Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Talollissöäkh,
Perjant. 17 p. t. k.
(ji1tk.)
Edusm. Ekman’in, –Pyydysmäeii
ja Kallin yhteinen anomus tnrwalli-
setuittaa tilitit hankkimisesta kruunun torp-
pareille siteii, ettii torpille pantaisiin iiiaiit-
taali ja ne annettaisiin haltijoilleen aren-
nille, jotka olisiwat welwolliset ottamaan
osaa kuunallisniaksuihin ja muihin yleisiin
ulostekoihin, jätettiiii waliokiiiitaaii, jotta
asia tulisi tutkituksi, koskit keskustelussa
tuli ilmi, että heidän tilassaan löytyi mou-
ta epäkohtaa, waikka moni puhuja epäili,
josko ne poistuisiiiiat ehdoiteltiijeii toimien
kanna.
Edusni. Hoikaii anomus uutistalojen
perustamisesta kriinntiiiiaille sekä kaikenlai-
sien etujen (ampaus laidnniiierosta y. ni.
ja myös 50 wuoden weronniapaus) lähe-
tettiin iiialiokuntaan niuistutuksella, ettii
anomus hinnäksyttiin päätarkoitiikseltaan,
waan ei erityiskohtien suhteen,
Ediisiii. Luoman esitys, että tehtäi-
siiii kesätie. Kunsaniou kirkolta LLeiiiijäii
rajalle, joutui pitkäii keskustelun perästä,
jossci käytettiiii 19 eri puheenmuotoa, kui-
tetikiii hyljiityksi 2;; iiäiiellä 21 ivastaan.
Wastasyyksi lausuttiin, ettii ’asia oli halliu-
iiollisiiii toimiiit kuulunni eikä waltiopäi-
ivillii käyteltäwä, jota wastoin esityksen
puolesta ilmoitettiin, että tämä tie olisi
suureksi li.yödyksi maamme pohjoisille osille,
koska sitä myöten käwisi helpolla liiiinalla
Wenäjältä wiljaa saaminen sekä se tulisi
edistäiiiään nahka" y. ni. tawarain kaup-
paa Wenäjiin ja Suoineii wälillä.
Hyljätyiksi joutuiwat wielii pari minita-
kin pyyntiiesitipsiii.
Tiist. 21 p. t. k.
Muistopats:is- ja iidressi—asiassa päätti
sääty yhdistyä ritarisioii ja aatelissäädyn
päätökseen, johon myös pappis" ja porwa-
rissääty olitpat yhtyneet.
.liekkolan tuomiokuntain edusmies, inaa-
kauppias S a h l g r en astui paikallensa
säädyssä.
Walti-.nii-.iliokuiinaii inietintöä N:o 1 puo-
liisti edustu S wedberg, Brusila,
H oi k ka ja M e " riita ii, jonka jälkeen
sääty hywäksyi seit uksimielisesti. Samoin
myös taloiisiii.iliokiiiiiian iiiietiiitö N;o 1.
Witkasta keskusteltta herätti ediisui.
S w e d li e r a’in anomus, että olemia la-
kejii muuttamalla suotaisiin iiaitulle ivai-
inolle omistusoikeus niiden warojen suh-
teen, jotka hän omalla työllänsä ansaitsee.
Anomiiksen—tekijä wiittasi siihen turmatto-
maantilaan, jossa ioaiiiio iiseiti on ttihlaaioaii
ja pahantapaisen itiieheiisä suhteen, sekii niitä
surkeita seurauksia sellaisesta tilasta tulee.
Aiiomnsta unisiaan lausui ednsm. .Ojii-
nen, ettii seii kautta syntyisi awiokuinp-
panieii wälillä wahingollinen omanpyyn-
iiön halu, joka tilisi awioliiton pyhintdelle
waarallinen sekä matkaansaattaisi riitoja
molempain keskeii. Edusm. M e urin a n
huomautti, ettii lakien kautta ei woi kaik;
kia epäkohtia parantaa eikä lakien pidä
tilottiiinan siweellisen mailman piiriin.
Pithuja ei käsiitänyt, mitä hyötyä ehdoite-
ttista laista tulisi waiinolle, jonka mies
on suopito, ja katsoi siinä kohden tyydyt-
tiiioäksi seit laininääräyksen, joka siinä ta;
pauksessa niyöntää pesäjakoa. Samaa
mieltä oli myös edusin.Pii hakka. Edusin.
Awellan ei luullut aioiokiiiitien tilan
olewait meillä niin ioarsiii huonolla kan-
inilta, että siitä olisi syyta säikälitiiä, ivaan
että ne oliioat ainoastaan poikkeustiloja,
jolloin iuies ja joskiis myös wainio juop-
poutensa kautta tekee awioliiton onnetto-
maksi. Miitta puhujan mielestä ei lakia
tehdä poikkeiistiloj-.i warten, kun tila yli-
malkaan oii hywä. Edellisteit puhujain
mielipiteisin yhtyiioät myös edustu" W ä rr i,
Sahlgren, Hoikka ja Hegerstjröin.
Aiiomnsta ptioliistiwat, paitsi itse tekijii,
edustit. E h r st r ö ui, H e i k k u r a, Duiic-
ker ja Riihiinäl i, joka wiime mai-
nittu katsoi kohtuulliseksi, että iyaiiiio ot-
taa haltuunsa perheeii omaisuuden, kiin
ltän itse saa sitä elättää. Kysyinyksessä
käytettiiii piiheenwuoroa ylipääiisä 24 ker-
taa, unitta anomus hyljättiiii kuitenkin 17
ääneii enemmistöllä.
Kotiinaalta.
— Hiippakiiiiitan sait-innin. Aivonai-
siksi ju l i s t e t it t: kappalaisenniirat
"lliiniiossa ja Paattisissa 90 p. ktiliiessa
t. k. 23 p. — Määrätty: prowasti
Il. dli. M. Creutleiii oman wirkansa ohessa
hoitanman ll.laimion kappalaiswirkaa.
—— Tnoiniokapitiilin assessoi"iii !vaalissa
:li a s e p o rin i tii i s e s s ä prowastikun-
aassa sai kirkkoherra E. A. .lkarsten 6
äiintä, lääninproiyasti Helantder l äiiiieii,
kirkkoherra Forsinaa 1 ja w.—pastori Appel-
berg 1 ääneii. P e r n i ö n p r o w a s t i-
kuitit assa sai kirkko-li. E. A. Karsten 4
ääntä, w.—past. ":llppellierg 3, prow. Straiid-
berg 2, lääninprowasti Steiiliäck l ja
kirkkoherrii Forsinan 1 äänen. –—– Tyr-
iyäiiii proiiiastikiinnassa siti
kirkkoh. Forsinaii 2 ääntä, lääniiiprowastit
"selander ja Stenliiick sekä prowasti Creut-
!eiii ja kirkkoherra .karsten kukin yhden
iiäiieii. Porin aliprowasti-
kti ii n a s s a satiinit lääiiinproiiiasti Steii-
ltäck ja prowasti Hjelt kumpikin 2 ääntä,
kirkkoherrat C. A. .lkarsten ja Forsman
kumpikin 1 ääneii. Tähä iisti tiedoksi tiil-
leita äiiiiiä on kirkkoli. Karstenilla 2;"i, protti.
Forsmanilla 15 ja w, p. !lippelliergillä 10.
§kirkonkokouksessa keskiunikkona t. k.
22 päiwänä oli kysymys papiston ja kir-
kon palwelijaiu palkkaamisesta, koskit keis.
senaatti muutamissa kohdin oli hyljännyt
kirkonkokouksessa htiht. 14 p. 1880 tehdyn
ehdotuksen. Wäkeä oli tätä tärkeää asiaa
ioarteii saapniiut jotenkin runsaasti koketik-
seen. "lliilteeiiwnoroa pyysi ensin t:ri. Spoof,
huomauttaen, että yhdessä palkkaus-asian
kanssa olisi keskusteltuina kysymys pappien
työnjärjestyksestä, josta hän ynnä muu
tainat muut oliwat jättäneet ehdotuksen
seurakunnan kirkkoherralle kirkonkokouksessa
keskusteltawaksi. Koska kirkonkokoitsta. ei
olliit kutsuttu kokoon tätä warten, ei koko-
ukseii pulienjohtaja katsonut itseäiisä oikeii-
tetiiksi sallimaan mitään päätöstä tässä
asiassa. Palkkaasia päätettiiii lykätä sitä
warten walittiiiiii komiteaan, joka saisi
tehdä ehdotuksen asiassa. Täiiiä komitea
sai myöskin toimekseen, lausua työjärjes-
tyksestä ajatuksensa, koska tämä eroittaiiiat-
tamasti myöskin kuului palkkamies-asiaan.
Maiiiittuun komiteaan walittiin jäseiiiksi:
pormestari F. Iuselius, tohtori A. W.
Jahnssoii, pastori 6;. F. Steiiströiii, toimi-
mies H. I. tillander sekä kiiltaseppä W.
Pettersson ja warajäseiiiksi t:ri. A. Spoof
ja kaitpp. I. G. Wigelius.
Uiisi pormestari Ferd. Jiiseliiis
aloitti tois-päiwänä wirkansa toimet. Tiio
wirka, joka ennen niiden kunnallisti-.illitui-
sen asettamista, oli kaupuugin tärkein, ei
wielä iiytkääii ole tiirkeyttäiisäiiienettäiiyt,
waikkapa määräysivalta onkin siirretty ival-
tnusmiesten kiisiin. Se siis ei ole inikäiiii
jokapäiuuiiuen tapans, kiiti tiusi pormestari
astuit wirkaansa ja erittiiiiikiii tiillä kertaa
on tuo tapaus tawallista tärkeämpi. Tuoii
wiran edellinen omistaja oli, itäet, tottu-
nut alussa jotenkin yksiiiwaltia.ana ohjiin-
iiiaaii kaupunkimme oloja ja kun malttins-
iniehistö asetettiin, itiin hän ei ensinkään
ottanut uusiin oloihin suostuaksensa, waan
pani usein kaikellaisia esteitä uniltuusmies-
teit määräysten toimeenpanemiselle, jotta
tärkeiinmätkiii asiat yliinääräisesti wiiwy-
teltiin ja muutamat soinnit jäädä sikseiisä-
kiti. Senpätiihden oit iiykyisellä portties-
tarilla warmaankin toko joukko parantuik-
sia ja korjauksia tehtäwiinä, ennenkuin kait-
pungin asiat saadaan siiheii kuntoon, jota
itusi kiiiiinillishallitus asettaa. .lkaikeksi on-
neksi oit, niinkuin toiwomme, nykyisessa
pormestarissaniime kylläksi kykyä ja woi-
maa heti ryhtyinään tarpeellisiin paran;
iiuspuuhiin ja hän kun koko ajan, jolloin
waltuusmieliistö oit ollnt iiniikiittauiassa,
on sen sihteerinä toimiskellut, myöskin hn-
wiii oit perehtynyt kaupungin oloihin, ja
taattuna woiiiee pitää, että hän oit toetii-
iyä yhtä köyttä walttiiisiiiiehistön kanssa,
jotta kaikki asiat tarpeellisella huolella ja
nopeudella tiileioat toiiiiitettiksi. Erittiiiii-
kin toiwomme, ettii myöskin suomea piihu-
wa wäestö, joka entiselle pormestarille oli
jotenkin outo, saapi nauttia suitiaa suosio-
ta ja oikeutta kuin ruotsia puhuivatkin;
Tässä kohden on wielä, niiukuin kaikki
tunnemme, niouta pahetta poistettani-i, ja
koskit tiedämme, ettii pormestari Juselius
oit oman ttiiiiioii mies, niin emitie ensin-
kääii epäile, ettii hän todenteolla oii ryh-
tyivii niideit epäkohtien korjaamiseen, jotka
wielä estäwät suomea puhuivat liioniiolli-
sia oikeuksiansa nauttimasta. Toiwomnie
hänelle onnea ja iiieiiestystä hänen uudes-
sa mirassansa.
. in"uu-——-"uu"——"—in.
) . -
atreiivi.
(lallus
"1llinii toäellcilciii .se olen, lcreiisi ll’laclje-
lans 1’."" –—– .stinen minä. 8itteii lcatSeleii
reniiliiiseeii, "jolca seisoa eileSSiiiii tieteisten
"ja iiiittaeii iiiiiieii areen. l(uu liiiii lianjoen
lciillcee hitikseni, lieki-.in ainoaStaan; "lllinii
py:gcliiu teitti oleinaan lcotona illalla –i"a3—
titan ott-.iinansa tallistasi-tut"
"’Sitteu lciiiinnzni ilolanaan "ja lausunii"
’kiinti-"in tulee teieliiii liiliteii" teriient-jmiiiin tii-
tiänne, napaherralta ILiinieiitiolcaa. ’l’e tn-
leite i"j"ip"i"iniii"tu .sie-liii leierin lcauan" oktalcuii
SiiS niiilcitunne, niitti tartutus-tie. ’kejllii on
lcalch tuittia ailcaii ralniietantna, öitteii liiii-
ilette" "ju .janica tulee asuinaan teille"
"illinki menen senjällceeu liitu-"isti puutui"-
lian lcant,ta talliin, annan niittiliiitti lierosi-n
"ja jatkaantuu lleleuitu luo. llljtii tnjiiun nije-
leaö:iini lillilcni, .sitti eit lcerro; sitti ei roi
selittiiii.
"kielentiu luona silla-"in tii)i(le38ii" tuutiessa.
illinki lcntantcin lainet; ulos; "ja pincläu liiintii
i’je-lii miinana iltatiu uienemiiiiu .l)ror.inlcsn
luo, pue-losuun raittiittaan liiintii lcalc.sjntuis-
teiniin.
"llliteulciiL-"l linniaa liiiii iiii-"ati liitinlaite"-
krneenii –—– "vuoralczi —— 8inii?"
"lliiu on lconua", —— luusini minä lulut"-
eSt-i.
"ikeisiin uaaleiiee. änniala aruialita-
lcocm meitä lcailclcial"
”"”Ii;j," – selit-iin niini" —– "minä eittie-
äii, "joSlco liiiii inFiIS on petturi. ’l’iiinii on
mieSlcolitainen tinja. Iiiö, "joS iuiilielctlliatii,
koinutut kuon linoinenaiiiuulcsi. lierilleeriu,
l:orlcejntaan 10 aSlceleii riilimutlca; lappit
linn teinen meistit lcuolleena nialciia pai-
lcallii.
"lliin pullistaa jiiiiiiiiii.ii. "illinun tn-
lee Siiaclii titrlcempi tiitto uei:isliitni —— na-
uoo itiin. "0"lota, lcunneI saamme ani-
itmnie !os-sinun tiitillii."”
"kuolen tunnin piiiiökii otsat, lierrat- ral-
miii; "jii menei-iit lcotiin.
"86 oit (timini-uunon anim, –1uiiSun
liehuu, "–- "eno niiteelcöi, minun tikeys"
suitsu nellie usiasta"
"suna raijasina lietosen-, –—– "jonilutan
minki liiintii, –—– "niinii lcerrou iini-"iii :sinulle
kjellii.””. . . .
"IlIinun oli iiiireti-"imiin "alicen pultitit niitti,
liiiiJrStii olisin talitonni rusota innalani, rnjnii,
tii:—"lcin lciiejtiiii lcolco liiipeiiiiui. 8-; .stilistisi-
lcjii niituilta. linti liuljiniine l’kouiijuneii lcoli-
ilen, tapasintin-i niiniin raninini. ]li-"lena j3—
l:ni niinesi, itiin lciiiint"i"i iilclciii pole "ja peitti
liusi-onnit" l’uun liehun tunsi !tiinet- luou-
iiokliJeSt-i, liitolimatta niitä.
"Iinun totiriiJIJ" lc)".—""i"i litin jliiiieiöniiiiii.
"lli’in "jiittiiii niittiin lcytini uiiiuiselc:siti,
–—– sii:ciiisiu minä liiljua.
"th liiii! ei lc""s".—;"s"n"j"t niit-iilin enää, ruan
"siitti !tiimit lcotiini "ja inen; tiiolion pieneen
lcanpnnlciin. l(aliilen tunnin piiasi-ii tuli liiiii
talcuiöiii.
"llliuii (tieti lait-tanut; asiat, uijnlciiiu toi-
i"c)it"", –— sanoi liitii tuittuile, "littoinen-
nii lcello 7 tiitien rinteellii, ruolcratiluui tn-
! " s– -"-— ""-""—"——s——- " ".""-"—"—"-"—"—"""."t—"— "w -,-"""-y—- - "–—y" -— ." -".";-
lcaua. llliuii tiileii .cinna nelikantaan"
itieni lcotijnsia "ja niinki j.stuuiluiu lcjrjoitta-
maun testiisneiit-tiuuiin .
’l’iiliiii i tinti oli lcreii’i ltert.onnk ]yleisesti sii
§elsiisi-i. "luo tiiSlcitlljneii tuitista oli lciii-
lceti uitiin-"ainaksi SilniiiuriipiiFlcöelc.sileiunista-
nni; riinan ruikutusta. liaan itsek lciljaliki
liiiii "i"litiilclciii, tiiliini puulinnaatiizinlen lasin,
nousi iilclciii pliin, iinan uuistui ylitit pian ta-
lciiiaiii tuolilleen nojautui sitten miniuni pliin
jii lausui siiliiyseriillii tulitella, luo-leit lani-
lciiiiluisek, tuis-.tikutat Sjlmiin.sii injuunn:
"!calcuintaiateliistit ei tullut tultaan uinti
aamuun, nuori niien. 86 tapahtui rantit "jii-
lentiipliin, isit-tiu ej ailiani. Zilliiökjiiuri icniu
alin saannt tesiunieiittaui iailnijilcsi, tunlceu-
kujiini; iceniiliiinel; liitimiini, minun paperini
iit-"itkisit tulcuiiiirjlclcoou "ja niinii "itee iiii-"tiiu
lciililiiineii; iiitliioii lcn.ruli-njnnu lianijnieinjii,
—— kullai:ilciiu "— !ujuu "jalle-lina zelciiiunnt
ltanlilceemme osalliset. l’ellco lcitlcsiiititiete-
lunta oli suuttanut tii-"iii lconniinii)"t"jopiiiii—
t:iiniiiin telitkiriinnii i"ulcojauii".
lliin prasilitFi taas satoisastiliiiäntziniiittii
!niittiin-.
"tla iiiilcii tnlj liesiläii lcolitiilolcueeiiP" ]cs-
IFin niinki;
"lilrilaiuein lieltnii "ja liitusi !iinatit "jon-
tuirat §il-irjaan —— minii itee –—– niinitila
ali puoliintua —— liitinilta! –— rainioni piio"
luutua ——– ]niini ajettiin inu-"in piilinnit elin-
njal-:öi "ja niiniin "tilaisuuteni itkitttiiii kalut"
i-arjlclcyou. ’kiio lciinuon niiot; viiet:s-ch" nai
puliseinlcnestuun piillculczi ilin/.inunen "–—äiellii
liiiii eli kielentiu liitunsa. . . .
ua" "
Taloiikatippa. Neiti M. Kraftman
täällä kuulun ostaneen senaatori Hellens’in
talon Linnankadun ivarrella 33,000 mar-
kasta.
—— Kaiisakirjasiojen perustamiseksi Länsi-
sitoiiien r u o t s a la i si i ii kuntiin aikoa
joukko asianharrastawia panna arpajaiset toi-
meen täällii tulewan huhtikuun 15päiwänä,
koska näissä kunnissa olewa wäestö, "joka
mnuten on etupäässä etewä lukutaitonsa,
siwistyksensä ja nopean käsityskykyusä
katitta, wielä tähän asti oit näyttänijt
sangen wastakkaiseksi kansakoulu-asialle".
Läiiniit mit-astosta. T. k. 22 p.
on läänin kanslian ioarakirjuri Antti En-
gellirekt Hedman wastaiseksi inäärätty
pitämään henkikirjurin wirkaa Jkaalisten
kihlakiiitiiassa.
Kruiinunimisuiieheii wirkaa Hämeenky-
röii pitäjässä on hakenut nimismies Frans
Fritkjioj Salonius sekä lääninkanslian
kirjurit Alfred Teodor Mörne ja Wäinö
:liisilrönt
Siiotnaliiisen luennon pitää ensi
junnuntaimi kello ","27 j. p.p. tumallisessa
paikassa maisteri J. Minni. Aine: Stu-
art’eiu hallitsijasuku".
— Wäl’eä L-.iskiaismarkkiuoille, oli ko-
koontunut tantattoman paljoii. Harwoin
lienee Turiiii tori ollnt niiii täyiiiiii hewo-
sia kuormia, kauppioita, ostajia, katselioita
y. in.
Snosiiiiilaioerokoiniteaon walittiin
wiime keskiunikkona maistraatissa pidetyssä
maalissa seiiraaiyat henkilöt:
Ensimniäisen piiriin, joka kä-
sittiiii itäseii puolen 2lura jokea: leipuri
E. ilk; Enqitiist, w. past tk. R. illiiilmström,
assessori C. E. Steiius, wisk lk. J.
Krakaii, kapteni (83ranliera, kauppias C.
F Salwiaiioer ja rakenniismes. K. G.
l.lörauroth, sekä ioarajäseiiiksi apt. B. Har-
lierg, kaupp. Il. "saannein piius. A. 28.
Suudqwist ja kiw; hakk. li. G. Forsströin.
T oise e n piiriin, käsittäen läntiseii
puolen Aiira jokea: kauppiaat J. W §lian-
tell ja (93. W. Earen sekit tri til. flk.
Spoof, not. Hj. Serenius, rak. ines. J
W Lindholm, kapteni C. C. Wiriin ja
kaupp. C. Llherg, sekä warajäseiiiksi kaupp.
W. L. B Straiidell, suut. ul. :li (siriin-
ros, piius. :li. Bomaii ja toiniini. H. J.
2llauder
—— Aseuielwollisiius !kiel anussa.
.lkokii liiku kutsuittaltu-tielaon otettuja on
308; niistä luetaan pois 1 kiiollut, 5 ri-
koksesta sekä 7 itiiiiiiiu otettua, siis kiitsini-
nati alaisia 295 iitioriikiiisstti. Räistä oit:
13 wiime wuonua toistaiseksi kykenemättö-
iiiiksi selitettyä, 5 sotkit wiime wuoden kut-
sunnasta oiwat jääneet laillisesta syystä
sekit 3 jotka omitt unohtuneet wuonna
1581, kuin niitäskin 274 syntyiiyttä 1860.
236 otettiin henkikirjoituksen tekijäit
ilmoitusten mukaan, 52 papiston luettelo-
jeii mukaan ja enneii mainitut 21 wiio-
delta 1881. 28 lieiikilöä henkikirjoituksen
0
,—.;.– ." " " " . ".- ".".!"-— - ——-—.. "- -—"""-"-;."— - - - " –-—-" -"—.-— ""-"""—"rii—"";—
llun l-"ii iiinnit-itu:inti UFrlcilliiiin piili-likinnä,
nitteii uaurni liiiii lnmnlcuski "ja lcndlcntki:
"lliin oi !cattie-.in .siellä ollut. I(un itiin
eriiiinii aitinnn:t riensi lcnupnnlciin" lc:iteJi
liitii. llluntumau piiltiin piirinta lii)"ilett-jiu
luinen ruumiinsa uiiienrinteellii riiolcrut.alon
ialcana. !liinalla oli lunlcaiöku reisulueri lcä-
iloeeii, tiijiieii oli lceilolia lczimmeneu iislce-
len piilisen liiii-cistii.. lliinen siet-essäiiii oli
lippu, "solmu oli lFijs-"lcyiiiillii luiseltakin:
"’.l’iimii nijes oli lcoiinii, mutta luinen "iliol-
liseiisa eiriit; "ileet iiiitiiiiii murhaajia, lie
orat" .suoneet liiinelle reliellieen lcuolemuu
lcalcaitit;ii5teliis.inii"".
"la lcnlcii oli luinen riiniiistiijiiu.sii?"” les;-
SFin niinki.
.S’illain ullcoi lcrejrj ll’lailiölanS naintia"
niiu lihr-tieti "ja iloiseni-i, jlciiiinlcuin "linju
tii-liust- iuikii iiiiilceimman lci:sJ-nrslcnen: " kiulca?
italialta! "la 80!! iuiiiii; lcjrjojkkujöin
namillesi! 01 .sinit .salisalainen riuttoinunei,
:iiitulc–iu minun 5)"leillii teitii!””
lliiii telcii iiiiliiiisiiilcuian.ea siilieri. lllinnlle
ei ollnt ensinlciiiiu"iiiiöteninieljstii, ettii. Su-
inannii niliininrilpiiFlc.eeSFii ori niis-:iiiötijii ju.
tuitilta; pelti-lisa astui ninakin, liiiiten taica"
iinan raitia reiiciliiiuen talonpoiica ju "iintei-
Selini lc;l"i"i""i"nollcainen .liirun
"lullina uit, lieri-ii lcreIri, ailca iin joi"
tarttui talonp-)iini luunalainen lciisiriirkeen.
illoleunnut piirat !tiilitili-iisti ennen tart-tu-
nee.t tiilisin. liruisi ponttiseteli tulluin riis-
taan "ja iisslilci, e" tii liiii! niin ailcuineen ere-
tettiin nii-tueta; ]nutiunta )"3tlii"ii.;"tiiiiii, iinan
antoi nii-teit t:iluktaa pois ikseuSii-.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
