Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882;.
isto "15.
’kiotoja ’kurun !cattjtttii
41133.
1!"
8
jst-i "ja bättsj-Stwtnestei.
’l’itStttlitti
kielttiiitititit 21 suitti.
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehdeti painopaikka, t:ri Tl. W. Iahnssotiiii kir-
jakauppa, Hj. Slkydtttciniii jii kuttipp. laitipptipuoti
Liiittaiikatii l sekit herraitt C. 2!. tstöttnberg’tn, H.
A. Lundelin’in, J. A. Krieger’iti ja J. L. Törn-
roth’iti kauppapuodit"
Tilaiiöhiiita:
Tttt-tttt tie-öli-
konttorissa
4tti. li p.
2m. 11 p.
Mtiiösa nooti-
konttoreissa.
4 iti. 231 p"
2 tii. 20 p.
Ttirtiösa
Koko wuodelta 3 iti"
!,-5 wuodelta 1 tii. 50
)
Lelidett konitori ja painopaikka:
Littnankatit N:o 2313.
Lelsdeii !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehatten.
li
Jlinoititksi-
ii 15 petiniä ensi siivulla ja 10 penniä muikka
siwuilla pieneltä ritviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoniii kirja-
kaupassa.
Awoitaiiieit wirka,
Halullisia hakijoita työnjohtajatoitiieeti
perkaiislaitokseeit Turiissa kehoitetaan tiile-
wan huhtikuun 1 päimään allekirjoitta-
neelle satama" ja perkausjohtokiitiiiati sih
teerille lähettiitttiiäti talti jättämäiin tiiai-
iiititlle johtokunnalle kirjoitetut jit kelttita-
witisuustodistuksella warustetut hakeunik-
sensa mainittuun toimeen, jota settrita
2,500 markan wuotuiinen palkka, ja ilinoi-
tetaan, ettii wuuen hoitajan tulee itsiitii
käyttää höyrykoiietta sekti suullisesti kävt-
tää itiaaii molempia kieltä, Litrkti, heltiiik.
11 p. 1882. siiisskttstä:
Giitil TL-thlinan;
R’ämäii katitta itiiioitetiiait että Tii-
" riitt 2:seit tarkk’iitnpujapataljoo-
tiati kasarmia warten tarwitaan hirsiä
ja kehoitetaati iiietsätioniistajiit tete-
itiääti tarjouksia tonnikunnan jäsenelle
kapteeni C. Olsonille Turussit. Hir-
sieti tulee olla yhdeksan ja kymmenen
tiiiittiaa latinasta sekit siivuilta weis-
tetyt kahdeksan kuninaisiksi. sieltool-
ltsuudeti ttiukaiiii liitoittaan yhdek-
säitkpitiitietttai petiini-i ja markka
sylestä. Turussa helitiiktiiiti ll p.
1882.
Nakeiiiitistoiniikitiita;
;-"—–"in——.–——"—"" in-ni-" ——,—" ;—- -"—-. ,
Tektiilliiiett käsityökotiltt Titriissii;
Walistus, walo oit kaikkialla nykyajaii
tutittussiitiii, sillit tieto ott waltaa" Oppia,
siwistystä lewitelliiätt setttithdett ahkerasti
kansan kiiikkiitt kerroksiin ttieidänkitt syrjäi-
sessä tiiiiiissiinitite Kirjiillisitiitetitttte etietiee
päiwä päiwältä, kotiliijeiiiitie lukn lisäiitttyy
wuosi totiodeltii, tiiiti hittoin oppikoulujen
kutti kaitsii-koulujen, Wiiaii koskit wiittie
mainittuja tittelit löytyy niukalta, niin ettii
stitiriit osa wäesttiiit wielä jiiii kaikenlaisesta
tiedon alkeis-opista osattomaksi, oii niit-"itti-
ttie siittrettiinis:tsa kaupunneissa perustettu
kotiltijii, joissa sopimina tytin wiili-itikoitiii
jaetiiaii opetusta oppipojille jii muille, jot-
ka toimiensa kautta ottiit estetyt käymästä
kansakoulua sekit, joissa oppittiiiiiriit oioitt
sowitetiit eri iitttttiattiktitttiii warten. :iiksi
tällitisia kotiluja kaiipuiigissattiuie oii tek-
itilliiteii kitsityiikoulti.
Tekuillisen käsityökoultiti tarkoitus ott ati-
tita kiisityii-oppilaille sellaista opetusta, jo-
ta kaitsakoultiissiitttiiie ja stiiitiiitttitikoultiis-
saiitttie wielii ei ole ehditty jakaa; se ott siis
jatko-opintona sunnuntai" tahi kansakoulun
läpikäyiieelle käsityöoppiliialle. Opettiss täiil-
lä ott sowitettukin sett inukaan. Tärkeim-
pättä oppiaineina ott täällä liiottiiollisesti
kaikenlainen piiriistustoiiiii, niinkuin ivii-
waiti- toitpitiinkäden ynnä kirjiiiii piirustus.
Paitsi tätit täällä myös jiitketaati etitieti
saatua oppia laskennossa, kaunokirjoituk-
sessa.
"säkiiliiiitessii teknillisessii kiisittjiikiiiiliisssii,
jotii pidetään teknillisen realikoulun liito-
tieustossit, oti johtajana iiisiniiiiri tss. Erii’;
soti, opettajatta: taiteilut T. Wieiierlierii jii
kittisitkoiilnnopettiijat V. .ilisskiinii ja tk.
Tollet. :littistit opettiia insinöri Erikson
toittoititt- ilitijaalij piiriistasta -l tuittia
wiikossa sekit kirjatniitiritstustit 2 tuittia
wiikossa; taiteilija Itiienerltera wapaitnkii-
den piirustusta 4 tuittia toistossa; ristettii-
jii .tkoskinen kittittolirjoitii-:tia 4 tuntia" jit
suonialaista oikokirjoitusta 2 ttintiitwiiikos:t-;
sii, sekä opettaja Tollet laskentoa 4; tiitttiit
ja ruotsalaista oikokirjoitusta 2 tuittia wii-
kossa" Oppilaita oit tätä nykyä koulussa
54, joistii 27, joilla oit siioiiii äidiitkieleiiä
ja sania ttiäärä,joilla otiruotstäidinkieletii’i.
Oppilasteit ikit waihtelee 12—33) wuoteen"
Koska sekä waltio että kaupunki, paitsi
korkoja yksityisistä lahjoituksista, aittaa wa:
roja ttiaittitiiii koitluti kannattamiseksi, ettt-
ttie woi olla hiiottiattttittiiattit parista sei-
kastit, jotkit iiiielestättime ansaitsewat pa-
raanusta.
Ehtonit kotilitttit pääseitiiseeit oit, että oppilits
ott läpikäyiiyt korkeitittttian kansakoulun, Ja
liiotittollistahiiit onkin, ettii etitteiikiiitt aletaan
waikeattipia töitä, iiiiiikiiiti kotiepiirustusta,
wapaan kädett piirustusta y. ni., oppilaal-
ta waaditaan kokonaisilla liitimilla laske-
tuista ynnä jonkunmoista tiiitoa kuutiokir-
joituksessit. Tätä ittäiiräystä koulutiit ivas-
titiitt ottiiitiisessit ei kuiteitkaiiti ole nouda-
tettu tuskiti ollettkaan; suuri joukko oppi-
laita" ott koitliiiiit titllessaati ititoitti mastit-
alkiiwia sekä laskennossa että kirjoituksessa.
Tästä on setiriinksena, että koulun titrkoi-
tiis, ollit jatkotta kansakoululle, tykkiiniiän
menee syrjälle. Kotiltiaika kultut suureksi
osaksi sellaiseen, joka jo kotilumi tullessa
pitäisi olla tiittua, joten lioitus koitliiti toi-
ttiestii, tekttillisettit käsityökottlutiii, on ai-
wati wähäinen. Iolsstaja oii kentiesi iiiie-
hitttyityt jättätnäitti pois iiiititiittiii ehdon
sentähden, että oppilaita kentiesi tulisi liiati
wähiiti kotiluttti ja että ttiailta tulleit käsi-
työoppilaiit eiwät ole olleet tilaisuudessa
saiittiaiiit opetusta kansakouluissa. Wiiitn
tämä oii wäärin; sillit ellei koulutin tule
tarpeellista suotawaa määrää oppilitita,
kiiti sillii oit itiiiärätty tarkoituksensa, itiin
yksityisen wallassa ei ole itieiinä ttiuiitta-
miian kotiluti tarkoitusta, waati ott tiittoi-
ttts ja ehdotus siitä tehtäwä niille, jotka
koitliiii kaittiattawat. Mitä taas siihen tit-
lee, että kaikilla ei ole ollttt tilaisuutta kiiy-
dit kansakoulua niin oithiiti ttitillätilaisiitis
täällä suitiitiiititikoultiissaitiiiie saada etisin
alkuopetus, koskit sunnuntaikoulut junri si-
tä warten oiotit olemassa"
Suurinta kuntitta-stusta herätti ttieissii,
kuti kiitoiinttie koulua katsottaissa, se seikka,
ettei koitluti johtiijii eitsitikääit osaa suomea.
"liitii puhuttelimttie häntä, siiittitiie wasta-
ukseksi: "Minite ei yttttiierre suume"; sa-
tniillii hiin totittasi lähellii olewaii oppilasta
tulkitsemaan liinsuntoiitiiitie. (iiauitis kuwa-
its oloistitttitiic)"
:liitukuin edellit olettiitte titaitiineet,aiitiiti
johtaja iiisitiiiört Erikssoti, opettistii ioiiwiiitt
jit kirjiiiii-piirttstuksessa. Näiität aineet
otvat, kuten jo oleiiittiehitoitiauttaiieet, koti-
ltiit tärkeiitipiii. —— juuri tie aitieet, jotka
ettipiiiissii oiotit koulun tarkoitusta was-
tiiawiii; wattit näissä aitieissa ei woi siis
stiottiiilaiiieii oppilas, joka ei ruotsia osaa,
ollenkaan siiada opetusta. Knitenkiti tie-
ditttiitie, ettii Turun oppipojista kentiesi itoiit
2;" ott suomalaisia: sett iiäettimeesitti. suti-
nuiitaikoulnstii. Itttirii tämä seikka oit
tityäskiii soittiit puolestansa oppilasteii wä-
hyyteeii ttiai.nitussa koulussa,s sekit siihett,
ettii tässä koulussa oit yhtä paljori ruotsa-
litistit kiitti stioitialaisiakitt oppilaita. Osoi-
tainttte sen muutamilla iiiittieroillii. Niissä
aineissa joitii itiiiiititttt insinööriopettaii ott
oppilaista (kaikki oppilaat tiitiiittititt eiwät
lite kitikkiii koulussa opetettiiwiii iiineita)
tuskin kolttias osa selliiisiii, joilla oit siiottti
äidinkielenä; tie ttitititiiittat stiotiiiilaiset jot-
ka siellii oiotit, osaawat luultawasti itiyiis-
kiti ruotsia, sillit munienhan opetus ei ivoi-
tte kiiydä päinsä, — eihiiii kentiesi ttiotii
ttieitäkin kohtaan kittitettttä tulkitusta lie-
ite katsottu sopitititksi keinoksi opetuksessa;
sirit iitastoin niissii aineissa, joissa opettii-
ja osiiit sekit suomea ettii ruotsia suotualai-
siit oppilititii oit kaksi sett wertiiit, kuin
ruotsalaisia. :liiiiuiit tosiasiat selwästi iiiiyt-
täwät ettii oppilasten wiihyys mainittin
tieti kykeitemättöttiyndestään suomeit kielen
käyttäiiiisessä sattialla kun koko oppilaitok-
setikiti oppilas—wähyyteen.
Tällainen wääryys kaupungin siiotiialai-
sia käsityöoppiliiita kohtaatt herättää jokiti-
sessa, jolla kattsitii paras ott jostain ar-
ioosta, oikeutettua siiuttuitiusta. Koiilttit
johtokuitta, jotikii pitheeiijohtajii ott kiitoer-
tiööri kreiwi Creutz, warapuheenjoh-
tajita ei ole etisitikiiäii olltit siitä asti, kuti
pormestari Höikert ttiittitti pois paikkakun-
tialtattttiie, sihteeri on kauppias Silen, oit
menetellyt ttiielestäittttie aiwan koulun pit-
riista katsottiatta, ottaessaan johtajaksi ai-
wan iititpiruotsalsiisen; woimassa olewia
asetuksia eiwät liene rikkoneet. .skiittttttiis-
tellit tiiytyy, ettei johtokuitta, johon, paitsi
yllittitiiiititttijit, ktiiiliiii jäseiiitiii useita kitti-
ptttigimtne etewitnpiii ittiehiii,piirettittiiti ole
toitttissaaii katsoneet koulut! ettia, että joh-
tokutitii niitit julkisesti hitlweksii suomalai-
seit wäestön oikeutettuja tiirtteitii. :liititt-
tääpä filtit, kitti ei ainoastaan tahdottaisi
wastustaa stioiiiiilaisia oppikouluja, waati
kielletäiin sektit wiihäiiteti tieto, jok-"i on
tarpeellinen käsityöläisille, iiiitati suotneii
puhumalta wäestöltä. Toiwontine ettititsi-
iiiioiiiititteii johtokuitta wastedes johtajiin
asettaessaan, kittsoo paretttmin koulun pit-
ritsta eikit tee itseiiätt syypääksi kotiluu ki-
tuniiseeti.
"skaupunkittnne tititltniismiehistössä sopisi
ttiielestitittttte nihtisiin huomauttaa tiillai-
sista iisioistii, raha-apua ttiyöttnettitessii.
:löitrttiii toiwomme ott, ettii tiiiitä epäkohta
tititä pikemmin poistetaan tawiilla titi toi-
sella,
Aiioniiis-esitys Tiiritii y, iii; siio-
iiialaisista kouluista;
Edustiiiies I. Brusilit oit talonpoi-
kaissäädyssä tehnyt näin kuuluwaii ano-
inus-esityksen:
"Arwoisii Talonpoikaissääty.
Jlahuttaioa jokiiiseii siioniiilaisuudeii ys-
titwiiii sydiiiitelle on ollitt huomata ja
nähdä, kuinka altis Stiottieii kaitsit ott
ollut perttstiitttitati poikiensa hytyäkst ja
k"lydyksi siiotiteiikielisiii kouluja yksityisillii
waroilla. Meidän kittisa on tässä suhteessa
todellakin tehnyt senlaisen tehtäwätt, jota
tulewat suktipolwet wiirttiiiaiikiin tulewiit
kii-tollisttitdella maisuuttaan, nousewat wuosi-
siidat ttiiiitiehikkaitksi sanoinaan, Sekiti seikkit
tätä työtä kiitittistait, ettii sitii kaikkialla,
missit Suomen kieli oit pithekielenii, itiin
yksittiielisesti harrastettiin; siima hetiki liik-
kiiiiiassit, waikuttamassa itiin pohjiiti pe-
rillit kutti tiiaamme etelit-osassa, niin iditssit
kiitti lännessä.
Tiitiiäti isätititaiilliseti harrastuksen perus-
tattia oti myös Turttn siioittiilitineii lyseo-
kin, jokii näihin päiwihiti asti oii elänyt
ja siiilynyt yksistääii yksityisten kittitiattit-
ittiittii; wasta joku wiikko sttteit itiiiitriisi
hallitus sille ioaltioapua, 3,000 itiitrkkiiii
wuosittain jokiiistii luokkaa kohden. Ettii
hallitus tästä hywitttsuopaisiiudestiiitii an-
saitsee Turuii siioitiitliiiseti lyseon ystäioäiti
stilitiitiiiit kiitokset, on luonnollista. tilkutta
tititiiistii iiähdeii ei ole asiii tittelit tiiydelli-
sesti seliitillä. Wiirmuudellii tunnetaan,
eitit stiottialaitieii lyseo todellakiti perus-
tetiiittt, ttialtiowitroilla Ttirkiiun. Muttit
woisipii mahdollisesti tiipahttia, ettii nykitt-
tteii yksityisten kannattanut lyseo jittettitisiin
otttitii oittieiisa noja-lie, jos waltio niininiitti
iiltistii alkaen ttiielii perustaa ihkii titideii
oppilaitoksen. Täniäii waarait poistiimi-
seksi olisi iiiiitiistii aiwan tiirkeittä jii
tarpeellista, ettii itrwoisit talonpoikaissääty
liihestyy hallitusta tiiiyrällit pyitnöllii siitä,
ettii Ttirtin nykyinen suotiialiiiiteii yksityis-
opettajan oppi-aineessa ott seurauksena hit-
lyseo, ynnä kaikki sitiitititlaiset lyseot tinttis-
saitiitie, ttiitkä waltiosäädyt kokootitutteilla
waltiopäiwillä 1877 1878 oiotit toi-
woneet, on titiititettawa (johtokuntia kui-
tettkin kutiletnalla) wiiltiolyseoiksi, ja seit
keralla olisi niittusta ttähdeii toiwottawa,
ettii Tiiruti ruotsinkielisen lyseon rinnakkais-
osasto lakkautettaisiin. Sillii Titritii seu-
diillit asiiti weri:iittawasti niin wähitlukui-
tieti ruotsinkieltä piihuivit wäestö, ettii sett
opintarpeisin yksi täysiluokkaineit lyseo pi-
täisi oleman riittäwä. "Ehdoitukseiti ittii-
kitan lakkiititettiiwiille ojastolle titaksettawat
warat olisiwat sittett Turini stioittalai-
selle lyseolle annettawat. I. Brusila.
Waltiopäiwät;
Ritarisio ja Aateli.
Perjant. 17 p. t; k.
Kitksi utitta jäjeittä oli ottanut editstaja-
lippuja.
Hra M echelin’iii esitys hallintolai-
tosteit iitidestciaii järjestäitiisestä liikattiin
lakitoaliokuiitiian, sittenkuin hrat P i p p iti g,
M o l a ii d e r, B. voit tsiaartniau, R e i n
ja M ot g ottiei:y oliwat asiasta lausu-
neet tuttutautia tiitiistntuksia.
Hra Iiein’itt ittiotitus-esitys waliokuti-
tiaii iisettittnisesta senaatin toimia tarkas-
tamaan hyljiittiiii 40 ääitellii 35 wastaan
pitkitit keskustelun jälkeen, jossit hrat An-
tell, Kitort:iug H. O. Wrede ja
dii. Wrede, pultitiwat esitystä wastaiin,
tehden ttitiistiitiiksiii esitystii wastaan puo-
lustiwat maltokuntaan lykkäättiistä hrat
Mecheltit, Haarttiian U. Sehau-
ttiati A. Pippiiig y. iti.;i’esitystä piio-
liistiwat hrat G o d eti h j etti ja "P al-
men.
Pappisi’ääty;
" öierjatit. 17 p. t. k.
Wiiiiie kokouksessa alotettu keskustelu
hrain Runeberg’in ja Estlatider-
iti esityksesta, jossa ehdoitetaiiti maassa syn-
tyneille ja kasivaneiille juutalaisille kansallis-
oikeutta, jatkettiin tässä istunnossa.
!liitotttiikseii hylkäätttistä ehdoitti etisiksi-
kiii hra Renwall. Pithttjati mielestä"
oli, ttäet, kansallisoikeutta niyättiiettäwä
waati kansallisista iitisiois:ii niille, joitit ha-
ltititati pysyttää maassa" :liäitä ansioita
cpitili puhuja liiytywitn juutalaisilla. Erit-
täitikin hän hitottiautti, että juutalaiset ei-
wät kiisitit rakkauden käskijä, "rakasta lit-
hiittttiiiistiisitt, koska" aittoas-taitti heidän
omat uskolaisensa owat heidän lähitiittiäi-
seitsä, ttiuttii ttiiitit heidiitt wihollisensa.
Tätit wihollistuittiinsa oliwat he kristityissä
tuitissa osoittaneet eteiikitt kristinuskoa ivits-
taaii, ja mainitsi puhuja esitiierkiksi heidiin
itiielipiteistätisä eritiiti eteivän raltltinin
lause: "kaikki iiiitä ott todellisesti sitoisitt-
iiyttii kristillisissii, se oit meidän kanssa
yhtäpitäittä. He woiwat yhtähywiti kuin
tiie ollit ilttiitit Ki istiistii, häntä he eiwät
tarwitse enettittiätt kiitti itte. Titlewaisuus
ott meidän, itte edustatiiitie ititelligettsiä,
meidän liitllttssattttne owat tieteet ja satio-
ina-kirjallisuus jit sen wuoksi tulee meidän
uskonnollinen käjityksetntne iititllttsetiiaatt."
:liityin itiielipiteisiti yhdistyi hra W e ;-
ter l ti tid ja pääiisiiissii myos; hra Jiisr-
iv i ii e tt. illituisiin hra :li o s e ii g r e ii,
witikka tnyiitisi iiiiojaiii liytyää tarkoittaneen,
ehdoitti nuotituksen hylkäämistä"
Anoititikseti puolesta pithtti hra H i r iv i-
ti eit, hitoittaiittaeii sitä suurta kiitollisiin-
dett welkaa, jokii kristitttillit oit jiiiitalaisil-
le, koska kristinoppi oti iilkuiisii saanut
"iitlestiinitstii Pttlnija tiietosi pappissää-
dyii ihtiiisrakkiiuteeti. Piihiijitii wastaan
latistit hra P etterssoii, että oli eitetti-
pi tarkkaaminen niitit yliteisktttinallisia waa-
roja, joita kansallisoikeuden iiiyöntäniitien
juutalaisille tuottaisi" Yhtyeii siinä kohden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
