Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Linda-seuran puoleen, jolla on päähuoli
tneriasiain edistämisestä.
Häwytö-itiä iikiiyöiii, jolle ei edes
ttirkkilaisteit ja pakanain työt ivedä werto-
ja, on harjoitettu Kortesjärtvellä, kertoo
M. Tanttnikuun 21; päimää tvastett
yöllä oli murtauduttu ikkunasta kirkkoon,
jossa oli täydellisesti häwitetty opettaja I.
Rindell’itt omistatnat urut. Etmetikin ott
samassa kirkossa harjoitettu titoista roisto-
tnaisnutta. Yöllä wasten syyskuuti12p:ää
1881 särjettiiti sanialla lailla urut K:jär-
weti kirkossa. Pahantekijät joutniioat sil-
loiti kiini, ja tuomittiin aittoastaatt 12
p:ksi wedelle ja leiwälle. Luullaati, että
satnat tttiehet ttyt owat rangaistuksen kiu-
kusta tahtoneet täydeiitää työttsä.
—— Muiia untista Sitontesta. Sata-
kuntian ntaanwiljelysseuran
tuaatttviljelyskokoitstahaluamat
Tttrioääläiset saada pitäjääiisä ettsi kesäitä.
-Kokonsta warten tarpeelliset huoneet ja
tilat saadaan Roismalitn kylässä titainittua
pitäjää. (Sat.) — H elsiti giti Dia;
kotiis salaitos wietti wuosijuhlatisa
wiime lauantaina. Wuosikertoiiiuksessa
muutt ohessa ttiainittiiu, että joulukuut!
1 p:stä 1880 wiime tmtoden loppuuti asti
laitoksessa oli hoidettu ttoin 130 heitkeä,
joista ttykyääti oli jälellä 20. Paise sitä
olitvat laitoksen sairaatihoitajat, joita oli
ollut 10 "14, jaloa toititaitsa harjoitta-
neet laitoksen ulkopuolellakin. (U. S.) —
Helsingin Nikolainkirkon tor-
ninkellon :valaisemisesta ott, kitteii
H. D. kertoo, laiwapäällikköjen yhdistys
päättänyt tehdä pyyuniin kaupunginmal-
tunsiuiehille. U u t t a w a n kih n o-
netta naisille, sen lisäksi, mikä Hätneen-
liunassa ott etttiestäiin, on aljettit rakettiini.
iltaketinustyön johtajatta ott arkitehti De-
gener Helsingistä. Kustatinnkset otvat
—— kuten Häitt tietää — arivatut nouse-
miksi päälle 400,000 tttarkan. — Kaksi
jä t t i l ä ishonkaa oli Poriti kaupungin
torilla wiime perjantaitta laiwatiinasto-
puuksi kaupiteltawana. Suurempi, josta
pyydettiin 500 tuarkkaa, oli 78 jalkaa
pitkä ja 12 tuttttiaa iattitalta läpttiiitatett;
sitä wetätuääti oli tvaljastettit 5 hentosta.
Toitteti jättiläisistä oli 6 jalkaa lyhempi,
waan muutoin lähes sautait kokoitten ja
neljätt hewosett wedettiiwä; siitä pyydettiin
400 markkaa. Pnut olitvat kotoisin
Knrun kappelista. Niitt kerto Sat.
Kit n tiis lahja. Kuopion Sanoinia
kuulutaan ilmaiseksi jaettaman koltiie kap-
paletta kuhunkin Kuopion pitäjän kinkeri-
kuntaan, lukuhalun edistäitiiseksi tietysti
— sanoo "’Sittvo". Maanwilje-
lysnäyttelyä aiotaan easi kesänä
pitää Muhoksella, kertoo O. L. —— Kil-
pa-ajot Helsingissä pidetäätt kes-
kiwiikkotta t. k" 22 p:nä. Palkitttoja jae-
taan, paitse tawallisia tvaltiott palkintoja,
myöskin pienempi 75 markan stittritiiteii,
josta tityöskin ulkomailla syntyneet hetooset
saantat kilpailla, kitti tvaait eiwät etinen
ole olleet kilpailemassa krnuituti palkin-
nosta tai sitä woittaneet. – Paino-
kanne. Kassöri J. Niskanen, Kuopion
waltuiiskuttttan nyk. ivarapuheenjoittaja,
ott oikeuteen haastattanut Kuopion Sauo-
main wastaatvan toimittajan, tohtori E.
Nylander’in wastaaittaan muutamista Ktio-
piott Sattotnain 11 uninerossa jnlaistuista,
walttinskuntaa loukkaamista kertomuksista,
jotka eiwät ole totuuden kanssa yhtäpitä-
wiä. Asia tulee esiitt 14 p:nä ensitule-
waa maaliskuuta. Niin kertoo "Sawo".
— Painojttttu. .lioituikott tttaaitioil-
j2!!1skoulitn johtaja (3. W. Utigeru ja
samati konlutt alaopettaja K. P. Stenius
otvat haastaneet Oulnn Lehden masinan-
""-
lcaliniclcojon nostaessii, "ja iceniiallii liiiisiti
IIelenan ltanssa maalle, tilallemme, isonluoto
— naitiin, liat-inaa linna, niitin narjolclcaan
puistot! "ja iltanan souäuti yinpiiiintiinii, tiilikin-
lcuin luetuita majsema-jiiylljicsi. i’tiati itte
emme eliineet iclyllisessä yltsiniiisyyiiessii.
hiojiisi oli ntellceiit "jolta päinii niotuita talti
itiinimine ternelitimiissii aatelisia naapuris-
tossa. lise tanssimme, ntiuroiiiitne ja lei-
liituine jltänyyttii poistaulcsetnttio. dliiiijtii
elininto eräiinii iltana ltroii"i ilohumu luona
!taljaitii nattlioja tiittuja. itine-.istaan
ylesi itiisi niot-ns oli siellii – llasil I)iioi"slc"i".
husari-jouleen pinillilthii, jolta titajitili liihoi-
sessii !caupungissa lli’in oli niiliiine-niiliiineii,
naan jiuiiui puolitit leiolta erinomaisen hyi-iii.
Iliiti otettiiti erittiiiit lcoiiteliu:isti niista-tin. ——
!laitattelee aanistnitsia?"” hesitaytti liteini
yht’iilcltiii. (Jatlc,)
alaisen toimittajan oikeuteen erään kirjoi-
ttiksen johdosta, päällekirjoituksella: "Ute-
lias" lehden 5:ssä numerossa. — Am-
ut tt ttu ja ka r h n j a. Säkkijärwen pi-
täjässä Kirpitn tilan lähestössä omatut-
tiitt, kuten O. F. kertoo, t. k. 11 p:nä
kolme karhua, emä ja kaksi poikaa. Met-
sästätninen, jottka toimitti suttrenlainen
metsästäjäjoukko Wiipurista ja Säkkijär-
weltä, tapahtui pesästä ajamalla. Euiäit
ja yhden pojista ampui" tttekauikeri M.
Hirtt. — K u o llut. Owerstiluutnantti
E. A. Faworin kuoli Häineenlitinassa
äkillisesti wiime sunnnataina. (H. S.) —
Tampereen yksityislyseon hy-
tv ä ks i antoiwat ptitttpulitehtaalaiset siel-
lä omassa seurahuoneessaan wiime sunnun-
taina seiirauäyteltttän, jossa esitettiin "Kih-
laus" ja "Hän ei ole mustasukkainen"
Niin kertoo T S. —— K arannut wan-
ki. Häineenlinnasta kertoo H. S.: Eh-
toolla 10 p:nä tätä kuuta pääsi wattki In-
hana Mikottvoika läänintoankeudesta pitkin
pihaa hiipititään pitkin ratitaa rakennetun
paaluaitauksen luo sekä kiipesi sen yli ja
pääsi sittett juostuaan jäätt yli pakenemaan
järnteit toisella puolella olewaatt tttetsäätt.
– Kriiimausjuiilaksi on Moskoivan kit-
wernörin-wirasto päättätiyt teettää 10,000
rupl. maksawan tnaljatt, jolla krunnatuille
Majesteteille tarjotaatt !eipä-suola.
Maafettdttilta.
— Opetlajau palkkaamiseksi Mietoisten
kittinati korkeaittpaa poikakansakoulua war-
teit ott keis. senaatti, kouluylihallituksen eh-
dotuksesta tnäärätttiyt 600 ttt. maan sää-
tyjett tätä tarkoitusta warten tttyötttäittistä
waroista.
— Waaiiktisttttiyksessä kappalaisen waa-
lin walmistamista wartett Kokemäen pitä-
jään oit seurakuitta yksimielisesti kutsunut
toiseksi waalinsaarnajaksi kappalaisett Lu-
mialla G. J F. Starckin. (U. S.)
–— !li-tiistaisista Tainmikuun 28 p. 1882.
Wiitue marrasknnlla oli kuntakokonksessa ky-
syittys, josko kansakoulu-taloon rakennettai-
siin wielä lisä-rakettnukseksi leipomustupa j.
ii. e. Tätä rakennusta ei tiinistaaksetti puo-
lttstanut äänisesti, kuti yksi koulujäsenistä,
joka lupasi titaittittitnn rakennukseen raken-
taa kamarin oinatt osansa puolesta, mikä
oli kyllä paijott liimattu yhdeltä, pitäjän
awarnnteett katsoen. Mutta kitit wastaan-
sanojia oli enempi kun puolustajia, itiin
asia jäi sikseen, joka oli kyllä ikätvää; sil-
lä ttiinkuitt kuittalaisetttme tietäwät, niin
kansakoiilit-rakennuksessa ei löydy leipoiita-
uunia, waikka tosin kansakoulumme on ko-
meimpia, mitä maaseuduilla tawataan. Mut-
ta semmoinen tupa ja kaittari olisiwat ol-
leet hywin tarpeessa. Siinä tittvassa olisi
sopinut koulupoikain tehdä käsitöitänsä,
ja toiseksi olisihatt opettajalle ollut lei-
pomusuuni kototta, ett’ei tarwitsisi tttnn-
alla käydä leipomassa kutett nyt. Ka-
utarissa olisi sopinut ajuritaimen pitkä-
titatkasteti olla kortteria, tiiittkuiti esitit.
sen lapset, joka tämän yksitt lupasi kustan-
taa, ja tvartttaatikin se oli hiitten aikotttuk-
setisa, että hänen viitatkin lapsensa olisiwat
siinä olleet kortteeriit. —— Tositt on pitäjäl-
lä ollut paljon tuettaja tuott kansakoitlittu-
ttte takia ja oitkitt suuressa kiitollisuuden
utelassa, että on semmoisen rakennuksen
kustantattiit, jossa lapsista poistetaatt tuh-
muutta, raakuutta, itsepintaisuutta, epäus-
koisuittta y. tn., ja sensiaan istutetaan hei-
hin: tviissatitta, siwistystä, ttöyryyttä, us-
koa, jotta siis lieistä tnlisi kelpo-kansalai-
sia, suotttea puhtitvaisia ja suotnettkieltii ra-
kastaivaisia ihmisiä; ja että heillä oit utah-
tia ja tietoa ponnistaa siioittalaisett arwoa
ja ttiainetta, joka ei sttitikaan ole häpeä,
koskit asututite Snoiuessa, niin ei ole tartuis
halmeksia puheissamme y. iit. käyttää ritk-
kaan syttttyiittttaaiiiitte kieltä suotiiea. Kii-
tetty ja kunnioitettu olkoott senrakntttatttttte
kun ott kausakoulutt kustantanut!
Tuomi.
—— littsikattpnnki, helmik. 13 p. Lälies
kymmenkunta tviiotta sitte kuului liuskatt-
pnttkilaisista, ettii he suuresti laitiiittlöiivät
lattlntt ja soitontioii harjoittamisen. Muint
jos tämä wäite silloin olikin tosi, ttiitt otvat
ajat sitte pitljo tttituttutteet. Laitlun ja
soitatttton harrastus ott wiime wuosina
kasivainistitan kaswanut. .sivutuissa ei
enää pidetii ketääti täysin kykeiieiitättiituäuä
laitliiitit ja ivarsin hiionokykyisiä todella
ottkiti waan itaritta. Lauluseuroja perus-
tetaan perustamistaan. Wiittiewuotisesta
seka-äänisestä mallasiäätyläis-laulnkunnas-
ta esitit. syntyi täittän wuoden alussa
tnieswäett lauluseura. Mutta kun naiset
eiwät tahdo olla huonommat, niin puu-
haamat hekin lauluseuraa, johonka paljas
naisia tulee kuulumaan aina johtajataresta
asti. Jos en erehdy, ttiitt on lenitätiit-
laitoksen wirkalaisilla myös oitta laulukun-
tausa, niinkuin heillä kuuluu oleivan oma
klupinsakin nitneltä "gnistan" (kipinä)"
Neljäs lauluseura oit tvapaaehtoisen paio-
kuttuan, joka lukee jäseneiisä itse kansan
rinteistä.
Soitantohon löytyy myös kylliksi kykene-
wiä. Puolentoista tvuoden ajassa on wa-
paaehtoiseit soittoknttuan harras johtaja
hra Tenlen koonttut ympärilleusa koko kym-
menmiehisen kantajoukon (, jolla wielä on
pieni tvarajoukkokiit eli reserwi ,) tiiistä
wastuksista ja wiiikenksista wäsytiiättä, jotka
owatkin soittokiitttaa kohdanneet. Täiuä yhä
kunnostamistaan kittinostiiwa soittokuuta,
jonka jäsettet, paria poikkeusta lukematta, kaik-
ki owat Uuskaupunkilaisia, oitkiti suuresti
woittanut kaupitnkilaisten sitosion, ttiitt
että sitä siwistyneen niitteä kantamaa kau-
puttkilaista tuskin enää löytyttee, joka ei
omistaisi sellaisen soittokutttian wälttämättö-
tityyttä. Warinana woi pitää, että kntt
ne kaksi wuotta pian jo kuluivat uittpeett,
joiksi kannatusyhdistys sille oli perustettu,
ttiitt ei soittokitnnan kannatuksen puutteesta
tarwitse nukkua. Toiwoa woi tityds, että
se itse kansankin tiheissä riiveissä ott saa-
tvnttannt suosiota ja oit tvoittauta kanna-
tustakin. Wiiitte kesänii se useasti ilta-
kausina soitteli kansan huiviksi pienessä las-
tentarhatt puistossa ja eilen illalla se taas
piti tiiaksitttotttat katisatt-soittajaiset reali-
koulun salissa, jossa tilaisuudessa tnaist.
Liljefors lausui ""Maamnte" Tällaisia soit-
tajaisia soittokunta ott luwannut pitää
wast’edeskiti wielä jonkun. Kiitos sille
lupauksesta ja kunttia jo pidetyistä soitta-
jaisesta. Yleisö, jonka seassa näkyi mnu-
tattiia wallassäätyläisiäkin, osoitti siiwolla
ja hiljaisella käytöksellään hywin ymmär-
tätvänsä käyttää sitä tioutitttoa, joka sillä
nyt oli tarjona. Tästä yleisestä säännöstä
teki poikkeuksen waati pari näistä, he kun
soittajaistett loppupuolella eiwät malttaneet
enää pitää kieltänsä liekussa, tvaati sitä
pahasti pankutellen kokiwat saada woiton
soitosta. Iospa olisiwat kieltänsä piesseet
paitsiett aikatta, waikka ttiitt ettii seinät olisiwat
kajahdelleet, itiin ei siitä mitään sanottamaa,
tiiutta tehdessään sitä soitettaessa osoitti-
ivat he sillä tvarsiit ansaitsematonta epä-
kohteliaisuutta soittokuntaa ja iltueistä
ylenkatsetta tttnuta yleisöä wastaan. –—
Yleisö oli harivalukuinen tuskiti tttuuta kuin
150 henkeä kun ilntoitus soittajaisista tapah-
tui wasta lanwantaina ja innoituslapuista
joku heittiö oli taas repinyt 2 paikastaan.
Ihiueteltäwä soriniett syhyminen tno!
Mutta attteeksi tuommoinen! Se ott
ivaait jotakitt ttulikkatttaisuutta. Toisiu
ott itiidett herjauskirjoitusten useampia yksi-
tyisiä kaupunkilaisia wastaatt, joita parina
wiime wuonna ott nähty naulattuina titi-
hin tttilloinkitt, tuilloiu ruotsiti, tuilloiit
suomenkielisiä; sillä niillä on selwästi
ta r k o i t e t t n toisen hetikilön kansallisen
arnton aletttaittista, ivaikka sellaisilla ttitttet-
töinillä kirjoituksilla tietysti ei tnuuta ivoi-
teta, kuitt ylenkatsetta pelkurimaiselle parjaa-
jalle. Jhine waati ett’ei kukaatt niistä
ole wielä syyttätiyt suoittalaisuutta, jonka
niskat titunten kaikki saaivat kantaa.
Eilen wiikko sitte saarnasi merimies-
pappi pastori Berg,rotli uudenkaupungin
kirkossa ja piti ehtoolla luennoit realikou-
lussa. Kollehti meriittieslähetystoimen hy-
wäksi kuulun nousseen 20:3 markkaan ja
"Meriiniehen ystätvää" sattotaan tilatun
59 wuosikertaa" K.
—"– Paiuowirlte. Wiinie numerossamme
oli ntainittu kutsuntatoimiston lisäjäsenteii joukossa
Kariiiaifissa Joose Tuhiueri, pitää olla Joose
Tulotieu.
llilioiiuniltii.s-
1"; g "n p t i n olot saattanut suurisali-ain nal-
tiottiielijlle yltii naali unsia linolia. Bnglait-
ti "ja lianslca on:it ottaneet nalnoakseeit tä-
tiiiiii inaan etonltin ttilonileilisjti toitttia, "jii-
listinet "soltti :tilta sittett yliteisen liirjeett,
"jassi-i lie tiieliceiii suorasta-.in iililcasinat inje-
liittiiii lcolca iittiini, jos niittiini tnniitoltsin
isla-"ttin liallitnlcsessa !taitettaisiin panna toi-
meen. i’lilcniis t:ti-ltoitti etun-.tiissa n. ic.
isle-yjttiii lcaiisallispuoluotta. "jalcti ott pannut
tilitiiiiii ltiiiiclci nyliyiset liiiirii’ti; "jii "janica !täii-
niiiiiränii luttilaan elenan tito tutinettu lause:
"isgy jtti eetyjttiliiisiä i"ai"teti"”; tiiutta ltitjees-
sii löytyy iiiyiis soinit niittaus ’l’iirlcin sultaa-
nille, "joit-.i lciiitenlcitt oit olen-anunsa Bgyptiii
yliherra, pyeytnaan sekaantumatta ina-maan-
sa asioihin. ’kaman uhiteusltirjeen seuraukset
anat teiti olleet toisenlaiset ittiin elilia tainot-
tiin. "soitu ailia sitten tuli tieto, ottant-attu
ltansalljspuolue, haileesta huolimatta, oli paaa-
syt !43-gyntin lteclinin ministeriltuntaan, "jotta
asian meno nyt on heiään itseis-saan. !cui-
tenltin on uusi ministerinunta ltohta liiii-nii-
tanut antamaan selitylcsia, "jotica näyttanat
alulcsi rauhoittaneen ja tyytty-ttaneen king-
lannin ja lianslcan haliitultsia, ’I’iirlcin hiw-
listuneelle hallituliselle onat taas Salcean,
Itänalta-llnlcarin, isen-"isän "ja Italiati lahet-
tiläät yliteisesti selittiineet, etta asiain "jar-
jestäminett Isgyptissä ei suinlcaan ole aino-
astaan Isnglannin ja Kanshan mielinallassa
oilta naan niiäett tehtiinä, naan naatij italia
kini-oopan icolco yhteisia toimenpitoa. ’kä-
män selitylcsen perästä einiit lansinaliat, ee
on" Bnglani "ja Itanslca, niiy ajattelenan mi-
tään uhlcaulcsien täyttäniistti, naan !25-"yyti-
laiset saanat ltäiritsemiittä lioittaa, miten it-
se noinat. maassa surituteltania epälcohtia
parantaa.
I rl a n n i n erityiselle ministerille kars-
ter’ille ott lähetetty ltirje, jolta epäluulon-
alaisena otettiin taritastettanaitsi. 8iinä iino-
mattjinicin olenaii ainetta, "jolca nähänltin
naromattoman leoslcemisen ltautta olisi rö-
jiilitänyt ja luultanasti tappanut liirjeen pi-
täjäit.
II e r t 2 e §- o ni n ati nahäpatöinen hapi-
na näyttäii icylltilcin ianealta synnyttäneet!
lenottomuutta "ja jtellcoa, !sinä ainoastaan
Itanallan sianilaisissa hansoissa huomata le-
nottontia liiltlceita elenan alicamassa, naait
myös hallitus Kotistantiuopolissa luule tie-
tiinänsii slanilaisicomiteain elenan toimissa
yllytti-iii. ’kuritin maaliantie, joissa sianilaista
hansani-atua enemmän asuu. iilit-iisin nar-
inoja tietoja ei ltiiitettlcaan ole niela tui-
lut näitä luuloja nahnistamaan. —— !liitii jt-
se napinaan tulee, niin Itanallan suuret yii-
noimat einiit niela ole saaneet napinoitsi-
joista titit-"iiin tuntunampaa noittaa. kieuis-
sa ltaiialcoissa, joita ltyiia tiheästi taistellaan,
anat tosin itänaltalaiset naitella, mutta tuol-
laista pilttuista sotaa onat selta maan pai-
lcalliset suhteet ettii hansan olotjiiuri oinen-
sa pitlcittiimiiän, eilcii siis sellaiset neitet
tuota suurtalcaan hyätyä naittajille.
"I u u t a 1 a i s t e n nainoomiset, "jotlca nii-
me nuorina tapahtuinat lsonäjällä ja niintei-
seltsi "joitiultuulla sisarsonan lianpunainen,
anat maitossa lcctltclen sinistyneessii mailmas-
sa herättäneet sääliä ja myötätuntoisuntta
heitä leoittaan. "lapa on BiiFIanniti parla-
mentissa naailittu hallitusta nirallisesti telte-
määtt asiasta muistutulcsia isenäjän hallitule-
sen luona. ’kaitiin ei lcuitenlcaan I-Jnglannjn
pääministeri Slaästotte ole suostunut, leoslca
yleinen tapa icieltaä toisen maan hallitusta
seitaantumasta toiseit maati toimiin. Uy-
lcyiiiin ott myös ilenäjän hallitus pannut
julleisen nastalauseen tallaista seitaani-utuis-
ta nastaan i’enäjiiii sisällisiin oloihin, nait"
tiion samassa myös ettii sellaiset toimet naan
iterättäisinät tyytymättömyyttä maati alitu-
näestössii "ja lisälcsi sen niliaajuutalaisia nas-
taait. dliiyttiiäicsensö. myöslcjn, ettei sen toi-
met "suut-tilaisionottomuulcsia nastaatt ole ol-
leet lieilclcoja, ilmoittaa hallitus että eteläi-
sissii. gnneriiementeissa nangittiin sentaitcien
haililtjatts:i 3,075 henleeii, joista 2,359 on
neäetty eäosnastaulcseon, selta illatsonassa
3,151 "ja niistähin on 2,302 syytetty riicos-
oilceuäessa.
—–—— 6aribaläilsla ei ole tainoa pa-
rantumisesta, lcutoit liiälcärit onat sanoneet.
!cuningas IIumhert on liihtenyt Ueapeiiin
terneiitituään sairasnanliusta.
–—
"
(Lähetetty.)
Onko siinä wäitöksessä perriit, että
kansakoulun käyneistä nink-"i tulee
herroja eli herraswakea?
Iatk.s
Oppikoulnja käyiteistä tosin tulee todel-
lisia herroja, niiten tarkoitetaattkiti, mutta
sopii kysyä tuleeko niitä kansakoulun käy-
neistäkin? Eihäu olisi paha jos itiin olisi,
mutta ei sitä pelkäämistä; kyllä kansakou-
lntt käyttyt kauniisti piisyy isänsä säädyssä,
ellei häti korkeammissa opetuslaitoksissa
opintojansa pitkitit. Mnita kuu itiin ott,
ettii jo "oraasta laiho tiähdäätt," itiin on
siitä, että lastit käytetään kansakoulussa,
tuuitti intiassa se arioaainatott sinisty, että
opettaja pääsee huomanneeksi missä lapsessa
piilee luoiittotilahjoja, utitkä tarpeellisella
kehittäiuisellä woiwat tehdä omistajastansa
sett mitä ymutärtämiittomitin wanhempain
wielä näyttää pelkäätttäii —– tehdä hänestä
todelliseit herran, jopa waikka senaatin jä-
senen; sillä nyt, kun onanoutenkielisiä op-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
