan lausui, että nyt
ehdotetun koulun tarpeellisuus olisi tiikkit-
tawa yhteydessä muitten koulu-kysyttiysten
katissa, joktt ei tvoi tapahtua tiissa tilaisuu-
dessa titanit asiatiomaisessa maltokunnassa,
jontte siis tahtoi anomuksen tarkastusta war-
tett lykättäioäksi.
Ylttä mieltä oliwat ediistti. Lu oitta ja
P ä i w ä r i tt t a, arwellen ettei kukaan fuo-
ttialaiiieti kadehti warsiiiaiselta rttotsttlaisel-
ta wäestöltä ruotsinkielisiä kotiluja, ttiiit-
kuin myöskin P u hakka, joka ttinistutti
raamatunlauseesta: "kaikki niitä te tahdot-
te, ettii ihmiset teille tekewät, se tehkäät
myös tekin heille". Ahwenatttuaalaisille so-
pisi mielellään suoda tuo oppilaitos, sitä
enemmän kititt he tyytywätaitioasttittit kol-
ttiiluokkaiseeti kouliiiiti. "Paitsi sitä ei sii-
tä seinitioisesta koulustti tuolle saarimaalle
ollut suoitialaisuudelle mitään waaraa; jos
suotitalaitieti siiitie päiii liikkuu, sopii hänen
kahdelta puolelta sieioästi päästä noitten
saariloitten ohitse, iiiistä mitään hyökkäys-
tä pelkäämättä" Ehdotti sett wuoksi, että
"tämä pikkarainen lapsellisella jtt wiatto-
malla mielellä lähetettäisiiii waliokuntaati",
jossa toiwoi sen "aika itiieheksi marttu-
tvan”.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
