Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
" ulliin.
’kilomitta
kannonaita 16 pittii.
(kiotoja ’j’in-un I:eiujiuiiFiSt-ei "ja bittisi-sitomosta.
—: in
Tilattö- ja jakamapaikat:
Lehdett painopaikka, t:ri A. W, Jahttssoiitn kir-
jattiyyitiälä Hj. Nydmanin ja kittnpit. laittppiipitoti
Linnankatu 1 sekä herraiit C. A. Röttnberg’in, H.
A. Luttdelitt’in, J. A. Krieger’iti ja J. L. Törtt-
roth’in kauppapuodit.
Kuttkaudelta
Tilaiislsittta:
Ttii-un poöti- Mititisa paiti-
kaattori-sa konttoni-ia,
4 iti. ll p. 4 tn. 20 p.
tvuodelta 1 iti. 50 p. 2 tii. 11 p. 2 m. 20 p.
– 25 p"
T " r ii ; s ;
Koko wuodelta 3 ttt. —
1)/2
Lehdett konttori ja painopaikka:
Linnatikatu N:o 23 .
L-ehdeti !vastuunalainen toimittaja:
lkosti Wehanen.
in
Jliiioittiksia
ii 15 petintä ensi simulla ja 10 petiniä niuilla
siivuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehdet!
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
myymälässä.
Helatuorstaina saarnaamat:
Tttotniokirkossa: Suomal. puolinäitväsaar-
itait k:lo 8 e. p.p" kirkkoh. apul. Olsson; ruotsal.
puolipäiwäsaaruan k:lo 11 e. p.p. kirkkoh; apul"
Nordtttatt; suotu. iltasaarnan k:lo 1,53 j. np, ja
ruots. iltasaarnat! k:lo 4 j. p.p. tv. pastori
Liljefors.
in Kolehti titlee ttiaiwaiskassalle.
Linnankirkossa: suotttea k:lo 9 e. p.p. litt-
tiuiipoppi Udeltus.
Hartanohtioneeosa Läntisenaleijaka-
dttti totti-rellu pitää" huomenna raama-
tunselityksen suomenkieleksi k:lo 4 j. pn. kirkkoher-
rati apulaitten Olssott ja ruotsinkieleksi k:lo 6 saar-
naaja Oblotti.
Tnorstaina 18 p. toukokuitta pitää herra Kestilä
suomalaisen raamatunselityksen k:lo 4 j. pp, sekä
lähetyssaarnaaja Oblont ruotsalaisen k:lo 6 j. pp.
IIiilciiiintisaiitttjta, etenlcjti litet-iii,
(mietii-"iii kielittiin 2:seii ’kiiriin
tiirltlc’nnijtiija jtattilsaanati lens-irtiti-
i-alcetinitsta rut-teit. "jansia siiat-:ei tiil-
iii lee-lioitetaan halullisia r:tlcenitiis-
tiineitten tai-"taasia tels.eiitt’ii-in "jalia
suittu-ninja tai pienenit-iit tai-"sankisia
kalti-iiniinnitieitteii liit-tililiitteisenta.
’j’tti-"jattliset arat niitit-itarat liet-tut
tii-liiteltti 0. .7. ron lleitlelcenille
(kiti-iisan" ’kiti-liit, jittlitiliiitiit 20 p.
1882.
’kustailtani-i.
si"
",-
Ä. tt ja S. t ari. ettfifttv. 18 r,
Waltttistatva koulu
Suomalaiseeu lyseoon aikomia warten atva-
taatt jiilleett ettsititlewati Syysknun Ipäi-
totitili. .ilonluun pyrkimtä oppilaita sau-
daan iltttotttaa ttiletvatt Eloktttitt 31 päi-
toänii allekirjoittaneelle Stionitalaisen lyseon
huoneustossa. Wuosiniaksu on 100 ttiark
kuu (weljekstltä 75 tn:kkua). Sisiiätipääsö-
waatimukset oivat jotenkin selwä stsii—luktt,
käsitys pienempien lukujen arwosta ju itii-
dett titerkttsetttisestii sekä kertoma-taulu.
Tarkempta tietoja aittua
I. G. Satsgrett;
Kauppiastenkatu 18.
13,900 S.teiarkkaa
Stioniulaisen Lyseon stipendio-rahoja ulos-
lainalaan hytviiii untkuntta mastaan" Tar-
kempin tietoja aittaa
Atttti böelattder,
Kerttttlinkuttt N:o 4.
Huottiaa!
Niille, jotka halajamat lotinaa
puhtaasta wiljasta, ilittoitetaan
tiiteu, että "uudenkaupungin Wii-
tiupolttimo Yhtiö" toalmistaa wii-
tiaa ainoastaan puhtaasta tuil-
jasta, Tiitii tutinaa on uunitii-
wiittii uudessakaupungissa wiina-
myymiiliissii eutisessii "Cederiu"
talossa ja yhtiöu tehtaassa;
Ktttttpereen liinapalttinaa ja peite"
"9 aineita tehtaan hintoihin
C, A; Strötiibergillä;
3’iortisor8 ja (kitinijiji.
Tatoarantoiiuitusta tekee; pittii-
sestt ja halpahintaisesti
Nordfors ja .siitit-pp,
.iootirylatwa Jlma,
katteini M; A. Nyström,
lähtee tiitiääu tiistaitta kello 10
e; pp, Turusta Naautaliiu, lius-
kaupuukiiu, Raumalle ja Poriiu.
" "
titttarpaaheinän si’emeuiä ja Höyryn !valmistamia
Litttjanhoja
Leoii; Gestriti’illä;
Muntamia lausuntoja rautatieasi-
assa nykyisillä waltiopäiwillä;
(Jatkou).
Puhtija wastusti myös sitä wäitöstä,
että useimmissa Ettroopan maissa olisi rau-
tateillä ettsiti yhdistetty sisätnaa ttieretirati-
toihiit ja sittett masta rautateitä rakeittiet-
ttt merenrantoja pitkin. Tämä mättös
ei pidä paikkaansa. Rautatettä oli rakett-
ttettti kaikkialle missä entistääti suurempia
liikenteen raittia oit löytynyt, huolititatta
josko ne owat kulkeneet merenrantoja pit-
kin tuhi sisättiaissa. Todistitkseks"ii mainitsi
puhuja rantaradan Raiiskattmaan etelä rutt-
nikolla, sattiotti Spattiun rantaradatt Py-
renneittttiuoristu Alicante’en saakka ja Skot-
lanniit Edtnltnrgista Inwernest’iin. Myös-
ktii Salsanmaalla on rautakeltti raketittettu
pitkin suuria, [jetposti kuljettamia jokia, tiitii-
kuin Rheinitt ja Tonawan jokta pitkin.
"Tästä kaikesta tiäkyy, että kaikissa tiiais-
sa ott rautatettä rakettiiettu thtttisiä ja hei-
diiii tarpeitansa wartett. Etttistett ktilkii-
ttetitoojen sijaatt ott lankitta parempia
Mittä eit woi käsittäii, mitä wiisautta se
osoittaa, että hoetaan rautatiensuuntia, jot-
ka otvat ilitietsessä ristiriitaisuudessa tä-
hän asti löytywien liikenteen teitten katts-
sa. Mitiä ett litttle rautateitä rakentaessa
wuurtttotettamau periaatteet! woiwan olla
ttiitikiiäti tttttutt kttiti se periaate, jota ihmi-
set kaikkina aikoina otvat noudattaneet, kttti
he otvat tointeenpantieet kulkttttetiwoja, ol-
kootttta sitte maanteitä, kattamia tahi muita
Mntta pyydiitt mieliikin tviituta erääseii
mielipiteesen, joka ttiiyttää olewan hywin
yleinen waliokuttnassa sekä, keskustelusta
oäättiiitt, säädytssäktn" Ott puhuttu raduti
loppupäistä sekä lyhyiiiitiiäti tieti ttittteti
wälillä aikaatt saamisesta. Näitä loppii-
päitä oit kuttmtulltstu kyllä, tahdottu aset-
taa ulkopuolelle maata, totiteti Haaparan-
taatt toitteii Pteturiiit. On etsitty lyhyin-
tä tietä niittten wälille, ja silloin" on sua-
ttt ratu kttlketiiaati läpi muuttiitte itäosutt
ja osaksi erämaitten läpi. Luttlen, että
tosin tässä tapauksessa niittten kahdett lop-
pupäittett hynniksi rakennetaan rata; tittii-
ta missä ntäärin maalle, joku rudan raken-
taa, on hymää tästä, sett jätitn sikseen.
Ios tahdomme rakentaa tiillaisen radatt,
katsoit sen luottttollisettiiiiaksi, että wedäm-
tiie jäämeren kaupun ottiati puoleemme, kiitti
!veisimme sen loppupäähän, nutittamme ttl-
kopnolella. Tiedäu ja woin toteutuksesta
ttioda esitit todistuksia, että hädiitt aitoitta
useastikin länsi Suonien rantakaupungit
otvat olleet paljoa tärkeäntinitt seudut esitti.
Oululle kiitit Pietari. Niitt oli luita 18l;7
ju 18t;8 tvttosieti kotviini ttälkitwuosina, jol-
loitt tie sientettijät jotka ottivat inaahati
tuottiwat, et woitti saada Wettäjältä, waati
oliwat hatiktttatttat Hollattnistu ja ehtiivät-
kiit jo Tttrkuuu, tittttta joita jääesteitten
tähden ei taidettu taimoilla kuljettaa yletti-
ntäksi. Silloitt oli kaikki tiimit tvilja kuor-
mittain kuljetettatvu tämä hirmuinen inat-
ku vohjati perille.
Mttini ttiittittt tulee titttttttstaa, ettii kuik-
ki nämät seikat, jotka tnielestiini puhututat
uitirttttiott–"Ottltttt radati puolesta, eitvitt
yksisiäitn ole tvaiktittutteet siiheti ttiieltpi-
tersen, johon minä oleti yhtyttyt. .Ltitstyy
tittelit itäwitmptktn kohta" Tässii ei kysytit
toisett tuhi toisen rautatieradan etemyytiä,
ivaan tiistit kysytäätt ottko toitteti rata lai-
sinkaan rakennettuina mai eikö. "Sillii jos
Ottltt ott yhdistettittvit etelä—Sttottteeit, tu-
lee sett kulkea Pohjantnaati läpi, inuu-
ten tälle wiljatvalIe ja uutteralle inaaseu-
dulle et atiiteta ttittiiiin rautatietä.
Jos, ttäct, hytitäksytäätt rakennettumatsi
Kuopioott niettemä ratttatie sekä sen jatko,
mikä melkein on siitä johtopäätöksenä, kos-
ka jtttiri tämä jatko on esiin ttiotu koko ru-
dati tueksi, niin ainakin ivasta etäisessä
wastaisuudessa, jos se sitte millotnkaan koit-
taa, rantatatti ivot tulla toimeen. Nyt
tahdotaan kuttettkiti saada Taawetin–Kuo-
ptoti——";"ulttn raututie walmiiksi toisen sittt-
reti maakunnan" wurallistittdeti hitmalla.
Minutt ttiielestätti on ollut sanomattoman
suttreksi hyödyksi, että waltio oit rakenta-
ttitt Saimaan kanamatt, waikka se on inak-
satttit paljon Pohjattmaati kaupungeille,
tuomiollista kuti oli, että ttitti piti tehtä-
tttäii. Luonnolltsta on myös tiyt, että
parannamme kulkiinetttvojaiittne ratttateitteit
kantta. Mutta tuikit mielestäni ei ole liion-
ttolltsta on se, että keinotekoisen tieti pt-
tää wetää puoleensa liikkeen ja totmeti, jo-
ku ivauhastaan on kokoontunut hywin ioil-
jeltyihtn ja rikkuisin seutuihin"
Tahdotnnie wielä painuttaa hra M e n r-
inan’in lattstittiiott rautatie—usiasta talol-
lissäädyssit, joka myös tahtoo etisitt raketi-
nettawati raittiitten käymääti pohjanmaan
litot, ttitttta on hra Jgtiatius’ett laitsttti-
nolle wastakohtutta sitttä, että se tahtoo
tätä tietä käyniäätt sisiitnattsee tioin 6 tahi
8 penikulmaa merenrannasta.
Edusm. M e tt r tti a ii lausui:
Mtkä tässä keskustelussa ott inielestänt
ollut kaikkein tkäwititä, ott se, että ttsetlta
haaroilta oti kitiilunttt ikitättkttttt uhkauksia
ju moitteita: "tneistä ei huolita ollenkaan"
sanoivat pohjolaiset, ja "meistä ei ptdetä
mitään lukua" sattoivat samolaiset ja kar-
jalaiset, "ivaitku tne olemme saaneet olla
etumuurina ja taistellet kowissatvaihetssa"
j. n. e. Mtnuii täytyy tunnustaa että
Suometi kansa oit ponnistanut tvotttttaiisa
rutitateidett rakentamisessa ttiiti puljott ktttti
on moititit ja luulen yrittätväti nytkin niel-
keiti ltikoihtti, eikit tässä siis ketääti tahdota
jättää ilman taitvartenwastetisortaa. Et-
tetttttie woi kuttdeti ttihaiittett neliöpenikul-
itntn alalle kuikille laittaa raittatietä, se lie-
ttee meille attteeksi attttettatoa. Kun enstit
meidän titaasstt ruwettiin rautateitä raketi-
tatttauii, tuli kysyttiys siitä, ttttkä peri-aate
ott rakentamisen perusteeksi pantawa. Stl-
loin oli metllä mies, joka sekä seltviin käsi-
tyksensä, että myös sett poittetvuudeti täh;
dett, itiillä hän ttiietteitänsä lausui, ja sett
yleisen kunnioituksen tähden, jota häti tiuitt-
ti, sui sen peri-aatteen oikeaksi tunnustetuksi,
että rautateiden tarkoitus ott yhdistää si:
sämaui uterett rannan kutissa ja suoda itiil:
le seuduille kttlktttteuwoja, sotkit eiwät woi
ilyiau ttittä piiäsiä ivanrastumaun. Tä-
ttiiitt peri-aatteen tunkaatt owat kaikki titei-
dätt nykyiset rautatiet raketinetitt, enkä luu;
le, ettii kellutin on syytit walittaa, ettei se
peri-aate tahitit saakka ole tiiiyttitttyt ole
wattit oiketi ja niittttii luullakseni ainoa
oikeit. Yhtä hywin on komtniissiotttt ja
maltokunnat, niitkä nykyjään otvat istuneet,
tykkänään luopuneet tiistit tieri-aatteesta,
tie ei ttedä siitit edes ptihttakuun, ju otvat
sitä ioastauii keksineet toisen peri-aatteen,
että ratitateitä tttttka oit rakennettuina sitt-
ite, missit tiheimmin usiittitja setititja ott.
.lkatsomattukaan Suomen wiikiltttvun kurt-
taa, tuotunne jo ttlkoa sattoa, että tiheittt-
nitisti astttut seudut otvat ttiereti ja sutir-
tett mesistöjett raittioilla. Mttä toarteti
näissä ott tiheä witestö? Seittähden että
nitssä puikoin ott ollut kulkittteiiivoja. Jtt
nyt panee tottltokunta semmoisen peri-aat-
teen, että missä eittien oti ollnt hywiä kul-
kuneutvoja oletitassa, sttttie tititä oti ivas-
taisitudessaktn laitettawa, noudattaen siinä
sitä peri-aatetta mikä raamatussa ott lau-
suttu, että jollu paljo on, sille enemmän
antietaatt ja jolla ei mitään ole, siltä sekin
wähä otetaatt pois" Lttonnollinen seuraus
tästä peri-aatteesta on tietysti ollut se, et-
tä toitteti puoli waliokuntaa on ehdotellut
rutitutietä !tietesi raninille, toittett puoli nitn
sanoakseni saaristoon, sillä Saitnuan toesis-
tö ei ole ttitittta kttitt suuri saaristo oiwal-
lisitnniilla kulkuneumoilla ttiitä stttvts-aikuaii
sopii olla. Mutta tuo maltokunnan peri-
aate on wielä sitä erinottiaista tvetiyivää
laattia, että kttn sett uttikaan toinen puoli
waliokuntaa rukeittaa ratttatieti ttieren ran-
nalle, niiti sama maltokunnan peri—aate so-
pii warsitt hytnin keski-radan miehille. Ei-
kii siitä tttle selwää; ktiti lukee waliokun-
ttatt niietititöii, niin lopettua sillä että ai-
tvatt eviiilemättä ott keski-ruta oikea, inut-
tu kun ltikee wastalattsujain niieltpitettä,
täytyy tnyöntää, ettii itiillä myöskin on ot-
ketn. Tämmöistä peri-aatetta, joka on
yhtä oikea tdässii kuin lätinessä, ett ivot
oikeaksi tunnustaa. Ios rautatiet meillä
kannattaisiwat kustantiuksiaan, timisi ttiitä
kyllä rakentuu tiheästi asitttttihitt settttiihiti-
kiti, ttttttta kutti tititi ei wietit missä-"in lai-
ta ole, niin olisi jo !millakseni aika ajatel-
la sitä maan osaa, jossa jotakttt tititta saat-
taisi sytttyä parannettujen ktilkuttentvojen
kautta, eikä laitella tittsitt semmoisiin puik-
koihin, joiss.t hynnit kulkuneuwot otvat syn-
nyttäneet itiin äärettömiä rikkauksia, kutti
minä nyt olen kuttllut muutamissa osissa
tiiaata löytywän. Etlsäti sttttretnpaa teolli-
suutta ju luonnontuotteiden rikkaittta woi
olla niissään kutti keskiradan patkoilla, jos
ttituä ktttileti keski-radun ittiehiii, eikä tuo-
komaa rikkautta kuin pohjanmaalla, kuti
kttitleti pahjantttaan miesten puhuwan. Mi-
ttä olisiti warsitt huwitettu käätitätuään asi-
aa totsaalle ja asettamaan utista weroja!
Stlloitt saataisiin kaiketi kuttlla tuosta "kur-
jasta ja köyhästä Pohjatiniutasta" ja "keh-
nosta kiwisestä Sawoumausta" Seii tie-
tää jo etitiakolta, kuti mies nottsee puhu-
ttiuait, mikä mielipide hättellä on. Minä
taas puolestani tahdon pysyä siinä peri-
aatteessa, tttillä Suomen waltioti rautateitä
tähänkttt asti oti tehty, sillä se on minun
luullakseni atnoa oikea" Heitetiiän silmäys
Snouiett kurttuun ja katsotaan missä siellä
on puuttumia kttlkuneuwoja ja rakentakaam-
me sinne rautateitä; minä luttlett että sillä
tawalla parhaiten tulee koko isänmaan etti
edustetuksi, ja silloin oit utalwottu sekä
pohjolaisten ettii samolaisten etua. Mtnä
siis ylipäänsä puolustan sitti jututtaa, itiin-
kä 1877 wuodeti waltiopäiwillii säädyt hy-
wäksyitoät. Minä ett ttttttie seutuja uitti
hywin, että tvotsitt suorasta-.iti tnäärätä
mitä paikkakuittia tittiiitti ratitatieti pitäisi
kulkea, — siitä tehköön seltoätt ite, jotka
niitä setitttja tunteumi, tiiutta itlköött tul-
tako ttieille sanontaan: itte einnte rakettua
erättiaahati ratojtt, sillä tämä maa on erä-
ttiau juuri setttähdett, ett-(i sille ei ole ati-
nettu mitään kulkuneutvoju" Ios se taas
ott settiniottiett eritintin, että se on kuikelle
tvtljelykselle tttahdotott, silloin minä suoras-
taan satiotsiii, ettentttte tarwitse rautatietä
ja tiieuisin siinä rapattisessa lliöysttn ehdot-
telemaan raittatiehen. Mutta löytyy kiti-
tenkiti niitä, jotka otvat näitä seutuja tut-
kitteet ju sattoivat että tässii sttttressa sisä-
maassu loytyy paljo iviljelystnaata, luon-
tionwoimia. — "siulle minä tahdoit alimais-
ta tilaisuuden edis yntäiin ja ittinä eti moi
luottua kurttaatt, että se osottaa wähäpä-
toistit wäesiöä, sillä se ott sentiihden, ettei
heillä ole niitäiin mahdollisuutta piiästä
sieltä ulos saantaati tarpeitansa. Kun tätu-
möitteu keski—rata rakennetaan, niin siitä
ott se etu, että siitä woidaan tehdä siwu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
