Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Edusin. Awellan lausui, että wapaan
koroit periaatteesta ei woi olla ittnuta kuin
yksi tnieli, mutta toitten kysymys on, owat-
ko olot itteillä jo sillä kannalla, että tätä
oikeaa periaatetta sopii käytäntöön pantia.
Jos tässä kohdin pidetään siltuällä maa-
seutttja, itiin ott laita seintnoitten, ettii
siellä yleeitsä löytyy mähän pääomia ja
tie, joita löytyy, owat inaahittt kiinnitet-
tytttä. Ensitnmitineii setiratts koron wa-
pattttatnisestit olisi se, että pääomaiu omis-
tajat tiiaalla rientäisiwät ylössattotnaait
lainojaan, lainataksensa iititä lyhennitäksi
ajaksi. Seit katitta laittaiiottajat joutuisi-
wat suureeit tititlikiiteeii, Sitte laitiat uit-
dtstettatsi atnoastaan 6 kutikaudeksi ja sitä
myöteeit kuin laittaitottajat köyhtyivät, ko-
roitetaait heille myöskin korko. Toiselta
puoleti taas et ole epäileintstä, että rajoi-
tettti korko asioimisliikkeessä tuottaa hait-
toja. Ulkontaan wapaa korko waikuttaa
iitoititi tawoin titeiditnkitt rahaseikkoihimme
ja warsinkin Suomen "Paitkki saattaa sett
kautta jotittta wälikäteen, jopa tappioihiit-
kin, ettei se woi wapaasti tiiäiträtä kor-
koaait asianhaaraitt mukaan. Maan ny-
kyiset olot omitt tässä kohditt siis ikään-
kuin ristiriidassa, ja tämä risttriitatsiitis
olisi iioistettawtt siteti, että korko toistaiseksi
pysytetäätt rajoitettuna, siksikuin suurempi
liike ja enentynyt warallisuus, marsittktti
maanwiljelyksen alalla, tekewät sen tarpeet-
tomaksi, ittiitta että toiselta puolen Suo-
men Pankille annettaisiin oikeus iitäärätä
korkonsa astatthaarain mukaan. Näin oit
tiykyäätt laita Ranskassakin, ja koskit siellä
semmoisesta järjestelmästä ei ole haittoja,
et ittitä meillitkään tarwittne pelätä. Sett
katitta tosin uutismuutos kämisi hitaanunin,
miitta tätiiinöisissä asioissa on aitta mii-
saiiiia noudattaa warowaistiiitta.
Edusttt. Diittcker hiiotttautti, että useiin-
inat puhujat owat arioostelleet esiliä ole-
maa kysyiiiystä ainoastaan oitiaii iitaan
raha-asiain kattitalta. Mtitta raha on ta-
waraa, joka menee sitiite, missä siitä sitti-
ritt hinta iitaksetaaii. Jos siis ulkomailla
korko ttotisee, juoksemat meidän rahat sinne
eikä sitä woi kitkaan estää. Piilj. pito-
lusti sett wuoksi Awellaii’in ehdotusta,
joka olisi ensiminäiiten askel koron wapa-
uttaiiiiseen, johon meilläkin ennemmin tai
myöhentmin warmaan tiillaan.
Kuu pappissitädyn yksityiset! walitus-
waltokuiittatt mietintö, koskeilta professori
Y. Koskisen attoittiista suomalaisista
kouluista, oli säädyssä keskitsteltamana
käytti koltiie tiiitiiettiia jäseniä tätäkin ti-
laisiiittta osoittamaan tunnettuja mielipitei-
täätt sttonialatsia kotiluja kohtaan. Heidäit
lausttntatisa eiwät sisällä mitään ttiitta,
mutta kuitettkin jiilkaisettttne ne tässä, U.
S:rett iittikaatt, uudeksi todistukseksi, kitinka
stiottieit katisati oikeutetuille waatitniikselle
"kättä ojeitnetaait”:
Hra N ords tröm aloitti keskiisteluti,
lausuen setiraatoaan suuntaan: Kiin olin
awullisna anomuksen lähettätnisessä säädyn
yksityiseen walitiiswaliokuntaan, toiwoin
että niainittti waltakunta tarkoin käsittelist
asiaa. Waliokttnta näkyy kuitenkin wähän
tyydyttämitllä tawalla tomittatteett tehtä-
Wäinfä. Se on tyytynyt muntamilla hel-
posti saatamilla laskuilla osoittamaan, mi-
tä jo jokainett tietää, Suomen kansassa
iliiiestynyttä fimistystarwetta. Witoden
1877 maltiopäimät jo taustiiwat saittaa,
tniitta paniwat siihen ehdott, että sekä
perustettawisstt uusissa kotiluissa että titan-
hoissa olisi useampia tuittia itiäärättäwä
toista kotimaista kieltä warten. Tätä eh-
toa ei maltokunta ole ottanut hitoiiiiooitsa,
maikka se juuri ott ollut syynä siihen, että
tottootut koulitt owat wiipyneet. Kotiltija
kyllä tarwitaan hywin järjestettyjä kotiluja.
Kets. senatia on kiittätiiiiteti siitä ehdoituk-
sesta, joka ei saawuttanut hallitsijatt sitos-
tiititiista. Se ott kuulustanut tiiaan ete-
wimintstä iiiiehistä kokoonpantua kotilii-
komiteaa sekit koitltt-ylihallitusta ja sitten
parhaat! makuutuksensa titttkaatt tehnyt eh-
doitukseitsa. Miksi tämä ei ole woittanut
hallttstjan sttosiota, sitä en warmaan ttedä;
tulistit kititetikiti että ehdoittaittttien mettii-
jätt kielen poistautista koulun alemmilta
luokilta ott ollut siihen osaksi waikiitta-
massa.
Puhttja selitti sitten tawallaan niitit titti-
nettiija seikkoja, jotka oliwat ntaikiittaneet,
että senati oli ehdoittanut latitiatt pois
kottltiti alimmilta luokilta, kunnes piihetniles
huomautti ettii käsillä olewan tnietiniiöii
sisällön ci pitäisi antaa aihetta ttiiti lame-
aan puheesen koulujemme järjestiimisestä,
joiika jälkeen puhuja jatkoi melkein näitt:
Että kutett aitoja ott toiwonut ja walio-
kiittta myös ehdoittanut, alamaisuudessa
pyydettäistin Hänett Majestetinsa, että hitti
siiwaitsisi käskeit seitatia, itiitihin toimitti
ryhtytttättii, waati perusmittaan stiottieit-
kielisiä kotiluja kaikkiin tiiihitt setttitihin kuin
"niitä ott anottu, lienee arweluttawaa, eten-
kin koska senati Hiitteti Majestetiltaan jo
on santtut toimekseen tehdä utitta ehdoi-
tusta koulujen soweliasta järjestämistä
marten. Että keis. settati, siksi kunnes itiisi
ehdoitus ettttättäit waltitistiia, ott ivarus-
tatua ne yksityisten perustamat sitoiiieit-
kieliset kouliit jotka huomataan tosi-siwis-
tystarpeen maatiniikst, rittämällä apura-
halla, woitattee otaksua korkea-armoisan
säädytt senatia ahdistamatta. Tahtoiii siis
olisi ettei tämä anomus antaisi aihetta
iitthittkään totiniin säädytt puolelta.
Hra Estlaitder satiot woimansa yhdis-
tyä malioktinttait loppiilatisiiittooti, tutitta
ei moititit hywäksyä sitä tapaa, inillä asia
oli käsitelty, se kun oli hra Hjelt’iit elidoi-
ttiksesta ntäärätty säädyn yksityiseen wali-
tuswaliokuntaatt; initiiskäätt ei hän woi-
titit hywäksyä tämän maltokunnan perus-
teita" Ei ollut mitään syistä sulkea pois
asiastti ritaristoa ja aatelia sekä porwaris-
säätyä. Setnntoinen tiieitettelemiiieti ei ol-
lut oikeittettu, maikkakin pappissääty oli
likeisessä yhteydessä kansan kanssa ja katsoi
itseitsä erittäin oikeutetuksi puhumaan Suo-
men kanisan nttttessä, sillä waltiopäiwä-
järjestyksen mukaati edustawat kaikki neljä
säätyä "Suomen kattsaa. Ptihuja ei wot-
tiut hywäksyä kysymyksessä olewatt tiito.-
ttiiikseit määräätittstä säädyn yksityiseen
maitokuntaan, koska wain kiireellisiä asioita
moi katsoa oikeaksi näin käsitellä; waati
tämä asia ei ollut kiireellisiä laatua. Hal-
littis oli turwaiinut siioittettkielisten koulit:
jett aseittan, sillä yksityiset stiotiialatset koit-
lut Helsingissä, Tiirussa ja Oultissa ttauttt-
ivat riittäwää waltioaptia. Asiaiti näin
ollett et ollut mitään syytit, joiika nojalla
säädyti tarwitsisi kannattaa anotuiista tai
tittetiiitiiä; tie oliwat tarpeettomat" Pii-
huja arweli huoitianeeiisa tnietinitött sisäl-
tätttätt joitkittt salaiseti tarkoituksen ilmoit-
taa "epäluottantusta" senatia wastaatt
kouluasian käsittelentisett johdosta. Tällaista
taipumusta epäliiottautusta osoittamalla
kokeet aleittaa hallituksen jäseniä, joka tai-
puittus oli nähtäwänit eräissä sanontaleh-
dissäkitt, et puhuja woittiit hywäksyä. Ptt-
huja kehoitti säädtjtt jäseittett hetkeksi koettaa
asettua settatorieii aseittaan ajatella niinkä-
laiitett se oli. Wuodeti 1877 waltiopäi-
iitieti lausumat mielipiteet kouluasiassa oike-
iittiiitat puittisiin mielestä yhtit hymiit,
wieläpä siiiiremniallakin syyllä ryhtyinitätt
kouluttiullistuspiiuhaan kiitit suomenkielis-
tett koulujen perustautiseen. Mutta aitojan
"tunnettu tapa käsitellä historiallisia tosi;
seikkoja" oli saattanut hänet jättäiitääii
tämän tämän seikati huomioon oitaittatta.
Waliokunta oit wääriii hallitusta ttiotitin-
iitit. Wäitriä laskuja, joilla tarkoitettiin o-
soittaa sitoittea ptihittoaitt sitittstystarmetta
oli tehty, kosk-i stioiitalaisiiti kotiltiihiti pyr-
kiwieit joukosstt titoitta ruotsia piihitwaa
epäileitiättä löytyi. Puhtija ehdoitti lo"-
puksi, että nttetiittö jätettäisiin siksensä,
kiititte-3 saataisiin tietää, ittitä säädyt koko-
naisuudessaan asiasta arweliwat.
Hra Nunclierg tahtoi ettii hytnitksyt-
täisiitt seinittoiiteti anomus, kttitt se oli,
tiiiitkä hra Koskitteii oli tiiotitit esiin, toi-
woett että tie kotiliit, jotta 1877 itutodett
waltiopäiwitt oliwat attoiteet, tulewana syk-
synä otettaisiiti waltion kustannettatitiksi.
Nättt saataisiin yksi ase pois tiioit sitiiliniät-
tiittiäit yllyttittitisen kynsistä. Piihuja toi-
woi ettii sääty yhdistyisi talonpoikaissää-
dyn yksityisen maltokunnan antautaan utie-
titttiiöit. Yhdeti säädiiti ei pitäisi erota
toisista marsinkaan täiitntöisessä asiassa,
joka koski koko Suomen kansaa. Jos eti-
iteit oli tapahttittiit että yksityistit säittyaito-
tituksia oli laitettu Hänett :iiiajestetittsä
ratkaistawiksi, uiin ei sitä tapaa nyt enää
pitäisi itottdattaa. Siitit syystä ehdoitti
puhuja ettii sitittt) pyytitisi tiitiitit sitätyjä
yhdistyittäätt kanssaan atioititiksella lausutun
tarkoituksen sitawuttatniseksi.
Mietiittöä hywitksyttäissä et ktiitettkaati
kuuluntit mitään et-ääntä, mutta hrat
Nordström ja Estlander iltnoittiwat
mustalauseen.
—
Kvtttnaalta;
— Hiittoakunnan sanomia. Waltuiite-
tttt t. k. 16 p. iv. t. kirkkoherra Alahär-
niässä ?!ttshelnt Niutrönt Lättgeliitäen kap-
palaiseksi ja Angelnienten kiippitlctitteti JU-
haita Fredrik Silmattder toiseksi kappalai-
seksi Perttiöön.
— Waltttnstniesien kokouksessa eilen
päätettiiu seuraamista asiaista:
Maistraatin toittieksi jätetttiit totiuittaa
pois hökkeli-rakenniikset 2:seii kaup. osait 12
kort. 2 talosta siihen rakennettaman kansa-
koulurakennusta iitarten; kattsakoulun joh-
tokutinan tulee tehdä ehdottis tähän raken-
ttettamasta kansakotiliiraketttitiksesta.
Kiipittaan puutarhurin rakentiiikseen’ximyön-
ttettiiit !isäwaroja 1000 sin. aimiskeltiyhti-
öin motttorahoista.
Notario Alattderille suostuttiin antamaan
:300 siti. kitukausittain, hänen sijaisetta toi-
ittittaessaait oikeusraatimiehen wirkaa.
Walitsijoiksi tulemaait kolittitouosikaiiden
kouluiteiiiiiostojeii malitsetniseen walittiin
herrat Malitiströtn, Hahl, Björkman, Hjelt
ja Osterlilad.
Iäseiiiksi maltokuntaan, realikoitltinhuo-
tietistoit toistit käyttämiseeti walittiin her-
rat Bertter, Bitrltitid, Näbergh, Hahl ja
Arrliettiits.
—— Arettti; Kruiintin omistaman Her-
ratoiikitt (kungswik) laitiittien Poritt kau-
pungin luotia titi iääititt maaherra yhden
muoden aiaksi antanut arennille sanotulle
kaupungille 1,900 iitarkaii maksusta.
— Paltitttoja; Mostoiiiatt palomakuu-
tus-seura ott niääriiiinyt asiatttieheitsä tääl-
lä jakaittaaii yhteensä 25tt siit; palkinnoksi
titille, jotktt kaakelitehtaan tulipalossa tatu-
iiiik. 12- p osoittiwat suurinta reippautta.
Titstit suunnasta oit 200 sitt. annettu 2:lle
Tiiriiti tarkkampuja pataljoitalle, 25 siit.
8 ruiskitti titiehille ja 25 siit. Tttritn ivait-
hatt letitit-"tuteistätttiitt miehille. (:ll. 11.)
—— :iiittiitetty Tohtori dii. W. W. Stt-
lingre oit ttittiitetty liititait- ja sairashuo-
itcitlääkitrikst (8;)äineeniiiiinaan ja konttins-
siottiiiiaattntittaaja Lk. O. Nordlu:id tintti-
hemuiaksi koiittttissioniin-.taittittaajaksi Ttirun
ja Poritt lääniin.
—— Iäsettiksi papiston leski" ja orpo-
kassttti johtokuittaan omat uudesti walitut
prowasti A. (36. Dahl 257 äänellä, totira-
pastort H. A. Appellterg 243 äittiellä ja
läätiiiipromasti (8). Dahilierg 111 itäitellä.
Läluitiiä itiittilu’tissa olitpat iv. pastori B
Dahllterg 35 tiitu, to. pastori A. Mikatt-
oer 26, kirkkoherra (83" J. Ahlman 24, w.
pastori A. .Liljefors 20 ja prowasti A.
.Warelius 14 äättellit.
— Wararikott ott tehnyt leipuri H.
Griinholni.
T"
0. . .
Metiastiiunttent.
(.ititlc.)
kitinen ettei nriieiuuön oli, ettii aieilii pij-
Ioitteij "jolin iinrlciiun !nitissyt tieelceri, ttailc"
itu, "jitijet ein-iit iiiiyttäiteet, oletten tieelieriu.
Uämiit- littrlctjrjt. eitieSSiiiin metstStt, "josen
iieiätiii myys tiilit-titi raitiotein, lcoöictt Iioi-
icäiittiit "joutui-"i iciiuiti, keitettäi- itSeiu paijon
petiitit-i, "jti itiin )ottiit-ii tiittuicjii seuruin jäilciä,
itältiiäicöeen, tniitinicä tie monistit. iini-otaisit
etsitiin iiiijipi iitin eteeupiiin iettoIeiiit tunnila,
9788)" uinti siritettyuii; joo "jolin icnrlcuiöi liit-
tien piitiiieusä. "iitiset manietti; titeiicejtt 1co-
ico "jiirien )"1t’)"mI)iit"j jti tuijilla tiitiilti oii poi-
itjeti "ja ictiöiuu jiiilijii niiliFiiiSeit tuntiansio,
"josesi tuiee niiniisi-tiisti olii !taitanut iti-apuja,
mustu iteojeiäitniii "ja niile niceulciä. i’iitcioiu
tiili iitit "ja metatimies oli jo oiiceiöö:i iuoptt:t
ajetutusta titlcntt seitit iteticon jtseiieett lcuiniiu
Itttiicein )"i""8ijttic8eeii.
iiii-iia piiu oli ttiiiiiu lsorlcetttumo,ita ruutei-
e"iFriit"titii leir-ituuni; uiin että Soti lutun oit
tteeie.cici’i ’i’tiuue raji/nej itiin itselleen tieu,
päii.stitliaeott piuttu piticjit lieipotnmin pois
Suoiumnieti )tuttiniini oiot/:iata tiiteilcoötn
lilluttu iitin itiin oli astunut, Iiuttiio ju tiitiitii.
tujsi liiiuetnmiiitoj eilittiiiiiii )tii i’iiiiaicou, liito-
tnitnj liitii "jottliuu tuutlctiti IttiiiSSä ttiiuiunu,
icyzticiStFneen olennon, "jolla oli piiletti, liti-
jttlieinnt.i oletat itiiiic.siet "sii joitet, teitti soisitt
iiii.ueeu eritiitt jiiiutt juurella, 3)"i)tieit jotnlcitt"
89 ei oliut tteelceri oilcä intianiii, soit liitti
iiitointiei jo euet 8iliuit)"liaeltii, niilit pitlcit
tultiin, "joien peitti tittelien liurtittt, itiiFttj
"anianit-n. dioelcetejiiä jo, tutti-ateilla on,
uitet, innat-"i "set !tilanhain-iitten tulcic:i "jri iu-
tiet-uteilla niitata ju onera, ilkutte tuitti. So
maittoi olin, "joulen liitti tiälcj eäoSIiiiitt. ——
IIitn ei eitit niitannut- eiicit liitti aliisan iiii"
einit-"iiin tuiiiit ajatellee-lisi nieteiiilimiatä, "joie-
tii liitit icuitetilciu usein etinen oli isoniini-.
IIän piikitti eettttititt 83133. ltiipiä tuon ouiton
iuoicSi; teitten roiSi liitti pztöayilätwii pulioji-
tn:t itiini-ii. "jäätniiäti pailcnilonöo" eolcä rantan-
tnunti liäueti jitilteeilousn.
sietonne-ii ja tuntiiittinSittittt-tntttiiii niin itii-
liittt ääntii, ittiin suinlcin, laeiteiiei liitit "siii-
leett iiii-.8 puuötn "j:i, raililta liitu oi eitiiätt;
itse tiinS joitcltittuttuött riititilticoon, iit:tiuitt
ttiiiiciii tuotit outoa olentoa, oli iitin icuitou-
lcjn ottanut; t:trlcttii ruat-iti pitimin, "joulen tii-
lit liitii jotai icJIilciutFueettii. iIttn itiiittin;"t
tiirit-"isti :mintuista joiieititi icttiiiiineeilo olc-
Stiiis "ju tuttisi tujtiiiiu tiitut-ii noet-iinatta oteoti-
jiiijtt tuttiuitossa. i’i:iti oli itiin minttuuni
pienelle, unice-"niio suitit-tillo, joniin lcoeicellti
iitiSroi aituri ietteiiiitttiiiijtion tammi, jtt 5:i-
nt-"tSStt niilit iiiitt etieSSiiiitt ltmeeueu "julun
Iiiiiiueii iiittatotuttu olennon, "jolin )iiii rjeiii
jötui utit-iitisen asettuneen. piitiu :tiiti ]lilj-aic-
aeoti noiiSi liitit jt)"3t)""i"u, iiii-lianteiii rjeiii
liettua jiFISFIitmii, joelco Je oli järjestystapa-
nii jtt iittitujS iietj iiiiilcetitnttnti "jii jtttsttltti uit,-
to iit-potietti otet-ujutin Itiitthiilcneeu niiu ii-
icelie ictiiti satuliin tuotti ict.iuitutiilintti jlttuiS-
tii, enneniinin tiiniii Sitii roisi :turjot-nn. illut-
tn iisi, !tittien Silmiiusi-"i lciiuui itiiiiesaii, ii-
tioliti liitit tarpeellisella iiii-irtiinuutleiiit nii-
tnitliä piiiiti outin spinosanen. iiiioinutiuittt-
tiitiset :istui itiin liitii/ailo olca-tille ju, iitin
sie niiraltti, ii)"pt"iliti tilaoton ilttniueu stilet-
ninii nopeutielin pystysin "ju litit’ittizij.
kiitit niistit lciiultealtu; iitinen liitusimat-;
oijent- tuSlciti itiilc)"tti83i"i, ujiu tuttiieiiicei oli
liiiuott piiriaito-"i linet-"tiitut ja ujiu iitit-janet
peitti Iijticit, tulclciiinoit tulcitiinnii itiinett piitiu-
utt "ja olijtnouSa; uittiin §iitu-tiunti !mietitit
laitiit lcoiiitieet, sn Sormioöa oli ittiueiiti. stit-
lcitt, iijtuuot.
"8oi3, :tiitiin sinisiniin !9" liitusi iiieiSäStiijii,
"juosten liitutä icoittieu; muttet kusitin tuet-eit-
ilitniueu nitlci jltmiSolentiott ecloSSitiiit, lcuti
iiätt, tiitiiiiiilciiitti liitolimatta iiitisnttltsezttt,
!nitisti iitti-siitt ptirlcunau ju piijtiliti ituiti letitit"-
uie iitliimpään tiiteilclcoott. ilIeiöiiet-iijii nootti
t-oIiit !iittisi-ii iitinen peittoonkin, muttet iitto-
uitiSi lioitta Seu tnoliiiottomtiliui. §iiii puitet
oii )ii tiiloSSti ju, icoSictt liittien oi oliut oi-
lteitt lt)"!t"t oiiti tuolitiioeii iiitnitutiliiöett oiott-
nott itiitejSFFiioSSii, uiin j")"i"t"lci itiin, ttiiti jtititt
linju sujuisin; jiiiiiStiiii-Seott pois;1 tiiteiiatii rii-
iiiilcoSt-ti "siilieeti tiulteeuou, itorlcouiuiuiiliu ole"
!anu iitetöiiiiti. !tilitti-ii jiitililcitii, "jouan met-
Siijitmiueu oli SFänFt, — .sillit utt- itiin ei
lietlieiili:iiiu eniiiiti ejtiiiiiJ t, ettii oo oli uel-
luitten, —— ttiiicn.qti liitit liiiitiellise.eti "jii 10)"-
Si .siinti Iiuoiechi .erittiin jtcittueiilcititrineu
itjijtiicouutiu, "joiliiiuitt siilit timmiin liirit;
kutistuisit "jit "joitte lcosiiouuiueu tiiliini outien
oli lcoonuut §noitiminen knuutilta.
isuteu jo .siin-:iitu ott, ei liitliiiitti ttt.iitottitt
liiiutii i-tiöiiuutiiitii uuliini, muttu ictiii iitin
iiii-"joutui minttuinaan tuttitii oitolat-ituolio nelisi
iiii)"tt;"itttiiiiti titeille "jiiljet "sii jntiictiu, tutenti
liitti oli iitinen piitiliettnä uF553)"t, liiii-irtti
uolionuittoinittlciii ejtiitietoi.eoltzj "ja piitu oijii
uiinit antiuni: lioittt suostumaan ettii koleisiin-
nte ninne "iirein-timen tnot,si’iötsörotlcetn ’i’ä-
uiii piiiltlcti oli tuttitien l;tilttieulcj’utuieueu eug-
iiiuuiu pettiiciiliuuu piittasit oioit-ii, niiasit tuot–
siistiisii" tiijiiiöi euaimmtiiSou riitautuinen uti- "
iia-:teunuun "jei lcolttti:si nieitiiti. ilttiittiötuit-
Siiti tuojiiiin oi ninnit-eitin karsinut"- t")"lit)"ä uti"
iii titetuiiöiiitttiitin oli "joittiiuoii titeiStii iitit-ttö-
taiitunut set, ltuu (liituine lctiiitiueol; "tiitiin
tuoli-.irinojtt peittoihimme, tStiiiinuto leoitta,
lieroistetume §ollisin "sii tij-"iti ltitinliutimmo
oitti .suuntiin icolttieu, joulen 130)"(i —— Se oli
Seti tiiet.stitöliijäti uinti, "joita eu8iu oli iitot;-
Siiiittui.sett uituusi, tuoille anetit-ii"
iitituiiiiöeä oiimuto tituli-iii outisin puolen
tuttuin tiiut-littu Itiiii88it jtietteitii jiit"t"eiti"i "jtt
:mottiimme siiliett siilini" ’linnuit myös; pitä-
timiue oilit ntitiiiitt !tiiliini telieittiiitti ttie.taitiitiui-
Seiici, "joa ei itiin "1ij outtilcöj jtttoiiiSiiiicueice-etlt"
tue itiiittiiiuiitiitttii, t"tititilcoeti;itii 83min iitinen
eliittiin-:i tiitua-ileni, "totisilta-etuine liittien "yrittäm-
iito tiutiettttitutooii. 8itii paitsi oli nieiiiti
myskit oit-tiilitien reiilcoitit, "joulen tiettiin tuo
luuttunne kielii ii"t"t"t—iit"i"tii itiiuou, "jos itutiu
ittiin jiiiii.in-iaitutuo kuittailit; suljilla;
ii"- liiilui tueiltii. tieurotteiuiiiiu, leninien
tue ]tuttiuiton niitattuina liittien lciiuui. "iiii-ii
lieri-"i liiiueu "iloittu"siitti!omituisesine-i, !toi-iit;-
t,iirtiu tiiutta-ett, "joa-tii itte omine tiiriin lioi-
jtttiiti uttisi roittoa. liittiin tuo oiitntuo uel—
"sii raiti-iiii, ituotin tuloutti, "joisin oi ltiilcttiitt
sinitie-tiiuun jtaljiiititjtl; riilcosiui,iilciiiiti iciiritiiii
alitit jniitt,toriii "jii "jitticti :sija liittiset-"i tullatut-
tue toiutoou titon tiinut-tiuttu ttietsiiilittiiöoti
linnusti. 4sinttiini tuo jtiiiitjtutno liitettiin etit-ii"
ju, joe itiitt totiollttlciit oli icolcottttntt littusia-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
