Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lilliin.
!kiotoja ’kurtiin kettujuttu-8 tatit sn Itkijtsj-Stwmestet.
"7... "-——":—-;-—- 7;; ""7- ""
Tilaits- iti satamapaikat:
Lebdett painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
’l’ii 811 iti int
lliiltt.itantit "4 putit.
Tilaiishinta:
Tttrttn posti" Mttiös- posti-
yv- ."7;"
Leltdeii konttori ja painot-aikka:
Linnankatu N: o 23 !?
Jlmoitttksia
it 1.5 penitiä ensi siwulla ja 10 penniä tuitilla"
jakauppa, Hj. Rttdntanin ja kutnpv latttppuptiott T""i" ""inniii" kni""m"” " ——— " " - " " " " ;
" Koko wund ltu 3 m — 4m" " " 4;"" 2;; " " " sitatulla pienelin riiuilta tott-:"taanotetaan lehden
§l’unFJIkITtillmjk"wk2;"h”q;uni;;;"SSAFIMRIJULI’STS"203 14" wuodxltu 1 m 50; 21""112" 2,1"" 20 § Leliden wastaan-tiainen koinittuna: pattiopai"kas"st1 ja herra A. W. Jahtissonitt kirja-
wthks" kuuuuuuuuzii" " Kuukuudejtu " 2; p" """—""llosti Wehattett " inyymalaosa.
; , 0 " " os !- "n " ; "o " " s”" " " ’
ivat he hallttnksen ohjia kadestaan pttaneet, keen wuoden 1864.3, tattatitntat käyttää
Wintllnintntnten wattuntjntgsillrll kokematta mitään wastarititittt ylhäisintpien siiotnen kieltä kaikissa annettaiotssa kirjoi-
a a puolelta, Nyt kärittoät he"tappion kysy- tuksissa, jos totutit olisi tahtoa "ja halua
e , ntyktessä, jonka ratkaisemisekii oliwat kaikki kielett harjoittanustts. Pros. J" Forstnan
. moittiansa jättnittäneet. Syy oli lteillä on asiatt ttttttetttaitten ja ttiitt kiitit hän
; perustettu w’ !847 " , , siis pahittta pelätä" Etenkin ott heidäti ajattelee ttiotti tittittktn.
llntull plllöwllkmltntksia halwllllll IUllkallll- Töininmlehet! pelkäämitten, että tttaltiopäittttlle kokootttit- Jokaiselle ott jokapättoäisestä toteutuksesta
Nordfors ja Kitiiipp;
k?"msuit kästtyöläisfeitratt jäse-
"O nia’ littstttaiitt kokottkseeit tiis-
taitta tämän huhtikunn 4 p, kello
knus’ (6) j, tut. saadaksi kanttiin-
gin sttnntttttaikottltta koskeloin tie-
toja; "kiitotie isonsi. Hellstett,
anntt kuupunain toaltttitstntehet
kokoontukoot tuorstaina huhtikuun 6 pttä 1832,
kello 5 j p p Fettit- -tawintolaatt
Käokttstä:
Augttst Ittselitts.
-Ftattsaitirjasto ju lakinsaki
Cttrtigsu
pidetään stiljetttiiita nyt tulewana pääsiäis
aikana:
Pitk’äperiatttaiita,
Pääsiäis-aattona,
Ettsitninäifenä ja
Toifena pääsiäispybäntä;
ii liitetili: stat antit
se kamalasti mainioksi tulitit "lasten syöjtå fusi",
niittikään kotitie iltvestä, kaksi tiiahtawan stttitta
kotkaa ja joukko oinin tttaatt lintuja.
Näyteuääit joka päiwä kello 9:stä e" pp. k:lo
9:äätt illalla.
Pääfynial’su:
palkkawäelle 25 p.
sätityliiisille 50 p., lapsille ja
:? Neinberg,
Litntankatu N:o :il li"
Å. U. 2 k" l siwu, 8 rito.
Saan tätett kunnioituksella yleisolle ilmoittaa että
ntittä kultasettpii Holttt-ioainaan talossa, sei-
niassa hywin entisestään tunnetussa työhuoneessa
harjoititti kulta" sekti hopeasepiiit ammattia, ja was-
taatt työni kelwolltstttidesta ja suljen itsetti yleisön
sitosioon. Uttdessakattpttngissa,
Mani Lttndett;
Kttltafeppii"
Ä. 111 11:ttpiösontnt tiitJniitiiipnssii:
0
i
nyt tulleita tontitti-i ja huokeahintaisia
kitiini-kuja (hartttottikoita),
„ ’,
styda-in
waunumaakari A. R. Wihlinanin kott-
kursipesäti kesä- ja talwi-ajokaluja, joit-
teit joukossa:
Uusia ja käytökse ssit olleita ti. s.
Turutt kärryjä,
tiusta roskia,
perheroskia ja rekiä,
kasattitttapaisia, uskelatttapaisia ja
kuomurekiä, " , kaikkeni hinta tiitt-
ttttoastii halwenttettu. Iltttyjät owat
" C" Nordsors ja .sinnele .tiens t
Hellsten;
Siiitti tapauksessa ettii Ftedrik "iherner
Ftithios "il esterqwist wielä löytyy, il-
utoi takoott itsettsä sisarellensa Pietarissa, osoitteellt1:
(3:7 jjit–tjin’in-tj, uu tti-"tijn’tijtitcttti e:topttitt int itii-
öt-jtet-tittn otettu. tiet-titti titttti"i;ttt""ttttt"i
( i inintijtttjtt )1).
,""""ii).it) ""I" "
KUKÄK
saadaatt Ttirussa tilata kuukaudeksi
25 petmillä;
Höttrtslaitoaliikettä;
H "tyrytaiwa
Peitr Bralte,
katteitti Th, W, Vergtnan,
nyt Lyypekissä, lähtee sieltä huhti-
kuut! 5 peittois Hankoon, Titrkunu,
Reposaarelle, ottaen lastia ja matkai-
lioita tittdeit, tänä wiiotttta tuntu-
wasti haltttettttetttn rahtitaksatt tnttkaan.
Hntom.i "Lsoyrylaiioa Pehr Brahe
lähtee täältä dteposaaren katitta "tyy-
pekkiitt huhtikuut! 12 peitto-"iii pai-
koilla ottaen lastia ja tnatkailioita.
Tietoja aittaa herra lkaarle Bo-
ströttt Hangossa, ttettntosmies G. Sohl-
ströiu Porissa ja herra :liordsors ja
Kutnppani Turnssa.
;Höitt"tttttittttt; Leinntt,
katteini G. R. Nordlitt,
ja
.Oottritlatw-.t Ilma,
" katteini M; A, Ryströtn,
kulkemat pian alkat-oatta pitrjehtimisaikana,
taiten edellisinäkin witositta Tttrtm ja
Porin wiiliä, poiketen ttteitnett tullen
jlttteeiikattpttttkiiikt ja Nauittalle,
ieä
stt’tttttttaitoa Aino,
katteitti Mj. (1"t:tttluiltetii,
; "
Htittt yliniva itsalo,
katteini J; W. Holtnberg,
ittnorotellen Tttrtm——Salon wäliä,
poiketeit inetttten titllen wälillä olewiiu py-
säyspaikkoihtn.
.puurolautta Nystad,
" katteini C. R. Stutdström,
kulkee tuiten edellisenäkiu wuonna Tttrtttt
ja Daalitttebtaatt wäliä haittaatt Hak-
kalaan asti joku kerta wiikossa. Tarkent:
pia tietoja antaa
Jolj" Gttat"
"luikesttiint
Kieje. stelsittgistä;
lWit"lä kerto koulukysymys, H-:rrtt 5])lecheliit’in
komitea suomalaisen tttirtakielett kehittänitstä warten
Helsittgitt pesitlttitos).
Wiinteisitiä tottositta oli koulukysymys
pitänyt kansan ttitelet hereillä. Letttotoiti-
na jokainett odotti tämän kysymyksen rat-
kaisua. Ja täytyy ntyiintää, ettii letoot-
tontitus olikin liiottttollitteti. Stllii lapsieit
kaswatus ja opetus ott isänmaan otiitelle
ja nienestt,tkselle aiwan kallis ja palimina
asia, siitä kiin ripptttt sen tulewaisutts.
Sanotnatoin olikin setttähdett ilo kaikkialla
ninassamme, kun H:nen O.li:tittstt päätös
asiassa tuli ttinttettiksi.
Löyttti kuitenkin tiittä, jotka tähätt iloott
eiwät osaa ottaneet" Ltlteraalit ja Wiiktn-
gtt katsoiwat tätä asiatt päättyntystä siiit-
rittittialla titieltkarwattdella" He oliwat kär-
sineet tappion; ja tämä tappio tooi olla si-
tä laattia, ettii se ennnstt loppua heidän
wallallensa. §lottosikytnineniä läpeettsa oli-
neet säädyt saattaisiwat lattsua moitteensa
siitä tantasta, jolla hallitusta olii täytetty.
Jtts niin woisi käydä olisi heidän kenties
luopuminen hallituksesta ja jättätttinen ival-
ta kansallisntielisten käsiiit. Tämä olisi
todellakitt hirtiteätä, sillä sehän olisi lopptt
ruotsinmielisten asialle. Tässij on siis
wiisaat tienot kallitt. Tunmataan, tiiuitta-
taan jopa keksitäätt keitto. Parasta ott es-
tää koulukysymys joutumasta esille waltio
pätttttllä. Sehän yksin toot antaa aihetta
epiiluottotnttslauseen antamiseen; Niin pää-
tettitttkiit ja sowittiin että anomukset kott-
lu-asioissa otettaisiin keskitsteltttt oittisiksi
wasta waltiopäiitttäin lopitlla, jolloin ei
enää olisi aikaa itiitä perin pohjin käsitellä
ja joten tie siis lykättäisiin settraawille toal-
ttopätwille. Tätitä oli tosin sukkela teitti)-
ptt, tiuitta kuittkit käwi? Pappissääty ja
talollissää:y ajoiwat kouluanomuksensa läpi,
ennenkuin Ltlteraalit ja Wikingit sett hito-
ttiasitoatkaan. sästäkiin he sttttttumaan.
5Ieti Taaklaatti ja tttttttt sen heititen hei-
ittolatset htiiitatttaatt, ettei perustttslatlltsuitt-
ta ttoudateta, ettii waltiopäititäjärjestys on
rikotttt. Mainitut säädyt ottioat kuututtu-
ktn nienetelleet lakien tititkaati.
Sattontalehdistä olett tiitltnttt, että tteljä
senaattorin paikkaa kohdakkoitt ott tyhjättä.
Sttttpi ttiihdä, joka elää, tuleeko näiden
sijaan kansallis-intelisten tniehiä ivatko ai-
noastaan ttttsia tuiehtä liberaali" ja wikin-"
gi ptioltteistä. Htihu, joka kaikki tietää,
kallistuu totittteksi ttiaiitittttjeit puolelle. Sii
ttä tapauksessa ttilisi ainoastani! henkilö-
eikä järjesteltiiä-tntitttos tapahtumaan hal-
lituksessa. Siittä tapauksessa saisi suotua-
laisnuskin odottaa. Toiwokaattn:te, ettei
noissa htthuissa ole peräti, älkääntme tts-
koko tittileit tuontia tietoja.
Kaksi tottotta on enään siihett, kiin stttt-
ri kteltinuutos on toimeen pantawa katkes-
sa lawcttdessaan. Seltoää ott ettii täni-
inöinen tntitttos, joki! itiin pertit pohjin
ittttitttaa nykyiset olot, waatii suuriakin
waltittstuspuuhia.
le onkitt tämmöistä esitetty hallituksen ja
yksityistett ptiolesta. Tahdon tässii ottaa
puhtiisi "tiirosessori Meehelin’tn ritaristossa
ja aatelistossa esitetyn anomuksen tähän
stitiittaait. .sittten sanomalehdistä ott niilt-
ty, ehdoittaa yllä titatttiittt professori, että
hallitus asettaisi komitean asiatt tittitewista
henkiloisia, joka hankkisi sirotit-.ilaista lakt-
sanoja ja ptiytäkirja-tnalleja tuomareille
käytettätttäksi niinkuiu ntyiis kielen puolesta
tarkastaisi hallituksen otit-.nitta asetuksia ja
säätittijä. Tätttä anotuttsehdottus ott tita-
itella taholla herättätiyt sutirta huomiota
ja epälttttloakitt. Enstksikin ott kuntinas-
telttt, että anomuksen tekijä et tiedä kirjal-
listtndett settratt par’aikaa walmistawan la-
kis-"tintin luetteloa, jota warten se ott saa-
nut hallitukseltakin rahallista kannatusta.
T.otseksi ott arweltit, ettii komitean asetta-
minen atttaisi aihetta siiheit ltiuloott, ettii
stiotttett kieli tittelit olisi kehkiätnätiiiin tule-
uta-"in lakikieleksi ja ettii siis tito sitttri mutt;
tos olisi lykättiiwä toistaiseksi; .sininka lie-
neekin anomuksen tekijän tarkoitus, on ettit-
lttitloott kylliksi syytit, kitit nutistaa mikä
haluttomuus sttottten kielen oppimiseen tital-
litsee tttoittart-ktttinassatntite. :ilsiaa par’:
tilkitit käsitellään säädyissä eikä woi tittelit
tietää kuinka se ratkaistaan, Kenties tulee
se hyljätyksi" "sappissäädyssä lausui Prof,
Jaakko Forsnian, että atnakitt tte titoitta-
rit, jotkaowat tittkintottsa suorittaneet jäl-
Rykyisille waltiopäiwil-
hittoin tuittiettu, kuinka puhtaus ott suu-
resti tärkeä terweydelle ja yleiseen kaikelle
hywin wotnittlle. Lika ott itthoittatoa ja
pidetäänkin sitä raakalaisten tunnusmerkki-
ttä. Likaisuus ulkonaisessa elämässä wiit-
ta riettauteen ltettkisessä. Mtttta suurta
waiwaa se tnaksaa pitää kaikki puhkuttaa,
Jett ttetäutät etttäntiät, sttt pyykin pesijät.
Ottko te helppoa taimipakkasessa seisoa tiittan-
ttolla ittäätttelentä-Jsä ja wieruttelentassa
waatteita. Kokettttt kaikki tietää. Tämä
ott käynyt erään täällä olewan korkean
henkitön sydätntnelle; Hän ott sentähden
puuhannut pesulaitosta, jossa koneilla waat-
teet pcstäisiin ja laitettaisiin kuntoon. Pa-
haksi onneksi titi-tiittoinen liittos tulee uiin
kalliiksi. Hätt ei saanutkaan tiiiit paljon
osakkeita myydyksi, kuti olisi ollut tarpeen,
ja asia raukesi. Mntta saapa kiin saakin
-Lftesinki tällaiseit laitoksen. Etäs täkäläisistä
johtajista äkkäsi asian. .Ttiiinta lensi hä-
nen päähänsä; ja uitti hän hankkii nuot
tarpeelliset osakkeiden ostajat ja astuu
listoinensa mainitun korkeatt herrau luo.
Saapi nähdä, jos hätt pesittiin settaatto-
riksi, mtttta älkäättntie uskoko jtittttja.
Anskaarius.
:2
Wattiopäitvät.
Perjautatna 31 p. maaliskuuta.
Säädyille oli saapunut ktrjotttts, jossa
iltitoitetaatt, ettii Häiten Majesteettinsa on
erityisellä sttosiollti ottanut wastaan säätti-
jen onnentoiwotttkset ja artiiotöstt suittain-
ttttt siiätyjett kittisalliskeräyksen kautta ryh-
tytnään warojen kerääntiiseen Keisari Alek-
santeri Il:selle pystytettäwää muistopatsas-
ta warten.
Ilhdtstetyn laki" ja talousmaltokunnan
titietintö artu. esityksestä, joka sisältää ase-
tusehdottuksen titetsästyksestä ja otuksen
pyyntiöstä Siioniessa, oli keskusteltatvana
kussakin neljässä säädyssä" Ehdottusta
moitittiin etenkin siitä, että sett tärkein
tnäätäys, §9" 9 ja 10 joka koskee peto-
elätttten häittittäutistä, mikä juuri on ollut
ainoa painawannti syy unden asetuksen il-
ttiestyuttseen, ei nttllään tnatniiiawalla ta-
walla tttlisi edistämään ttetoeläinteit hä-
wittämistä, koska ehdoitettu palkittttott ko-
roitus, ettii se, joktt sitdett tappaa, satsi yli
ktiuttait palkinnott wietä kruunulta puolen
santasta iitäärästä, ei tuottaisi mttäätt tiitt-
tutoaa hyötyä, sillit ttiitt tttähtjnpät-iinen
ltsäys ei synnyttäisi tattawatnpia ja innok-
kaatttpia petoeläintett pyytäjiä kuitt tähäti-
kääii saakka. Päättis yleises tä keskuste-
lusta olikiit sentähden st, että tuietintohyl-
tattiin kolutessa aatelittomassa säädyssä hra
stewen ioat:ttal-.tttseen uttikaan syystä, ettii
ei sellaista koketitnsta wielä ole woitetttt,
ettii sett ttojalla woitaisit" maattutie hyö-
dyksi perustaa itusi asetus nietsäötykseötä
ja otuksen pyyntilista. "liattpissäädyssä pää-
tettint sitä paitsi, hra liiettiin’tu ehdoituk-
sesta, lattstta se toitttottt-J, että hallitus yli-
pätiiisä ryhtyisi tehokkaampiin keinoihtntte-
toeläinteti häwittäinisen stthteett. Aatelis-
säiidyssä, joka atnoastaan yhden äänen
enetutnistollä hylkäsi ehdoituksen, josstt waa-
dittiiit nitetiuttou lykkäätutstä takaisin toa-
lioktttttaatt suitiasta "syistä kuin tuttissa sää-
dyissii, ruwettiin keskitsteletnaatt ehdoituk-
sett eri pykaletstii. :ltäostä jouduttiin päät-
tää tässä "ostannossa uttini! 8pykäläii, jois-
ta 2 §:tt ettsitntnättten kohta atttot aihetta
iotlkaasett keskusteluun. Tässä, itäet, oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
