Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"9- Kiejallisnntta. Hra K. E. Holinin
kustannuksella on ilmautunut: "S u oinen
Lnnrankoiset eli Luonnontietellinen
Suoinen !uurankois-eläintistö. Kirioitti A.
J. Mela. Wariistettu 215 puupiirrok-
sella, 10 lewenentistaululla ja luonnontie-
teellisellä Suoinen kartalla". 426 siw.
8:oa. —- Täinä arivokas ja siiuritöinen
teos on omistettu Elias Lönnrot’ille, eit-
sitiimäiseii suotuenkielisen kaswiston tekijälle
huhtikuun 9 päiwänä 1882. —— Hinta 10
markkaa.
"S u omi. Kirjoitiiksia isäntnaallisista
aineistit. Toimittaiiiit Suoinalaiseu Kir-
jallisuuden Seiirii. Toinen jakso. 15 osa".
– Ainehisto: Suoitialaisen Kirjallisuuchi
Seurau wiisikyiiiineitwtioritien toitui ynnä
Suomalaisuudeii edistiiss 1831"-1881. Ker-
toi E 6;. Palmeii; — Suoinalaisen
Kirjallisuuden Seuran wiisikyiniuenwuoti-
tieti juhla Kesäkiiiin 30 — Heinäkuun 2
pp 1881. —— 437 fint. Hiitta 7: 50
—— "illot-in suotualaiselle lyseolle on, ku-
ten Sat. yksityisten tietojen iutikaan kertoo,
kouluylihallitus ja keis. senati puolustanut
kannatus-awun antamista yleisistä wa-
roistii" Asia odottaa waan korkeinta wah-
wistiista, jouka saamisesta ei liene epäile-
mistä.
Porin suotuenkielisen tyttökouluu awitu-
pyyntiin toiwotaan niinikääu tällä kertaa
saatawan tniiöunytys.
Vlioppilaskannau albimiit Eiias
Lönnrot’in kunniaksi annetaan kirjakaup-
paan wasta ensi maanantaina, eli samana
päiwänä, joita ylioppilaskunnan juhla wie
tetääii; Siioiiialaisen albumin niini on:
"Suoinen Ylioppilaskuitnaii Albutni Elias
Läiinrotiit kuittuaksi, Häuen täiittäessään
kahdeksaitkyinmentä wuotta 189/;82."” Ni-
niilehteä koristaa taiteilija S. Keiuäsente-
keinä piirustus, jouka yläpäässä on Wäi-
näitiöiiien kuivattu saitteletta soittatiiassa
ja hänen wieressääii runotar, jouka toi-
sessa kädessä oit kiinti ja toisessa paperi-
taulu, missä luetaan: ".Kaleiitiila, Kante-
letar, Loitsuruiiot" Eiisiiiimäisellä leh-
dellä on Elias Läiiiirol’in muotokutua ja
ensitninäisen kirjoituksen alkukoristeena "Paik-
karin torpat! kuwa. .lkirjoituksia ja riino-
eliiiia oit 32 itiiniiiierkiltä, soistit mainitta-
kooii seuraawat: O. D., P. C., A. M"
A. (3., ":ll. A" B. ltilpiiieii, E; A—n ja
K. F Siltlllluktt ont 326, ja loppuun on
liitetty Einil Genetz’iii säiveltäiiiä nuotti
A. G:ii runoelmaan "Herää Siioiiii.””
(U. S.)
Waalit säätyjen iälietystöön, joka
tulee oleitiaaii liisini H. K. Majesteetin
kruunauksessa Moskowassa tapahtuiwat
toissii päiwänä ritaristossa ja aatelissää-
dyssä sekä poriinirissäädyssä. Edellisessä
säädyssä walittiin maamarsalkka, wapaa-
herra S. W. vo n Troil ja !varajäse-
iiiksi kreiwi A. Ariii’selt ja ivapaaherra H.
E. Boije; porw-.irissääty walitsi puhetnie-
hensä, waltioueuiiios L. L. Liudelös’iii sekä
warajäseuiksi kauppatieuivokset I. Kurten
ja G. A. Lindbloiu
P-.ippis- ja talollissäädyt eiwät wielä
ole tätä waalia toimittaneet. "
Pappie- ja talollissäädyt antoiwat eilen
kuten H. D; kertoo, suurien lähetystöjensä
katitta h. ylh, kenraalikuu;eruöörille heidän
erityiset anotiiuksenfa kouluasiassa.
–— Säätyieii yhteisistunto. Kiiten pap-
pissäädyn tiiusi-istuinten keskustelusta tois-
sapäiwäuä woi päiittää, piitilli tämä siiä-
ty, ettii rustholli-asia kiisiteltäisiin kaikkien
neljäii säädyii yhteisessä kokouksessa. Jos
le, tiiutta iitinen tiiliiosaiiäii icuiiciii "jotiiiciii
lierin tiiaiciiiiiötti, ictiii iiiiii "siitti li)"i"ii,""ti liei-
iliiii tiitiiiioiiaii. laici-"liinata oii iiieliieiii ittiin
piilinja "joica aunulla niid-i pujauttanut, set-eit-
piSui-oit-.i icuoliiihauraatii.
"Siuiiiittiu itiin, icoiineiiicertxiiaeati ainuat-
tti niitti, Stiioiitonu, iiiiiiitii oiiiti raittia öiIii-
reiii, sinä riicicuiiin löi-:tolin s:tiin-)iata "ju äi-
ileiatii! Siiiii olet 5)"iiii)"tti"iii)"t elttiitiiiiii neit-
§einiin piilit-uti eilcii "ihailtuun hei-"tii ole oliut
.liiiiinlxtiieiiöii naitat-tut. Iiiiiiii iti-tinniiai on
pirhoset-"lin ei "ricaiiciiiiii jnloiciri puutu; msc-
iciiuteai ei turriiiiiiit 5;iii"i";i itet-iiiiiiiiii iieisiii.
l(iiiiiictt aiiiiitittit niitti. jiriin .si-it"".—eiiiäii paj-
lcnai "tenttii puia pait taitaaan itiöiceu i:itiiuii
piisini :iltis j:i anttoo: liettu, liien-ii iiiiiiii olen
noitti lapatit, "jaitlcu olet iiiiiiiiiio tiittiiiintl"
’l’iiiitiii loppui iiiiiiitiii rainion itiini-tiitui-
lceroiiiiiiieii. litin taipui tiina ii:iiiiinii reu-
nalla, rupliisi itiiiicsitiiinti. riisti riiciii runt-
teeiisii. puitioi piilit-ati niiniluin .seitti heitti
tiitiitiiu noit piisille lintin-riin auriinsa iiieriiiiini.
t"lut"it.)
päätöstä, josta on ilinoitettawa muillesää-
dyille, kannattaa joku inuu säätii, niin tu-
lee säätyjen yhteis-istunto pidettäwäksi
itiaiiiitun kysymyksen käsittelemisessä.
(M.lil.)
—— Raliaaiääi-äys mellakois-suomalaista
terminologiaa warten eri teknillisillä aioilla.
Alaininaisesta esityksestä on H. K. M. ar-
mossa iiiyöntänyt Tekuilliselle Yhdistykselle
Siiotnessa yleisistä waroista apuli aina
6,000 itiarkkaan saattaakseen yhdistykselle
mahdolliseksi koota, toituittaa ja painattaa
ruotsalais-suoinalaiueu terminologia eri tek-
nillisillä aloilla. (Ml;l.)
–- Ilusi niko-asiain ministeri Wenä-
jälliå. H. M. Keisari on tämän hiihtikuuti
9 p:nä suomit waltakunnan kanslerille ulko-
asioita ivarteii, ruhtinas Gortshakowille,
häneit peräti huonon teriveyteusä wuoksi,
eron hänen toimistaan ulkoasiain niiniste-
rinä, pysyttäen hänet waltakunnan kansle-
rin arwossa ja waltakunnanneuwoston
jäseiieuä.
Satnana päiwänä ou waltiosihteri, se-
itatori, todellineii salaneuwos Girs, joka
on toimittanut ulko-asiaiii ministerin wir-
kaa, inäärätty" ulko-asiain niinisteriksi.
— tiliihtinaailisia ioieeaita. Weiiäläi-
set lehdet tietäwät kertoa, että Suiiriruh-
tinas Aleksei Aleksatidrowitsch ja hänen
serkkunsa Eiigeii, Leuchteiiliergin herttua,
tulewat pariksi totikoksi Suoinen" ja Poh-
janlahden rannikoille, hylkeitä pyytäinään.
—– Suoitteii kieli Ruotsissa. Ruotsiin;
inaan lehdissä kerrotaan, että Uumajan
kansakoniu-opettajaseniinarin rehtori Niilo
.Thielers on saanut 600 krimmin suurui-
sen tnatkarahaii, jotta käioisi Jywäskyläs;
sä Suoinen kielen oppimista warten.
— tlilniitainat Pietarin lehdet kerto-
wat että kreimi Heiden muka tulisi eroo;-
itiaaii Suoinen kenralikuivernörin mirasta
ja hänen sijaansa astumaan kenrali-adju-
tantti Possiet. Se huhu on epäilemät-
tä perätöti, sillä kenrali-adjiitaiitti Possiet
kuuluu tulewan kenralikiiwerudriksi Riikaan.
(U. S.)
-– !illaita tiutisia Siwiuesta; Raahen
porwari- ja kauppakoulu alkaa
tointansa 1 p. tulemaa syyskuitta. Ano-
iiiiis koulun awaaiiiisluwasta ja sääntöjeii
ivahwistainisesta ou jätetty keis senatiin.
Koulussa tulee wastaiseksi oleinaan kaksi
kauppaluokkaa, jotka perustuivat täydelliseen
realikouliikurssiiu, ja yksi uniluiistuslnokka.
Ios kolmiluokkainen pohjakoulii saadaan
paikkakunnalle, lienee aikomus lisätä toi-
nen waltuistawa eli realiluokka, itiin että
oppilaat suoraan woiwat siirtyä tästii poh-
jakoulusta Fellitianiii koninuti. (U. S.) —–
Siionialaiselle teaterille kuu-
luu keis. senati tnyöiitäueen 4,50tl markkaa
korioaiikseksi siitä wahingosta, joiika tiiai-
iiittii laitos kärsi sen kautta, että Arkadia-
teateri oli kutikauden ajau suljettuna. (U.
S.) -— Kuol liit. Wesilahden kirkkoherra,
siroioasti G ustaf Tickle n on, kuten
Mlil. kertoo, t. t. 6 p:nä kuollut 75
wuoden wanhana. —— J s o p e r h e. Karj.
kertoo: 109 perillistä, iiiiiiittäiii 10 lasta,
75 lastenlasta ja 24 lastenlastenlasta on
ollut eräällä äsken Polivijärwellä 8.) wiio;
den ijässä kuoleella talon-isäniiällä, Topias
:luukkosella —
—— Englauuiii ja tilaustasi iväliseii tuii-
tieliu kaitoostöitä, jotka nyt owat kummin-"
kiit lakkautetut, kiitiiies eräs yrityksen ivaa-
rallisuntta tutkimaan asetettu komitea an-
taa siitä lansuntonsa, kuwailee minutti
lontoolainen lehti seuraawasti: "Shakcspea-
reti kallion" juurella Douierin luotia oit
160 jlk" sywä kaiivos, joka kulkee walkoi-
seii, mesisekaisen ja sen alla olewan liar;
maan wedenpitäwän liitukerroksen läpi
lähelle wielä alempana olewaa maakerrosta.
Waakasuora tai oikeaniinin liiiikan iviettii-
wä warsinainen ttiiiueli alkaa siitä, ja insi-
nörieii arweliin inukaan tulee se koko tiiat"
kati tulkeittaan tiion harmaan kerroksen
sisällii, ettii aiua on ivedeiipitäivää itiaata
iitiipärillä, .llaiiiiaiuista ei toimiteta aiii-
piitiialla, waati niiu sanoen raaputtamalla.
flöiiiikiisiioI iiii, 3,9; jlk. pitkiin poraiii:inkoneeii
päässä on poikkipuolin kaksi käsiiinirita,
tuitipikiu warustettu seitseniällä terällä,
jotka raaputtamat peliiiieätä kalkkia ja siten
tekeiiiät piilireäii, läpiitiitateu 7 jlk. aiti-aran
teiäii. "Iokaisella akselin piiörälidyksellii
jatkuit tunneli ’7" tuumaa. :viies iiiiittää
liitujauhon tiikkiiliiiiiikitiliiii, jotka itsestään
tyhieiitäiiiät sisällykseiisä porauskoneen toi-
sessii päässä oleiltiin maunuihin. "liitutus
kone pyoiähtää kaksi tai tiilitie kertaa iiii
nutissa ja tiilikassa edistytääu siten noin
300 jlk. Koiieen käyttämiseen tarwitaan
ivaan kaksimiestä. Taajenuettua ilmaa,
jolla kone saadan käyiuääii, walmistaa kai-
woksen suulla olewa höyrykone, joka myös-
kin juhlatiloissa toiiiiittaa tunneliin sähkö-
walaistukseii ja sainalla ajaa sinne raitista
ilmaa. Perästäpäin aiotaan tuutieli sitten
saiiianlaisella koiieella lajeutaa 14 jlk. aiva-
raksi. Koko tunnelin malmistuttua toiwo-
taan iltnanwaihto saatawan aikaan yksiuo-
maan sillä ilmalla, jota käytetään ivetu-
reissa höyryn sij.asta kuljetuswoiinana.
— Jniitalaiset Weniijällä. Jnutalais-
teii poismuutto enenee etelä-Weuäjällä
päiwä päitvältä. Syyksi tähän maini-
taan, että juutalaiskysyniystä warten ase-
tettu komitea ou tehnyt tuonta päätöstä,
jotka eiwät ole juntalaisille eduksi.
—— in
Maafendiiilta;
—— Hewostauti; Nitnisi:ties Laitilan
piirikunnassa on tämän kuun 6 p:nä il-
maittanut läänin kiitoernörille, että kesti-
kiewaritalossa L-.iitilan pitäjäii kirkonkyläs-
sä on ilitiautiinut sellaiuen hewostauti, että
koline hervosta, sairastettuaan sitä tautia,
wähän ajan kuluttua otvat kuolleet, ja on
sen takia pyytänyt että asianoinaista eläin-
lääkäriä inäärättäisiin matkustamaan pai-
kalle. Jos ittaiiiittu tauti on tarttumaa
laatua ei wielä ole tunnettu. Taudin en-
teenä kerrotaan, että heivosteii jalat oivat
käyneet niiu woiiiiattotuiksi, että heinonen
on kaatunut maahan, josta se ei enää ole
woinut nousta. (S- T.)
— Kiiuitialahja; Uuden kirtoii kunta-
laiset jättiivät Ottoii päiwänä, eli t. k. 9
p. piaii pois seurakunnasta Taipalsaarelle
inuuttawalle kappalaiselleen O. Härinälälle
kareniin hopeaisen kahivikaunun ja kerma-as-
tian kiitollisuutensa osoitteeksi siitä, että hän
kiinuolla ja toiinella on hoittanut kahdeksan
wuoden aikatia kirkon, kunnan ja koulun afi-
oita Uudellakirkolla – Jtse lahjakapineistä
saattanee sanoa, että ne sainalla kiinnivittu-
wat kiiltaseppä Petterson’iu Turussii titi-
tawa tekoa.
"3"
lliitoiiiiitiittt.
Icreiiiaii ]cuningas on, lcuten ittiliu
ateiiaaaa hertoo, puitteen oman-"i pistolin
lcuulaii iinat-asta. ILreiicicalaiiien lehti "klo-
ineritja lu’et-3" anttoo ltäiieii äsicettiiin olleen
tupoltaan iltaiaelia inttelemiset-"ii I’iraioon
pilin "ju Sieiiii aatuiteen muutaman tiuhti-
miehen olti, joita ei tuntenut häntä "ja aen-
tähclen hyözii tai/ati muicaait: Icuicii ajella?
I(uii i’aStauSta ei heti lcuuiiinut, ampui
hiin ja linat-oitti icuiiiugaeta.
llaicoiiiioilinen ljiice paaeiiaiauutta
tinataan !täyttää oleraii alicamaiöiliaaii itse
KoomaSett "ja "juuri paiti-iii iiiiieiözJiileSSä.
.lolin :iilia aitteit leeri-ottila ettii etaa icreiei
Biirieo Oanipeilo, I’Fiiiin I’ietiiriii iciricon
pron-isti, oli !apiiaeittoiIeSti luopitniit ptil-
joit tuotteliasta piinattaisa Seicil aumalla ha-
tooiiSed-til neitostaan iiieiitiilicaeeti proteataitt-
tiSuiiteen. ’kiilitiineii tapaitS ei soinut olia
lierättiimättii iiiiretöntii iiitoiitiota "ja tietFSti
liiii-niia "ja rihua pnniriiiiiateni puolelta; intit-
ta ii)"t ei icuitenicaun asian laita olo aitan
aeliiiiiteii icuin ensin lcerrottiin; protestant-
tiauuteen hiin ei aio luisinta-ii, taan uaeam-
puin Siiiitaiiiiiieiiöteii iceru perttata-"i uiiai,
iiFicJ’iatä puhtaampi icatooiinen iciriclcoicuiita.
ItSe iiiiii lausuu tiletti aeihaatit seura-arin:
"Ikii Fiitiitiirrä, iiiiteiiicii iciiz’t-"iicSeiii roisi
osoittaa minuti ictiiliitziiieeiii proteötaiittisiiu-
teeit. .loa Seii toiliStaa 80, että, "tattiste-
ieii staatin niieliraituiauuliain, iiiin oieti pro-
testantti "sii olenpa mehi "i’ipeäicin aijtii iii-
iiieStti. l’iiiiiiiöttt liitiiiitiit ainoaatiinn tuliais-
Seiii raati ptireiiiiiiiiicSii l:atoolizeicöiin
liiiiteii unilet raittiiituicaeitaa i"ii-"aittiirttt itui-
teitlciit titeiiciii.ciiati proteStui:tti-:teit oppiin.
dliinpii hiin inttiin iiiii:iSSti riiittäii: lluittu-
iaitpuii"elii8 piilettäicään itua-:aisin iitaliasta
tiiuun oiiiuli:i icieieliii; — pappien iiiiiiiiut-
toiniin; ei ole eliiiotoii hjeltit; — putiit rn-
iitaee Suiiiuiiciiittti. piapnt papisto ja icuit.öa
riiileöan; —— liannutit pispa oi oio aitureja-
sii iiiiiitit, liittoasi-inu iiiicoiiiiiaeii :irtiottaa
piiolosta etiöiiiiiiitiiiieii; rippipahiio oit
iiiiticniitottnrti "j. tt. e. icoetttieii piiluta eti-
alituutit-"iiii ii:itoaiiaoii iciricoii piihtu:iiitpiiu op-
piin" :tiliini iiiiti tiilitiliiii.nitii .::itiiitt tiilttieeli
"joiilciiititiiseii itöiciåiiipuiiiiiattiitsen ii)"ic)”id"eit
ictiti"iiiii:;itii liiriin" piitii"iitii;""itutt:i tiiataan,
’i’iiiiii liiiiiceeliii on tiipii"- oiiiituiueii raiti-
aiiiiioii jataloita-n. liitii puuri it)"ic)"i"iiiii autit"-
ttnu jiiiiiiaeöt;i loppFiii-"itäiitil riittin "ju r:ts-
titntii lt:tiiiiii huilitusta raatti-iiii. itiin niito-
rut iiiiiiiiit iiti;i—ic:itooii";ot, ittitett heitä. roisi
hutsiin; isoo-ttaa aistittiin tiitii riitniStu tiilin
:-
leiricoii ja "aition itaalian, ja lie toitotat
"oteansa lianaasaa samalla herattaa- isan.
iii-"tallisuutta "sa roomalaisesta tailcauslcosta
eapaata jumaliauutta,
!tanelit-tiaisten leahaicat pohjos-aakel-
eieät nay niela oli-eau loppumaisillaan,
"aililta lie nieliiein aina taisteluissa orat
roitolla. Uytitiii on eräs ranaicaiaiiieu 80-
taiitieuoaaato saanuttaiiut tuon lcuuiuiaaei
päällilcön 3u-ameitaii, "joita heille on niin
monta tuhotziätä tehnyt mutta aina osau-
nut eastuatajianaa naittaa. ’kaila hettaa
"jotui hait huiteniiiii leot-ju ahtaalle; iitinen
täytyi "jättää inhollisille 8aaiiiicai "26 rai-
moansa, jota paitsi tneiicein i:aiitici muut
"joico joutuisat tang-iletti taiti aortuieat. illut-
ttt pataa saalia "jäi ratisit-tiaisilla ottamatta
— Bu-amena itse pilasi peltoon.
llIuiStojuhlat kalermogaa "Sieiiian
messun" "joiiiloata otsat olleet loistamat. !cati-
Sari ihastua oit oliut öätetöii ja siitä. on erit-
täinicin listinyt 89 eelit-ira; ettii. "suitiaan oli
saapunut myös tanita eapaucien aatilcari
Saiidtiiäi, jolta icalcaiicziniiitentij. liuotta eit-
ten "tipautti Sieilian, toitottaa-isti "liinaisen
herran. uliccimaaiaiaeata iiceeetä. eluhia al-
isoi ailisi, että monet työriienyhiliatyicaet,
toicien yhteensä enemmän itujn hymmeueti-
taltatta iieiiiceii, alituisin aamulla hoitoontui-
eat lcaupuiigin suurella torille. ILiin hienot-
ti (iai-ilialc11, "joita latinaki sijaisena otti osaa
juhiaan (tanita (lukihaini itee ei aiti; iciiiu-
loiauuteiiaa tiilitien soinut tehäa) uächii tu-
let/tin, ters/ehti hatiSa iili-itki innoicicailla Suo-
aituahuucioiilu. l’ältitoiien on suuri juhla-
saatto tuliviina liihtemiläit iiiiciceeiie; !75,-
icöaia oli suurenmoinen: taicapuoielia itum-
iniilijaeati muoäoatuneita nuot-ia; aries-35. aita-
ra tori, tiiJ’iitti’inJii iiäiceä, — ja "juuti tillia-
iieticeiiii alisaa entiten juhlasaaton etiaiinmäi-
tieti riisi laitteli eteeneäiii. Soittolcuiinut iiii"-
jaeiSSa iittieorniuieaaan eroittaeat eri 083.8-
tot toistetaan "ja moniiitiriaet liput iieiiuiiat
ilmassa. ILoico tuitti lcuiui, ennenicuin sii-
ineiSet pillisieiit ijilticeelie "ja puoli neljättö"
tuntia oli huilinut; onnenicuiit tämä iitahclot-
toman piticij. juhlasaatto oli icuiicenut ete-
rimpiiin haupitnginoaain läpitae. I’iti:iti l:e-
ico tietä ei ollut )ihailtiiäit halikotta-i tyhjä-
uil. llSeampia peitti loiataeat riiateicorja-
tuicSet "ja icuicicaS-icöyiiiiöicaet. Joicaitien icat-
to sii "soiminen Soiti, "soata isoi "juhlasaattoa
nälislii, olit/ut ttipö-tiiyitnii. ja icimputtaiii 115,-
icyi iiiniiaicaöwja icaiippapuotien pisuissa jir-
iciiiioiaSa. liat-intianiiiit oli tänii päisäns-
i’aietinoSSa liiiciceellij. iiiiSiSata taltatta jh-
iniStit. !colco ltaupunlci paitsi aairaita "ja
raajariicicojti, otti oaaa piliiiiin juhlassa,
mutta ei missitkin mitään riitaa, ei !riisisaari
mitä-iin epiijiiiJeStFStii, eaihica poliisi oli
niin silliälulcuiiten, että tuSicin miSSiiTin ice-
tiiiciiiiii icoiiataapeiia oli niilttileiliiij.
lluhluSautoii piikiin-"tali oli icaupuugin ulico-
puoielia oleta hautanenien, "joasa "Sieiijau
ineSöu" :riitanaan alhot, "joeta ajelit Säilpuyt
initiatotauiu erikiin rutiinin iilioneen setnalli;-
lcertoo. ’kiinne aatteitttiia, laulettiin ihana
iieSpei-iaulii, iieljänattcian aojttoiiieijaii noit-
titezaa, piilte piilettiin "ja muistotaulu tästä
julii-asta paisaStettiiii. — lilalla raiaiai l:au-
puniiia toileiiaiciu lumottua, juhlatulitus;
icuiicicialiu paloi hummallinen muotoisia lcaa-
Sulcoriöteita; iciinaiaiaia lyhtyjii ja tuhattait-
tnin pieniil tiiriilieiil lumppuja. "ILoico
"jiiiilii", luu-.tiiu eriid" icertoja, "itiiytti mait-
tua-aati "alitutun-"alla taralla, "jota ei 1(08-
icaiiii isoi unohtaa, lcuiuica airiatzsnzit leansa
viettiisi lcaiiSaliiniiiii-aa"
—-
;
Kaikeulaista.
H auska jo u l u—i lta. Kuule Hant-
na tee nyt joutuin tulta pesään ja heitä
sitte sisääii kaikki inytiit iiiitkä owat tässä
korissa, sanoi joulu-aatto iltana rouwa
piiallensa. Tytto teki tulta pesään ja kun
roiiwa puoleti tinttiin kuluttua käwi sa-
tiiaau suojukseen, astui tyttö häntä was-
taan ja sanoi: huivä rouwa, tässä on
iuytty, jossii näkyii olewan waate-ainetta,
seit näeu reiästä mikä on paperissa. Hei-
tänkö senkin uuniin? Syntihän se sentään
olisi. —— tilkiten lukia liuoinainnee, oli tyttö
tuikkinut uintiin kinkki mytyt paitse tämän
iiinoan; )liittiin-.iii häiiiinästykseii woi artoitta,
mutta ei kertoa.
Woi kuminaa, woi! "Ilittieellistä"
huudatti tuotino.ii iiniu:in kausan opettaja-
tar, jonka käteen o’ii saattanut äskeit tullut
"llioraoiililadet "iliiueellistä, että nuo ta-
lonpojatkin sentään osaa uiin puhua;tuolla
io-.iltiopäiivillä Puliakka ja tuoni inuukin
puhuu joskus oikein –— jiirjellisesti (fiir-
tiusija-ii"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>