Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
hl:o 20.
411114.
’kiotoja ’kurun bnupuanStu )11 I-i11181- 811011108111.
l’e111111111i1111
1131111811111" 10 junii.
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jakauppa,Hs Rod1nanin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekä herrain C. A Ronnberg 111 H
A. Lundelinin, J. A K11eger111 ja I. L Tör11-
roth’in kauppapuodit.
Tilaushinta:
T-rn "ski- Mniös- "sti-
k-!ttoriss- konttoreissa.
4m..11p 4111,.29p
wuodelta 1 m.50p. 2m.1lp. 2m 20p.
25 p
Tni-ssa
Koko wuodelta 3 1n. –
2;
Kuukaudelta
Lehdeu konttori ja painopaikka:
Linnankatn N:o 2313.
Lehden vastuunalainen toimitt-ja:
Kosti Wehane11.
Jlmoitnksia
"- 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä muilda
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
;-
3:na sunnunt; Paastossa saarnaamat:
Tuomiokirkossa: Suomal. puolipäiwäsaarnan
k:lo 8 e. p.p. ja ruotsal. puolipäiwäsaarimn k:lo
11 e. p.p. kirkkoh. apul. Olson; suom. iltasaar-
nan k:lo I/; 3 j. pn. ja ruots. iltasaarnan k:lo4
j. p.p. w. past. Liljesors.
" Kolehti tulee marattomille jumaluus-opin
oppilaille.
Linfiankirkossa:
1;.1ppi Udelins.
Linnankirkossa kaottama kolehti tulee urkurille.
Lähetyshuoneessa Läntisellä Allekadulla suo-
malainen raamatunselitys k:lo 4 s.v.p. ja ruot-
salainen k:lo l; j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
ruotsia k:lo 9 e. p.p. linnaii-
Maananta11111 maaliskuun 20 päiwä pi-
tää 111iulusoitannon taituri Maurice
Dengremont Brasiliasta parisilaisen piano-
soittajan Yrjö Leitertiii awulla soittajaiset
lyseon juhlasalissa, joiksi seuraama
Olijelmn:
1 a) Jmpromtn .Joell.
bj Rhapsodie hongroise . . Liszt.
Soittaa herr-1 G Leitert.
2. Polonaise brillante D-dtir . Wieniawski.
Soittaa herra M. Dengremont,
. a) Slioctu1ne..Chopin
b1 La "olia Corelli—Leonard.
Soittaa herra M. Dengremont
. (1) Les Courniers . . Ritter,
b) Vo111 kommen der Friihiing Leitert.
c) Fantasie siir die linke Hand
allein . . Couen.
Soittaa herra G.Leite1"t.
. Souvenir de Bade . Leonard.
Soittaa herra M. Dengremont.
Numeroittuja paikkoja saa tilata 4:llä
ja seisojapaikkoja 2:lla markalla A. W.
Jahnssonin kirjamyymälässä.
„ ’,
Myydaatt
waunumaakari A. R Wihlmanin kon-
kursipesä11 kesä" ja talwi—ajokalnja, joit-
ten joukossa:
litisin ja käytöksessä olleita n. s.
Turun kärryjä,
uusia roskia,
perheroskia ja rekiä,
kasanintapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekiä, y. 111 ; kaikkein hinta tun-
tumasti halwennettu. Myyjät owat
J. E. Nordfors ja Kaarle Konst.
Hellstea.
Tarjotaatt w11orolle.
2 asuntoa, kummassakin yks’ suojus
ja keittiö ynnä tarpeelliset ulkohuoneet Tu-
run työwäen rakennus osake-yhtiön taloss11
Itäisellä pitkäkadulla. Tictoja antaa
Kaarle "skonst Hellsten.
lkerttnlinkatn 4.
Awaramainen paja sekä siihen knu-
lumaa 2 suojusta ja keittiö ynnä tarpeel-
liset ulkohuoneet;
sitä paitse erityinen suojus omine
sisäänkämäwineen Tehdaskadtm wartisessa
talossa N:o 8. Tietoa antaa
Kaarle Konst Hellsten.
tterttulinkatu 4
Suomalaisten koulujen asia pap-
pis- ja talollissäädyssii.
Ennen on jo lehdessalinne, ollut mainit-
tuna prowessori .skoskisen pappissäädyssä
ja hra Meurman’in talonpoikais"s1"iädyssä
tekemä anomus-ehdotus, että waltio ottaisi
haltuunsa jo ensi syksynä yksityiset lyseot
niissä paikoissa, johon wiimeksi koossa ol-
leet säädyt niitä anoiwat. Nämät anomus"
esitykset on kumpikin sätity yksimielisesti
lähettänyt yksityiseen waliokuntaansa" eikä
yleiseen. Ios nämät säädyt, kuten otak.-
suttawa ja marinaakin on, hywäksywät yk-
sityisen waliokuntansa ehdotukset, josta
pääseikat tässä alla painatamme, niin tu-
lee siis tämä anomus suorastaan mene-
mään H" K. Majestetillensä pappis" ja
taloupoikaissäädyn erityisenä toiwomuksena
Mielestäimne menetteli pappis" ja talon-
poikais-säätis aiwan oikein tehdessään näin.
skoulu-asian owat wiime säädyt jo rat-
kaisseet; hallitus ei ole pannut toimeen
säätyjen päätöksiä; suomenkieliset koulut
owat pappis" ja talonpoikais-säädylle hen-
gen asioita; Luonnollista on sentähden,
että nämät säädyt tahtowat jo wihdoinkin
saada ratkaisua asialle. Lähettämällä asian
yleiseen walituswaliokuntaan, olisi se tullut
kaikille neljälle säädylle. Kun tunnemme
aatelis" ja pomparit-säädyn mielipiteet asi-
assa, on epätietoista, olisiko enää näillä
waltiopäiwillä minkäänlaatuista yksimielis-
tä päätöstä saatu toimeen tahi olisiko asia
ollenkaan ehtinyt näillä waltiopäiwillä esil-
le keskusteltawaksi ja päätettäwäksi "— ja
suomalaisten koulujen olemassa olo joutuisi
waaraan, joko senkautta että hallitus tawalla
tai toisella lykkää niiden perustamisen mas-
taiseksi tahi sen kautta, että hallitus ei ota
haltuunsa jo kysymyksessä olemissa paikois-
sa perustettuja yksityisiä kouluja, maan pe-
rustaa nämät alkaen ensimmäisellä luokalla.
Talollis—säädyn yksityisen maltokunnan
mietintö kuuluu muutamilla lyhennyksillä
näin (pappissäädyn on melkein saman ta"-
painen):
"Senrauksena siitä, että wiime waltio-
päiwillä pyydetyt mähäpätöiset muutokset
ja korjaukset oppikoulujen lukujärjestyksessä
antoiwat hallitukselle aihetta asettamaan
komitea, jolle annettiin käsiteltäwäksi kou-
lukysymys kaikessa laweudessaan on ollut,
ettii säätyjen pyytämät suomenkieliset oppi-
koulut tähän päimään asti omat jääneet
toinieenpaneniiatta, waikka säädyt nimen-
omaan oliwat wiitanneet näiden koulujen
tärkeyttä asemelwollisuuslain suhteen, waikka
talonpoikaissääty niiden hymäksi oli luopu-
nut siitä helpoituksesta karttapaperimaksun
puolesta, jota se ennen oli nauttinut, ja
waikkapa wielä waltiosäädytkin uusia kou-
luja warten suostuntawaroista oliwat mää-
ränneet 10 000 markan suuruisen raha-
summan
Kahdessa paikkakunnassa, Helsitigissä ja
Oulussa, oli siwistystarwe jo pakoittanut
yksityis"oppikouluja perustamaan, ja mel-
koisia rahasunnnia, Helsinkiä warten yli
200,000 markkaa, oli tiissä tarkoituksessa
maassa kokoon saatu Noudattaen oman
periaatteensa johtoa anoiwat siis säädyt,
että "söelsingin yksityislyseo jo-
ko saisi waltiowaroista riit-
täwän apurahan tahi otettai-
siin tykkänään waltion huos-
taan", ja "että Oulun kaupun-
gissa ylläpidettäisiin waltion-
kustantama täydellinen al-
keis opisto, Suomi opetuskie-
lenä. " Mutta sitä paitse luuliwat sää-
dyt jo warsin selwäksi, että ilmeinen tarwe
waati perustamaan Turuii kaupunkiin ja
Jtä—Suomea warten Mikkelin tahi Wiipti-
’ rin lääniin täydellisiä seitsenluokkaisia al-
keisopistojci, sekä Poriin neliluokkaista kou-
lua, kaikkiin suomi opetuskielenä. Koska
useita wuosia peräkkäin Hiimeenlinnan kou-
luun oli pyrkinyt kaksi werta enennnän op-
pilaita kuin mitä sinne tilan puutteen täh:
den woitiin wastaan-ottaa,ja kosk11 warsin
otaksuttamaa oli, että niin wast’edeskin
tapahtuisi, jonka tähden kenties tulisi syytä
perustaa rinnakkaisluokkia HiinieenlinnacitI,
lausuuvat säädyt se11 toiwomuksen, ettii,
kaskii Tampere, "enemmän kuin useammat
muut Suomen kaupungit näyttää olewan
alkeisopiston puutteessa, erityinen suoma-
lainen oppilaitos mieluinnnin sinne laitet-
taisiin", eikä rinnakkaisluokkia Hämeenlin-
naan.
Sellainen oli säätyjen selwä anomus.
Mutta syystä semmoisesta, että, niinkuin
yllä on mainittu, suomenkielisten koulujen
perustaminen pantiin yhteen koulukysymyk-
sen ratkaisemisen kanssa kaikessa laweudes-
saan, on maannne suomenkielinen wäestö
yhä saanut turhaan odottaa hartaiden toi-
weittensa toteutumista.
Suomen kansa on tottunut järkähtämät-
tömästi luottamaan siihen, että ne todel-
liset tarpeet, joita sen edusmiehet alamai-
suudessaan tuomat maltoistuimen juureen,
saawuttawat H; K. M:nsa armollista suos-
tumusta. Sentähden rupesiwat laste11 wan
hennnat, kohta knin säätyjen anomus tuli
maassa tunnetuksi, pyydettyihin kouluihin
lapsiansa walmistamaan. Mutta kun lap-
set oliwat walmiit koulun käyntiänsä jat-
kamaan, kouluja ei ollutkaan olemassa.
Mahdotointa oli jättää oppilaiden koulun-
käynti epämääräiseen tulewaisuuteen. Ei
siis ollut muuta neuwoa kuin panna toi-
meen yksityisiä kouluja wapaaehtoisten lah-
jojen nojalla. Selwää kyllä oli jokaiselle,
ett’ei ollut mitään mahdollisuutta kannat-
taa useampia täydellisiä oppikouluja yksi-
tyisten kokoomilla waroilla. Mutta mar-
mana pidettiinkin, että waikka anottujen
koulujen perustaminen saattaisi wiipyä joku
muosi, halliius ei kuitenkaan tahtoisi koh-
data uudestaan kokoontumia säätyjä, ilman
että sen eduskunnan lausumat toiweet oli-
wat perille saatetut. Sentähden tyydyttiin
useammissa paikoissa rahamääriin jotka ai-
noastaan saattoiwat riittää pariksi kolmeksi
wuodeksi. Luonnollista on siis, että näin
syntyneiltä oppikouluilta warat tällä haa-
waa owat warsiii supistuneet tai tykkä-
nään lopussakin.
Niihin yksityisiin oppikouluihin, joita
säätyjen anomus tarkoittaa, on yhteensä
wiime syksynä sisäänkirjoitettu 220 oppi-
lasta, keskimäärin noin 15 oppilasta use-
ampi joka suomalaiseen kouluun, kuin ruot-
salaiseen, ja paraikaa malmistuu niihin ar-
wattawasti wieläkin suurempi määrä kan-
san lapsia; kaikkiastaan käy niissä tällä
haawaa 562 oppilasta, joka koulujen kai-
kille 17 luokalle tasan jaettuna tekee 35
oppilasta kutakin kohti.
Näihin tosiasioihin nojaten täytyy wa-
liokunnan pitää käsillä olewa anomuseh-
doitusta tarkoituksensa puolesta warsin huo-
mioon otettamana. Ne koko maassa iloit
ja turwallisuuden turneita nostaneet sanat,
joilla H. K. M. waltaistuinpuhessaan il-
moitti tahtomansa pitää Suomenmaan op-
pikoulut entisillä perustuksillaan sekä saat-
taa säätyjen toiwomukset suomenkielisten
koulujen suhteen täytäntöön, tarjoomat kyl-
lä täyttä wakuutusta siita, että tämmöjsiä
kotiluja lähinnnässä tulewaisuudessa todel-
lakin saadaan. Mutta anomusehdoitus ei
tarkoitakaan mitään uudistettua pyyntöä
tähän suuntaan. Mikä sitä wastaan wa-
liokunnan mielestä lienee tarwis alamai-
suudessa saattaa H. K. M:nsa tiedoksi, on
se, että kaikki ne koulut, joita säädyt 1877
wuoden waltiopäiwillä anoiwat, jo owat
yksityisillä waroilla mireille saatetut, että
niissä on runsain iuäärin oppilaita, mutta
että niiden warat owat loppumaisillaan,
sekä että pakoittawa tarwe on olemassa saa-
da puheena olemille kouluille uusia waroja
jo ensi syksystä opetukseIi jatkamiseksi.
Waliokunnan puolesta ei yksityisoppi-
koulujen nykyinen ahdinko ole kaikki, min-
kä johdosta säädyn on syytä alamaisella
anomuksella kääntyä H. K. M:nsa puoleen"
:llsianhaarat owat muodostuneet niin, että
uusien waltiokoulujen perustaminen yhdel-
lä luokalla wuodessa niihin paikkakuntiin,
joihin säädyt owat semmoisia pyytäneet, ei
enää woi estää hankaluuksien syntymistä,
koska yksityiskoulut jo käsittäwät korkeam-
piakin luokkia, joiden oppilaat eiwät tufe
sillä autetuiksi, että waltio ensi syksynä
mainittuihin paikkoihin perustaa yhdellä luo-
kalla alkamia oppikouluja. Näiden han-
kaluuksien poistamiseksi, jotka tietysti omat
seurauksena siitä, että pyydettyjen koulujen
perustamista on niin kauan wiiwytetty, ei
waliokunnan tieten ole muuta neuwoa, kuin
että nykyään toimessa olemat suomenkieli-
set oppikoulut niissä paikoissa, joihin 1877
wuoden säädyt niitä pyysiwät, kaikkine luok-
kineen ensi syksystä alkaen otetaan waltion
huostaan, ja sen ohessa laajennetaan seu-
raawalla ylennnällä luokalla missä koulut
eiwät ole täysiluokkaisia.
Waliokunnassa on huomautettu, että
kenties wieläkin saattaisi ilmantua esteitä,
jotka woisiwat tehdä waikeaksi saada puhee-
na olemat yksityiskoulut jo ensi syksystä
warsinaisesti waltiokouluiksi. Waliokuirta
luulee sentähden welwollisuudeksensa ar-
moisan säädyn anottamaksi myöskin ehdoit-
taa, että mainitut oppilaitokset, jos niitä
syystä tai toisestu ensi syksystä ei moitaisi
ottaa marsinaisiksi waltionkouluiksi, samas-
ta ajasta saisiwat niin riittämää maltio-
apua, että woisiwat tulla toimeen ilman
warojen keräystä joka epäilemättä pitää
kiihkoa ja lewottomuutta maassamme mi-
reillä.
Siinä muodossa, missä maltokunta puo-
lustaa anomusehdoitusta, se ei tarkoita
muuta kuin mitä H. K. Majes tetinsa jo
yleensä on lopullisesti julkaissut säätyjen
yksimielisten toiweiden mukaan, pyytäen
sen lisäksi waan saattaa ilmi muutamia
simukohtia, jotka waatiwat pikaista apua.
Kiin sääty tällä tawalla lujasti pysyy 1877
wuoden säätyjen yksimielisesti tekemän ano-
muksen rajoissa, sääty ei pyydä muiden
säätyjen tietämättä ajaa yksityisiä tarkoi-
tuksiaan, ja sopineepa siksi myöskin toiwoa,
ett’ei ajan lyhyys estä kysymyksen ratkai-
semista toimintamaan suutaan"
4
Waltiopä’iwät;
Ritarislo ja Aateli.
Tiist. 7. p. t. k.
Edustajalippujansa oliwat jättäneet ta-
kaisin hrat poti Nottbeck ja S. W.
Glansenstjerna, jota wastoin wapaahra
G. A. Langenskiöld ja hra T. Lode
olimat ottaneet edustajalippuja.
Keskusteltamana oli maltokunnan mie-
tintö arm. esityksen johdosta, joka koskee
irtolaisia ja niiden kanssa menet-
telemistä. Mietintii hywäksyttiin pää-
asiallisesti, paitsi muutamia muutoksia,
joiden suhteen se lähetettiin takaisin walio-
kuntaan muutettawaksi.
Hra G. I. Järnefelt’iii ehdoituksesta
oli §7 muutettama, koskei siinä määrättiin
ettii jos irtolaisuudesta kiinni saatu on ri-
koksesta tuomittawa on hän irtolaisuuden
rangaistuksesta wapaa, joka 5§ mukaan
toisella kerralla on määrätty 5""12 kuu-
kaudeksi, mutta täten woisi tapahtua, että
jos kaksi owat samalla kert1111 kiinni irto-
laisuudesta jo toinen kerta, niin pääsee
ehkä se pienennnällä rangaistuksella, joka
on rikoksen tehnyt, kuin se joka waan on
irtolaisuudesta kiinni. 7 pykäle oli sen-
tähden muutettama yhtäläiseksi 5 §:11 kans-
sa. ""— Hta Mechelin’in ehdoituksesta
lähetettiin 10 § myös takaisin waliokun-
taan muutettawaksi siihen suuntaan, että
kruunun tuli maksaa tässä §. ssä mainitut
kustannukset, jollei laillisesti toteen näytet-
täisi, että se oli kruunun asia. — Samoin
päätti sääty, h1a Meche liu in ehdoituk-
sesta, että 2 § siiiiii julistuksessa, seuraa
asetusehdoitusta, oli siii11ettäwä itse asetitk-
seen, koska siinä säädetään kunnallishalli-
tukselle welwollisuuksia, joita sillä nykyisen
lain mukaaii ei ole.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
